Viime kesän E3-pelimessuilla Microsoft esitteli maailmalle kokonaan uuden tavan pelata; pelaamiseen ei tarvittu ohjainta, vaan ohjaimena toimi pelaaja itse. Kinect-sensorin sanottiin tulevan markkinoille vielä kuluvan vuoden aikana. Sensori mahdollistaa täysin ohjainvapaan pelaamisen vain kehoa käyttäen. Sanonta Sky is the limit sopiikin kuvaamaan tilannetta, kun ohjaimena toimiva pelaaja kauhoo ilmaa halliten samalla tv-ruudun tapahtumia.
Lyhyesti sanottuna: kun pelaaja liikuttaa kättänsä ilmassa, ilmestyy television ruudulle kämmen, joka liikkuu pelaajan käden mukaan. Näin pystyy liikkumaan Kinectin valikoissa. On pakko sanoa, että käden käyttö ei ollut yhtä huoletonta, mitä aiemmin näytetyt trailerit antoivat osoittaa. Toki se toimi ja oli täysin ohjain-vapaata, mutta itse en vielä viikonkaan pelaamisen jälkeen hallinnut kunnolla käden liikettä ruudulla. Mikäli pelaaja haluaa jonkin asian valita, pitää hänen pitää kättänsä kyseisen asian kohdalla muutaman sekunnin ajan, jolloin ruudulla näkyy täyttyvä rinkula. Eli toisin sanoen, jos pelaaja haluaa mennä vaikkapa pelivalikoissa pikapeliin, pitää kättä pitää pikapelin päällä jonkin aikaa. Tämä helpottaa huomattavasti liikkumista Kinectillä, eikä vääriä valintoja synny; poislukien tilanteet, joissa käsi ilmestyi aivan väärään paikkaan eikä sitä saanut pois.
Aloittaessaan pelaamisen Kinectillä, on syytä valmistella huone oikeanlaiseksi. Sensorin ja pelaajan välillä ei saisi olla mitään tavaraa tai huonekaluja ja suositeltava etäisyys pelaajasta sensoriin on noin kaksi metriä. Jos pelaajia on kaksi, tulee heidän olla noin kahden ja puolen metrin päässä sensorista. Kinect tulee sijoittaa 0,6 – 2 metrin korkeudelle, eli joko television eteen tai sen päälle. Suorituskyky on sitä parempi, mitä lähempänä sensorin sijoituspaikan korkeus on lähempänä sensorin mainittuja ala- tai ylärajaa. Sensori kannattaa kiinnittää kunnolla sijoittamalleen paikalle, ettei se tipu pelaamisen aikana ja kadota pelaajaa ruudusta kesken pelisession.
Jotta sensori rekisteröisi pelaajan mahdollisimman hyvin ja tarkasti, pitää huoneen valaistus laittaa kohdilleen ja välttää taustan kanssa saman värisiä vaatteita, sekä löysiä vaatteita. Mikäli pelaajalla on silmälasit, kannattaa hänen ottaa ne pois pelatessaan Kinectillä. Myös pitkätukkaisten on suositeltavaa kiinnittää hiukset ponnarilla, ettei hiukset heilu pelaamisen aikana ja sekoita sensoria.
Mikäli Kinect kadottaa pelaajan ja peli pysähtyy, kannattaa käydä pelialueen ulkopuolella ja tulla takaisin. Lisäksi on hyvä tarkistaa onko valaistus kunnossa ja onko pelaaja itse tarpeeksi selkeän näköinen; ei siis roikkuvaa vaatetta ja heiluvia hiuksia tai muuta ylimääräistä.
Livegamers sai testattavaksi Kinect-sensorin sekä läjän pelejä. Kaikki pelaaminen tapahtui sensorin ollessa television päällä, noin metrin korkeudella. Pelaajat olivat 1,8–1,9 metrin pituisia, pelaaminen tapahtui noin 1,8 metrin etäisyydellä sensorista ja huoneen valoisuus oli hyvä. Seuraavassa lyhyesti arviot jokaisesta pelistä.
