Menossa on yksi kaikkien aikojen pelisyksyistä. A-luokan julkaisuja ilmestyy kauppojen hyllyille kuin sieniä sateella. Kiireen keskellä järjestettiin myös Suomen suurin vuotuinen viihde-elektroniikkatapahtuma. DigiExpo-messut järjestettiin jälleen Helsingin Messukeskuksessa, ja vaikka monen mielestä kirkkaimmat tähdet loistivat poissaolollaan, oli esillä myös useita laatunimiä.Yksi tämän vuoden Expojen mielenkiintoisimmista nimistä oli Kingdoms of Amalur: Reckoning.
Livegamersin uutisoija Weezl pääsi jututtamaan pelin tuottajaa David Luotoa ja ottamaan kosketusta itse peliin parituntisen pressitilaisuuden aikana.
David Luoto aloittaa tilaisuuden kertomalla lyhyesti pelistä. Kyseessä on 38 Studiosin toimintapainotteinen yksinpeli, joka heittää pelaajan keskelle Amalurin valtakuntaa. Tarkoituksena on ollut luoda peli, joka vetoaa tarinavetoisten roolipelien ystäviin sekä toiminnasta pitäviin seikkailijoihin. Koko valtava maailma on jaettu pienempiin alueisiin, jotka ovat vapaasti pelaajan tutkittavissa. Avoimen maailman lisäksi taistelusysteemi on ollut olennainen osa pelisuunnittelua. Silmittömällä näppäinten takomisella ei saavuteta mitään, vaan pelaaja oppii uusia sarjoja ja tekniikoita pelin edetessä. Ladattavasta lisäsisällöstä David vaikeni jyrkästi, mutta antoi ymmärtää, että sitä on kuitenkin tulossa. Pelin kehityksessä on mukana tunnettuja nimiä, kuten Morrowind- ja Oblivion-pelien vastaava tuottaja Ken Rolston ja tarinan kirjoittanut fantasiakirjailija R.A Salvatore.
Alun tietopaketin jälkeen kysymyksiä sai kysyä omaan tahtiin ja edustajia kehotettiin istumaan alas kokeilemaan ennakkoversiota pelistä. Noin tunnin mittainen sessio piti sisällään paljon uutta tietoa pelistä. Tässä päivän parhaita paloja.
Alkuvideo valaisee taustoja Amalurin maailman ahdingosta. Roolipelille hyvin tyypillisesti alueella hallitsee äärimmäinen paha, jota lähdetään kukistamaan. Sankari esitellään kahden kääpiön kuljettaessa ruumista kohti roskakuilua ja keskustellen jälleen yhdestä epäonnistuneesta kokeesta. Ruumiskasasta herätessään hahmolla ei ole sen enempää tietoa menneisyydestään kuin nykyisestä tilanteestaankaan. Lyhyen opastusosuuden ja johdannon kautta päädytään maan uumenista ulkomaailmaan ja seikkailu valtavassa maailmassa voi alkaa.
Pelissä on viisi suurta aluetta, jotka on eritelty useaan pienempään kokonaisuuteen. Kokeiluversion noin tunnin mittaisen testauksen aikana ei kerinnyt koluta läpi kuin pienen osan yhdestä näistä viidestä valtavasta alueesta. Jokaisella alueella on oma teemansa, ja luvassa on hyvin vaihtelevia maisemia. David kertoi, että maailman tutkimista rajoittaa vain alueittain kasvava vihollisten taso ja alueet muuttuvat pelin edetessä synkempään suuntaan.
Pelaajaluokkia ei suoranaisesti ole, vaan pelaaja valitsee hahmolleen kohtalon (Destiny), joka käytännössä toimittaa samaa virkaa. Kohtalot ovat pääpiirteittäin vaihtoehdoissa soturi, velho ja varas.
Kaikilla näillä on oma kykypuunsa, jota täyttämällä pääsee asteittain kohti aina toistaan parempia omaa hahmoluokkaa tai pelityyliä tukevia apuja. Kohtalot ovat olennainen osa myös koko tarinaa, joten pelkästä nimillä kikkailusta ei ole kyse.
Graafinen ilme on hyvin fantasiamainen. Ensimmäisenä mieleen tulevat Fable-pelit piirretyn oloisine grafiikoineen. Spawn-sarjakuvahahmon isä Todd McFarlane on valvonut graafista toteutusta, ja jälki on sen mukaista. Värit loistavat kirkkaina ja yksityiskohtien määrä on erittäin suuri. Pelaajalle välittyvä tunnelma on kuin suoraan fantasiakirjasta. Hahmojen animointi on myös todella sulavaa, mihin poikkeuksena hieman liian herkältä tuntuva liikkuminen.
Keskustelut hoidetaan valitsemalla tekstipätkä tai vastaustyyppi useista eri vaihtoehdoista. Dialogit on toteutettu kahdella eri tavalla. Nykytrendin mukainen dialogipyörä eri vaihtoehtoineen on mukana perinteisen, Oblivionista tutun lauseluettelon kanssa. Käytännössä molemmat toimivat hyvin, eikä outo ratkaisu pääse häiritsemään.
Taistelusysteemi yllätti positiivisesti. Tehty vahinko ei ollut suoraan verrannollinen näppäinten takomisen määrään. Taistelut vaativat tarkkaa ajoitusta ja useamman vihollisen taistelut toimivaa suunnitelmaa. Torjuminen tulee ajoittaa oikein ja hyökkäykset rytmittää tarkasti, sillä muuten vastustaja rankaisee armotta. Viholliset tekevät myös merkittävän paljon vahinkoa, joten pelkällä nappien satunnaisella takomisella ei pitkälle pötkitä.
Pääjuonen ohella pelistä löytyy parisen sataa sivutehtävää ja useiden erilaisten ryhmittymien tehtäväketjuja. Poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa herätti tasojen myötä kehittyvä kyky, jolla pystyy havaitsemaan erilaisia piilotettuja aarteita tai vaikkapa salaisia ovia jo läpi pelatuilla alueilla. Tämä ominaisuus rohkaisee pelaajaa palaamaan pienemmänkin tason alueille myöhemmin pelin aikana.
Kingdoms of Amalur: Reckoning on yhdistelmä Fablea, Oblivionia ja Mass Effectiä. Pääpaino on toki toiminnalla, mutta dialogien sisältö on myös laadukasta ja ääninäyttely lievästä kankeudesta huolimatta keskivertoa parempaa. Ennakon perusteella odotettavissa on sujuvaa roolipelaamista yhdistettynä haastaviin taisteluihin. Katseet kannattaa jo suunnata helmikuulle, koska tulossa on varsin varteenotettava vaihtoehto jokaiselle roolipelien ystävälle.
Kiitokset EA:lle kutsusta!