Fable 2 piti minut otteessaan melko intensiivisen mutta lyhyen pääjuonensa ajan ja odotinkin jotain samankaltaista tunnelmaa See The Futurelta. Valitettavasti jouduin melko pian toteamaan, että odotukseni olivat turhia. Seuraava artikkeli sisältää spoilereita See The Future -laajennuksesta.
Kirottua menoa
Pelaajan ladattua 560 Microsoft-pisteen arvoisen laajennuksen, saapuu pelin alusta tuttu Murgo kyseenalaisine tavaroineen tekemään pelaajan kanssa kauppaa. Tällä mainetta Albionissa niittäneellä kauppiaalla on mahdollisuus tarjota sankarille kurkkaus tulevaisuuteen, mutta sitä ennen tämän täytyisi ottaa selvitettäväkseen kaksi kirottua esinettä.
Ensimmäiseksi sankari saa kontolleen pienen kylän, joka on joutunut jostain syystä pienen lasipallon sisään. Ninjoja muistuttavien värikkäiden varjomiesten vangiksi jääneitä kyläläisiä lukuun ottamatta ensimmäisestä Fablesta tuttu Oakvale ammottaa tyhjyyttään. Kieltämättä kylää pelastettaessa oli jatkuvasti aivan erilainen tunnelma kun kylä olikin menettänyt värinsä ja lähes kaikki asukkaansa. Kylää terrorisoivat siniset, punaiset sekä keltaiset varjot taistelevat kukin omilla tavoillaan: punaiset käyttävät magiaa, siniset miekkoja ja keltaiset ammuskelevat pitäen samalla turvaväliä sankariin.
Tehtävän viholliset ottivat vahinkoa vain itse käyttämästään taistelutavasta, eli pelaaja pakotettiin käyttämään esimerkiksi magiaa punaisia pirulaisia vastaan. Kyseinen tyyli sotii hieman Fable 2:n perusideaa vastaan, jossa pelaaja saa itse sekoitella taistelun tiimellyksessä magiaa, ammuskelua ja miekan heiluttelua. Lisäksi tehtävässä häiritsi hieman se tosiasia, että kylä oli enemmän tai vähemmän kopioitu jo nähdyistä maisemista. Toisaalta niille, jotka eivät ole pelanneet ensimmäistä Fablea, tämä toi kivan pienen kurkkauksen kylään ennen sen tuhoutumista.
Kirouksen poistettuaan on sankarin aika siirtyä seuraavaan esineeseen, joka vie pelaajan kirouksen kouriin jääneen ritarin luokse. Tehtävänä on kerätä ritarille useiden porttien takana olevat kuiskaukset. Nämä ilmassa leijuvat pallot toisivat ritarille vapauden; niiden luokse pääseminen on vain hieman erilaista. Päähenkilö joutuu pukemaan päälleen mitä erikoisimpia asusteita; elävän kuolleen ja muiden mörköjen puvut tulevat tutuiksi. Pukuleikkien lisäksi tehtävä sisältää minimaalisia puzzleja, mutta mitään elämää suurempaa näistä ei ole edes yritetty tehdä. Ritarin kirous tarjoaa huomattavasti monipuolisempaa, toiminnallisempaa ja visuaalisesti kauniimpaa menoa kuin aiempi lasipallon sisään sijoittunut haaste.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Lopulta sankari saa kauppiaalta käsiinsä esineen, jolla hän pystyy vilkaisemaan omaan tulevaisuuteensa; esinettä käyttämällä hän tapaa samalla yhden vanhan ystävänsä. Pikainen vilkaisu sankarin valoisaan tulevaisuuteen jättää paljon Albionin asioita auki; jatkuuko tarina vielä?
Tehtävien päätyttyä sankarin ystävä Murgo jää pysyvästi vaunulleen myymään kaikenlaista tavaraa. Merkittävimpiä asioita myyntilistalla ovat rohdot, joita käyttämällä sankari voi muuttaa uskollisen ystävänsä rotua. Näiden lisäksi kauppiaalta voi ostaa uusia tatuointeja, hiustyylejä, vaatteita ja kaikenlaista pientavaraa. Aivan viimeiseksi sankari saa käsiinsä pienoismallin mahtavasta Colosseumista, jonne sankari pääsee esinettä käyttämällä niittämään erilaisia vihamielisiä otuksia aikarajan kanssa. Tiettyyn pistemäärään päästyään pelaaja palkitaan erilaisilla palkinnoilla.
Kaiken kaikkiaan Fable 2:n toinen laajennus, See The Future, jätti vähän kylmäksi. Kun tajusin noin kolmen tunnin pelailun jälkeen, että olen nähnyt jo kaiken mitä laajennus tarjoaa, mieleeni hiipi väkisinkin pieni ajatus: Onko tämä nyt ihan sen 560 pisteen arvoinen? Kovanluokan Fable-fanille tai gamerscorea keräävälle kyllä, muille pelaajille ei.