Kinectimals
Kinectimals on selkeästi parasta grafiikkaa esittävä Kinect-peli tällä hetkellä: kirkas ja kirjava paratiisisaari kutsuu pelaajan ystävällisesti tervetulleeksi. Pelaajan vastaanottaa jokin omituinen lentävä ötökkä, joka on myös koko pelin ajan isännöimässä ja ohjaamassa pelaajaa. Saarelle tultuaan pelaaja pääsee valitsemaan itselleen lemmikin viiden söpön eläimen joukosta: tarjolla on bengalintiikeri, leijona, pantteri, gepardi ja leopardi. Pelin edetessä mukaan tulee myös muita söpöjä eläinkunnan edustajia, kuten esimerkiksi lumileopardi.
Kun lemmikki on valittu, voidaankin aloittaa sen kanssa leikkiminen ja peuhaaminen. Ensiksi eläimen kanssa opetellaan muutama temppu, heitellään palloa ja tämän jälkeen avautuu uusi alue, missä on enemmän pelaajalle kuin lemmikille suunniteltu minipeli. Villikissa seuraa yleensä minipelit sivusta, ellei se ole sitten esimerkiksi kauko-ohjattavan auton kyydissä.
Pelin eteneminen onkin lyhykäisyydessään tuon saman kaavan toistoa. Sinänsä lemmikkipeliltä ei voi olettaakaan muuta kuin leikkimistä ja hauskanpitoa, onhan peli selvästi suunnattu perheen pienimmille eikä tosiaankaan tarkoitettu murrosiässä oleville teinipahiksille. Oli miten oli, peli kärsii kuitenkin hieman yksitoikkoisuudesta ja hidastempoisuudesta. Kuitenkin se on lapsille varmasti todella suurta viihdykettä ja iloiset grafiikat ja värimaailma eivät varmasti jätä yhtäkään pikkulasta kylmäksi.
Kinect Joy Ride
Joy Ride on tällä hetkellä Kinectin ainoa ajopeli. Oma suhtautumiseni peliin jo ennen kansien avaamista oli hieman skeptinen; onko järkevää ajaa autoa käsiä ilmassa heiluttaen, kun se on huomattavasti helpompaa ja omasta mielestäni myös jopa kivempaa ohjaimella, puhumattakaan jos pelaajan varustukseen kuuluu ratti.
Kinect Joy Riden kontrollit lyhykäisyydessään: seiso ja laita kädet suoriksi eteen, aivan kuin pitäisit rattia käsissäsi. Käsiä kääntelemällä kääntyy myös ohjattava auto. Hyppyrin tullessa ampaisee auto hurjaan vauhtiin ja ottaa alleen kosolti ilmaa, jolloin pelaaja pääsee suorittamaan stuntteja. Stuntit tehdään jälleen kääntelemällä käsiä ilmassa ja nojaten eteen- tai taaksepäin. Samalla sensori räpsii noloja kuvia, joita voi myöhemmin katsoa ja halutessaan ladata KinectShare-sivustolle. Peli itsessään on hyvin arcademainen eikä sen ajofysiikka yritä edes tavoitella millään tapaa realistisuutta, kuten arvata saattaakin. Grafiikka ovat simppeliä, värikästä ja ihan mukavaa. Radat ovat usein lyhyitä ja niissä ei pahemmin mutkitella; mukana on myös muutama hyppyri ja oikotie.
Pelimuotoja on tarjolla seitsemän; halutessaan pelaaja voi muun muassa kisailla ihan normaalisti kiertäen rataa muutaman kierroksen, mennä ramppiin keräämään kolikoita ja samalla heitellä temppuja sekä lentää autolla ja suorittaa Kinectin kuvatessa erilaisia poseerauksia saaden enemmän pisteitä itselleen. Myös Xbox Liveen pääsee kisaamaan muita käsienkääntäjiä vastaan. Peliä ei kuitenkaan löydy käden käänteessä, vaan muita ihmisajureita saa odotella usein moottorin sammumiseen asti. Livessä pääsee – pelin löytyessä – pelaamaan jopa kahdeksan kisaajan kesken. Samalla konsolilla rattia pääsee kääntelemään maksimissaan neljä kuskia.
Kisoja ajelemalla pelaaja kerää itselleen faneja, joiden määrällä taas avataan uusia autoja ja viritelmiä autoon – myös uusia ratoja putkahtelee auki pitkin peliä. Grafiikka, peli-idea ja toteutus viittaavat kaikki selvästi siihen, että tämä peli on suunnattu ennen kaikkea lapsille – ja lapsenmielisille – jotka pitävät autoista; kannessa onkin iloinen isä-poika-asetelma.
