Nimihirviö Naruto Shippuden: Ultimate Ninja Storm Generations on Storm-lisänimeä kantavan sarjan kolmas osa ja yhdistää ensimmäisen ja toisen osan yhdeksi kokonaisuudeksi. Alkuperäinen Naruto Ultimate Ninja julkaistiin edellisen sukupolven konsoleille ja poiki itselleen kuusi jatko-osaa. Pelit keskittyivät tarinallisesti pieneen pätkään sarjassa. Tätä samanlaista ideaa on käytetty muun muassa Dragon Ball -pelisarjassa, ja Naruto muistuttaakin pelielementeiltään hyvin paljon juurikin tätä Dragon Ballia. Myös käsikonsolit ovat saaneet omat pelinsä Heroes-lisänimellä varustettuna, mutta näissä peleissä tarinat olivat pienemmissä pätkissä, ja niissä välteltiin juonipaljastuksia jättämällä pois sellaisia erikoishyökkäyksiä, joita ei kansainvälisesti ollut vielä esitelty.
Naruto on manga-artisti Masashi Kishimoton luoma tarina nuoresta ninjaoppilaasta, jonka suuri tavoite on saavuttaa piilotetun lehden kylän korkein arvonimi, Hokage, joka tarkoittaa suomeksi tulen varjoa. Tarina seuraa Naruton kehitystä kömpelöstä ja hyljeksitystä ninjaoppilaasta koko kylän sankariksi. Ensimmäisen suuren ninjasodan jälkeen, ensimmäinen Hokage jakoi hännäkkäät petodemonit valtakunnille säilyttääkseen voimasuhteiden tasapainon valtioiden välillä. Nämä pedot sinetöitiin valittuihin kyläläisiin, ja Naruto on yksi näistä isännistä. Naruton pääjuoni perustuu kolmannen suuren ninjasodan jälkeiseen aikaan. Sarja on ehtaa shõnen-genren mangaa: juoni käsittelee ystävyyttä ja hyväksynnän hakemista melko syvällisesti, mutta silti helposti ymmärrettävästi.
Tarinamuoto Naruto Shippuden Ultimate Ninja Storm Generationsissa tuodaan esiin yksittäisten hahmojen tarinoina. Alkuun tarjolla on nuoren sekä vanhemman Naruton tarinat eli ensimmäisen osan ja Shippuden-sarjan alut. Kun pelaaja läpäisee yhden hahmon tarinan, aukeaa uusi tarina pelattavaksi. Tarinat kestävät puolesta tunnista tuntiin, ja hahmoja löytyy tarinapuolelta hieman yli kymmenen. Osa hahmoista on samoja mutta eri aikakausilta.
Juuri kun pääsin voivottelemasta Soulcalibur V -arvostelussani tarinan kuljettamista still-kuvina, jatkaa Naruto samalla linjalla. Tämä on täysin anteeksiantamatonta ja vaikuttaa ihmeelliseltä vaihtoehdolta, kun sarjasta on olemassa yli 150 tuntia videomateriaalia animen muodossa. Mielenkiintoisen animen tai edes manga-tyylin sijaan saamme still-kuvia kertojan päälle puhumana – mitä hittoa, CyberConnect2?
Taistelut arvioidaan, ja arvosanoista saa valuuttaa käytettäväksi pelinsisäiseen kauppaan. Tältä kauppapaikalta voi ostella esimerkiksi konseptitaidetta, videopätkiä ja varusteita otteluihin.
Pelattavana on vajaat 80 hahmoa, joista osa on eri aikakausien versioita samasta hahmosta, mikä näkyy vaihtelevina erikoishyökkäyksinä eli Ninjutsuina. Hahmoja on alussa auki noin kymmenen, ja loput avataan pelaamalla tarinamuoto läpi. On hieman kyseenalaista, että pelaajan pitää pelata tarina läpi viidellä tai kuudella eri hahmolla saadakseen oman lempihahmonsa auki.
Taistelumekaniikka on lajityypin muihin peleihin nähden yksinkertainen, joten hahmot eivät huomattavasti eroa toisistaan. Taistelu siirtyi Storm-sarjassa kolmiulotteiseksi, mikä on toimiva muutos aikaisempiin 2D-taisteluihin. Kontrollit on jaettu yhden napin toimintoihin – lähitaistelu hoituu kokonaan yhdellä ainokaisella napilla, eikä erilaisia nappikomboja ole. Mielenkiintoisena ominaisuutena toimii Substitution-jutsu, joka siirtää hahmon pois harmin tieltä ja jättää tilalleen puupölkyn tyylisen hämäyksen. Substitution-jutsun ninjutsut käyttävät chakraa, ja chakrapalkin ollessa täynnä on mahdollista suorittaa erikoisninjutsu. Yksinkertaista taistelumekaniikkaa tasapainottamassa pelissä on mukana erikoisvarusteita, kuten räjähtäviä heittoveitsiä ja elinvoimaa palauttavia pillereitä. Kun hahmo saa tarpeeksi vahinkoa, pystyy pelaaja aktivoimaan herätystilan, jossa kyvyt paranevat ja osa hahmoista ottaa erilaisen olomuodon – Naruto esimerkiksi saa yhdeksänhäntäisen demoniketun chakra-kuorrutuksen.
Naruto Shippuden: Ultimate Ninja Storm Generations jatkaa aiemmista osista tutulla tyylillä ja tuo paikoitellen mieleen Dragon Ball Z -pelit – tietenkin ilman lentämistä. Taistelu on yksinkertaista, mutta useat muuttujat tuovat siihen taktista puolta kompensoimaan erittäin suppeaa kombolistaa. Pelin vahvuuksia tuntuisi olevan juurikin vastustajan ajaminen ansaan shakkimaisella tavalla. Pelaaja voi valita, käykö vastustajan kimppuun boots to asses -meiningillä pakottaen tämän käyttämään substitution-palkin loppuun, vai pommittaako hän heittoveitsillä hakien vastustajan virhettä, johon vastata ultimate-jutsulla.
Peli julkaistaan Euroopassa maaliskuun 30. päivä. Mikäli hiukan rennompi taistelupeli kiinnostaa ja animeteema ei saa aivoja sulamaan, kannattaa ehdottomasti pistää peli kokeilulistan kärkipäähän.