Gears of War: Judgment sai lisää kuorrutetta kakkuunsa huhtikuun 30. päivä karttapaketin muodossa. Call to Arms -nimeä kantava laajennus tuo kolme moninpelikarttaa ja yhden uuden pelimuodon, Master at Armsin, pelattavaksi. Jätin termin ”uusi” pois kartoista, koska todellisuudessa täysin uusia karttoja on vain kaksi: Terminal ja Boneyard, joista jälkimmäinen muistuttaa orkkis-Gearsin Mausoleum-karttaa monella tapaa. Kakkos- ja kolmososasta pitäneet ovat varmasti joko enemmän tai vähemmän innoissaan Blood Driven paluusta, remaken remakena. Tässä vaiheessa kuuluu sanoa: ”Eikä siinä vielä kaikki!”, sillä kaupan päälle tarjotaan kourallinen uusia kustomointeja.
Season Passin omistajat voivat ladata veloituksetta Call to Armsin, mutta muille hupi kustantaa 1000 Microsoft-pistettä. Ei siis mitään halpaa lystiä.
Blood Drive
Mitä kierrätyskierteeseen joutuneesta Blood Drivesta on jäänyt sanomatta vuosien aikana? No ei mitään. Hieman on urbaani katuviidakko saanut väriä pintaansa, ja näköesteitä on sijoiteltu toisin. Toiminta keskittyy aika pitkälti kartan keskelle tai portaikkoihin. Tästä joko tykkää tai sitten ei.
Boneyard
Boneyardista on suhteellisen pieni ja simppeli kartta, joka suosii selkeästi lähitaisteluita. Reunojen kautta käy tässä mapissa eteneminen ja sisätiloissa on mukava olla. Keskusta on hyvä paikka, jos hakee tilastoihinsa miinuksia. Toisaalta sen kautta voi lykyssä päästä vastapuolen selustaan, jos kamppailu mausoleumin tuntumassa on hektistä. Uskoisin, että tulee olemaan kovassa suosiossa aktiivipelaajien keskuudessa.
Terminal
Call to Armsin viimeinen kartta, joka on pelkästään Overrun-pelimuotoon tehty. Asteikolla ”ihan jees” mappi. Puolustuksella on paljon nurkkia ja esteitä, joiden taakse piiloutua ja ampua sarjoja kranaatinheittimellä. Terminal on omasta mielestäni hieman hankalahko hyökätä.
Master at Arms
Master at Arms toimii samalla periaatteella kuin Call of Duty -pelisarjan ”Gun Game” eli aseita kierrätetään per tappo. Ensimmäinen 20 tappoa saanut on voittaja. Pelimuoto on kaikki kaikkia vastaan, eikä tiimipohjaisia variaatioita ole tarjolla. Parhaimmillaan ihan menevää mättöä, jossa miekkaa heiluttavat ovat kaiken keskipisteenä. Toisaalta pahimmillaan pelimuoto on puhdasta kaaosta, jossa respaamisen jälkeen saattaa odottaa sekuntien päässä toistuva ”boomshot in ya face”.
”Annoin sulle tonnin setelin”
Kokonaisuus on aika tasapaksu. Call to Arms ei tunnu mitenkään erityisen hyvältä paketilta, mutta ei myöskään aiheuta vallatonta itkunpurkausta. Hieman alkoi turhauttaa pelin tapa peluuttaa uutta materiaalia, sillä DLC-listan kautta tuli kierros toisensa jälkeen vanhoja karttoja. Ihme touhua.
Parasta antia on Boneyard, joka on tervetullut lisä valikoimaan. Muut mapit menettelevät, mutta tuskin nousevat suosioon hardcore-piireissä. Master at Arms on ihan kivaa mättöä eikä ainakaan omalla kohdallani alkanut puuduttaa. Soveltuu erinomaisesti parille, kolmelle lämmittelykierrokselle ennen kilpakentille siirtymistä.
1000 Microsoft-pistettä on paljon sisällöstä, jonka pitäisi pikemminkin kuulua valmiiksi moninpelin kokoonpanoon. Väkisillä käy suussa pieni rahastuksen maku. But show must go on. Aktiiviselle pelaajalle tästä paketista irtoaa hieman helpotusta ja lohtua ennen seuraavaa karttapakettia – niin hyvässä kuin pahassa.
+ Vaihtelu virkistää
+ Master at Arms on ihan hauska
+ Lisää lihaa luiden ympärille – moninpeli paisuu
Huonoa
– Kolme karttaa + pelimuoto = 1000 MSP = aika kallis
– ”Uusia” karttoja on vain kaksi