Autoa ajaessaan tulee heti huomanneeksi, että pelaaminen on todella rankkaa ja käsiä puuduttavaa hommaa. Tarkkaavaisimmat saattavat myös huomata, että väsyneenä ei jaksa aina kunnolla pitää käsiä ryhdikkäästi suorassa, ja näin ollen on ajaminenkin hieman mutkittelevaa. Allekirjoittanut yritti kokeilla tuolilla istumista, mutta Kinect-sensori ei tällaista laiskottelua hyväksynyt, vaan pakotti ajajan seisomaan. Kinect Joy Riden heikkous onkin suoraan sanottuna erikoinen idea ajaa autoa käsiä kallistaen. Jos haluaa ajaa virtuaalisesti autoa, kannattaa ostaa mieluummin ratti, tai tyytyä ihan vain ohjaimeen.
Kinect Sports
Kinect Sports on saatavilla olevista Kinect-peleistä se urheilullisin ja hiostavin peli. Tarjolla on lukuisia eri urheilulajeja kuten nyrkkeilyä, pöytätennistä, jalkapalloa, rantalentopalloa, keilailua sekä yleisurheilua sen monine lajeineen. Jokaista lajia on helppo lähestyä ja niissä on simppeli toteutus; keilauksessa tehdään palloa saattava käsiliike, yleisurheilussa juostaan paikoillaan ja hypitään ja nyrkkeilyssä väistellään sekä huidotaan eteenpäin. Ainoita vaikeuksia tuovat pöytätennis ja jalkapallo, joiden taitamiseen menee tovi. Pelissä pääsee pelaamaan edellä mainituista lajeista pikapelejä tai turnausmuotoisia pelejä. Samaan mittelöön mahtuu neljä pelaajaa, niin samassa taloudessa kuin Xbox Livenkin välityksellä.
Peli on maustettu hauskan hauskalla musiikilla, joka soi aina urheilusuoritusten uusintojen pyöriessä ruudussa. Tunnelma on tässä pelissä todella korkealla ja pelin takakannessa olevaa tekstiä lainaten on kaikilla hauskaa. Edes häviäminen tässä pelissä ei katkeroita kovin pahasti, kun pelaajan tempauksista näytetään valokuvia suorituksen jälkeen.
Toisinaan pelissä tulee hieman ongelmia Kinectin liikkeen rekisteröimisessä. Pienen viiveen ja epämääräisyyden huomaa etenkin pöytätenniksessä, missä maila on koko ajan kovassa käytössä ja peli vaatii nopeita kädenliikkeitä. Kinect ei ehdi välttämättä nopean käden mukaan ja tuloksena onkin ohilyönti kun maila jäikin paikoilleen vaikka käsi liikkui. Urheilulajeja pitääkin pelata tasaisella ja hallitulla liikkeellä; innostuksen vallatessa mahdolliset äkkiliikkeet pilaavat suorituksen. Kinect Sports on todella hauska, viihdyttävä ja ennen kaikkea liikunnallinen peli, joka tuo todella paljon hupia sekä hikoilua jokaiselle pelurille.
Kinect Adventures
Kinect Adventuresissa päästään nimensä mukaisesti seikkailemaan erinäisiin paikkoihin, joissa pelaaja suorittaa kaikenlaisia pieniä tehtäviä: tarjolla on avaruutta, koskenlaskua, vedenalaista seikkailua, vuoristoradalla hurjastelua sekä paljon muuta. Tehtävät eivät suinkaan ole mitään tasohyppelyä ja maastossa etenemistä, vaan tuttuun tapaan pisteytettyjä minipelejä. Veden alla ollaan vesilaatikossa ja kalat tekevät siihen reikiä, jotka pitää mahdollisimman nopeasti täyttää ohjaamalla käsi tai jokin muu raaja reiän kohdalle. Avaruudessa pitää kerätä mahdollisimman paljon kuplia kehoaan ohjaten. Kaikista minipeleistä saa rahaa, jolla pääsee taas kohti uusia haasteita. Seikkailussa edetään usein suorittaen samaa minipeliä kahdesti peräkkäin, mikä alkaa pidemmän päälle käymään hieman uuvuttavaksi – etenkin jos vastaan tulee jokin hieman tylsempään ideaan nojaava peli. Seikkailemaan pääsee maksimissaan kaksi peluria, jolloin pienemmässä tilassa pelaavat saattavat kokea hieman tilaongelmia – allekirjoittaneelle sattui tämän pelin kanssa muutamia nyrkkiosumia kaverin kanssa pelatessa.
Tässäkin pelissä on havaittavissa pienimuotoista viivettä liikkeen ja sen ruudulla tapahtuvan vastineen välillä, esimerkiksi koskenlaskussa ilmapatjalla hypättäessä. Hyppy ei aina lähde heti kun sen on itse suorittanut, eikä paatti käänny välttämättä kovin nopeasti haluamaansa suuntaan. Toki viimeksi mainittu on myös varmasti ollut pelinkehittäjien tarkoituksena, kun he ovat laatineet pelin, missä lasketaan vilkkaassa joessa alaspäin kumipatjalla.
Kinect Adventures käy melko nopeasti tylsäksi hitaan etenemisen takia – etenkin, kun samaa minipeliä pitää pelata toistamiseen. Loppujen lopuksi tehtävien kaava on kovin samanlainen; Kinect Adventuresissa suurin aika menee latausaikoihin ja siihen, kun pelaaja odottaa että minipeli loppuu ja pääsee seuraavaan. Kinect Adventures ei loista nokkeluudellaan, ja sen saakin ilmaiseksi Kinect-sensorin mukana.
Your Shape: Fitness Evolved
Kyseessä on Ubisoftin luoma fitness-peli. Pelissä on kolme pääpelimuotoa; minipelit, urheilutunnit, sekä personal training. Jälkimmäisessä pääsee panostamaan kunnolla omaan kuntoonsa ja luomaan oman profiilin tempoilua varten. Profiilia tehdessä peli kysyy pelaajalta paljon eri tietoja ja näiden summana luo juuri sinulle tarkoitetun treeniohjelman. Pelaajaa opastaa vapaavalintaisesti joko mies- tai naisohjaaja vasemmalla puolella ruutua, ja häntä onkin tarkoitus seurata liikkeissä oman hahmon näkyessä ruudulla oikealla. Treenatessa voi myös lisätä omatoimisesti haastetta ottamalla mukaan kevyet käsipainot. Lopputuloksena onkin oikeasti todella toimiva treeni, jossa hiki lentää ja kalorit palavat. Omaa kehitystä voi seurata tilastoista, joista muun muassa näkee paljonko pelaaja on polttanut kaloreita koko pelaamisensa aikana. Tietyn ajanjakson välein poltetuista kaloreista saa myös Achievementtejä. Kyllä, hikoilemalla saa itselleen Achievementtejä ja gamerscorea!
Minipeleissä pääsee halutessaan mittelöimään enimmillään neljän pelaajan kesken; tarjolla on laatikoiden murskaamista, hulahula-vanteen pyörittelyä sekä muuta näppärää. Yksi minipelien suurin ongelma – ja samalla koko pelin – ovat rasittavat tutoriaalit, jotka pitää käydä aina läpi, vaikka tulossa olisikin jokin todella yksinkertainen suoritus. Kolmas pelimuoto on urheilutunnit: tarjolla on kuntonyrkkeilyä sekä rentouttavaa Zen-joogaa, jossa karkeasti sanottuna heilutaan ohjaajan perässä – samalla tietysti keskittyen hengitykseen ja äärettömään hiljaisuuteen. Tilastojaan pääsee seuraamaan myös internetistä, ja tätä kautta voi myös haastaa kaverinsa mukaan kalorienpolttotaistoon.
Your Shape: Fitness Evolved on toimiva urheilupeli, joka on tutoriaaliensa takia valitettavan hidastempoinen.
Ajoittain ärsytystä nosti myös se, kun peli ei rekisteröinyt liikkeitä vaikka ne suorittikin. Jos esimerkiksi kuntonyrkkeilyn sarjan tekee liian nopeasti innostuessaan, ei sitä lasketa tehdyksi ollenkaan; tällöin pelaaja saa kokea epäonnistumisen äänen ja out of rhythm tekstin. Jos haluat saman tien tehokasta liikuntaa, on paras vaihtoehto ihan oikeassa elämässä tapahtuva lenkkeily. Tosin jos haluat kotikunto-ohjaajan ja kokea hikoiluun perustuvan videopelin, on Your Shape: Fitness Evolved siinä tapauksessa tutustumisen arvoinen tekele.
Dance Central
Dance Central on Harmonixin kehittämä tanssipeli. Upean futuristisilla grafiikoilla varustettu menu ja diskoissa soiva biisilista, jota pääsee tanssimaan omalla kehollaan kavereiden kanssa – mitä muuta tanssipeliltä voikaan enää toivoa? Tanssin aloittelijoille ja meille, jotka eivät tykkää tanssimisesta, on peli vaikea. Liikkeet eivät ole tuttuja ja niitä ei osaa kovinkaan hyvin rytmittää mallihahmon kanssa. Ärräpäitä lenteleekin kun mikään liike ei mene oikein ja tekoäly valittaa koko ajan väärästä rytmistä. Rennosti suhtautuminen ja hauskanpito kuitenkin pelastavat aloittelijoidenkin ongelmat. Viimeistään freestyle-osioon päästessään ei pelin vaikeus enää ota pattiin. Freestyle onkin hauskin osuus, sillä siinä pääsee hienossa valossa heilumaan aivan omaan mielivaltaiseen rytmiinsä – ihan niin kuin itse haluaa. Kun tämän koomisen pätkän näkee jälkeenpäin sitten uusintana, on naurussa pidättelemistä.
Dance Central mahdollistaa kahden pelaajan samanaikaisen tanssimisen. Kaksinpelissä tulee vuoronperään soolo-osuuksia, jolloin ensimmäinen siirtyy syrjään tehden toiselle tilaa. Peliin mahtuu myös yhdessä heiluttavia tanssiosuuksia, ja shown ollessa ohi ruutuun tulevat molempien pisteet. Laajaan 32 kappaleen listaan mahtuu musiikkia mm. seuraavilta tähdiltä: Lady Gaga, Beastie Boys, Nelly Furtado, Cascada sekä Kylie Minougue. Lisäksi saatavilla on ladattavia kappaleita, joita peliin tullaan varmasti lisäämään.
Dance Central on todella toimiva peli kaikille, jotka pitävät tanssimisesta yksin tai porukassa. Tanssimiseen tottumattomat ovat varmasti ensiaskelilla hieman hukassa, mutta menevä musiikki ja tunnelma tempaavat lopulta jokaisen pelaajan mukaansa.
Lopputunnelmat
Lukuisissa videoissa on mainostettu, miten Kinectin avulla pääsee pelaamaan täysin ilman ohjainta. Niinhän sitä pääseekin, mutta itse koin usein hieman ahdistavan tunteen, kun en päässytkään tutulla ja turvallisella ohjaimella heti Guideen ja muutenkaan liikkumaan yhtä nopeasti ja vaivattomasti. Kättään vasemmalle alas osoittaen pääsee toki Kinectin omaan Guideen, mutta silti valikoissa liikkuminen ja pelejä pelaaminen oli hieman hankalan tuntuista.
Toistaiseksi Kinectin vahvuus on ollut sen yksinkertaisen idean sisältävät pelit. Tähän mennessä peleissä on ollut simppeli ja toimiva idea sekä toteutustapa, ja mikä tärkeintä, ne sopivat ennen kaikkea oman kehon ohjattavaksi. Urheilu, tanssi, sekä muut muodot on mukavampi suorittaa omalla keholla, kuin ohjaimella. Toisaalta sitten herääkin kysymys: eikö nämä lajit olisi vielä mukavampi suorittaa ihan oikeassa elämässä urheillen ja tanssien? Makuasioita. Tietysti raittiissa ilmassa urheilu on aina parasta liikuntaa, mutta porukassa hikoilu on todella hauskaa ja toimivaa myös Kinectillä.
Kuinka käykään tulevaisuudessa, kun Kinect alkaa tuomaan markkinoille räiskintäpelejä ja muuta haasteellisempaa tuotosta. Tuleeko silloin tunne, että tämähän olisi paljon parempi ja helpompi pelata ohjaimella, eikä hankalasti omaa kehoaan käyttäen ja ilmaa heiluttaen.
Tällä hetkellä Kinectin pelit ovat kuitenkin erittäin toimivia ja ennen kaikkea loistavaa illanviettoa kaveriporukoille ja perheille. Jos perheestä tai lähipiiristä löytyy pienempää sukupolvea tai muuten vain tykkää pitää hauskaa rennolla kaveriporukalla videopelejä pelaten, on Kinect ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.