Fallout 3:n ladattavien lisäosien oli alun perin tarkoitus päättyä kolmanteen DLC-pakettiin, Broken Steeliin. Bethesdan pojat päättivät kuitenkin hyödyntää tuottavan lypsylehmänsä loppuun asti ja julkaista vielä kaksi osaa lisää. Pelaajien ei kuitenkaan kannata suuttua tällaisesta rahastuksesta, sillä neljäs osa Point Lookout tarjoilee parasta roolipeliä sitten The Pittin.
Paatilla Marylandiin
The Pitt vei pelaajan resiinalla pohjoiseen Pennsylvanian Pittsburghiin, mutta Point Lookoutin valinta on kulkea etelään Marylandiin pienellä paatilla. Duchess Gambit on pieni meteliä pitävä laiva, jonka kapteeni Tobar the Ferryman ei valitettavasti suostu ottamaan pelaajan mukana kulkevaa supermutantti Fawkesia kyytiinsä. Point Lookout on koettava yksin aivan kuten The Pittikin.
Marylandissa on aika hämmästellä sumuisia suomaisemia, vältellä vihamielisiä paikallisia ja suunnistaa kohti ränsistynyttä kartanoa. Perille päästyään pelaaja sotkeutuu tahtomattaan vuosisatoja jatkuneeseen kamppailuun ja saa matkan aikana päättää, kuka selviytyy voittajaksi. Valitettavasti valintojensa seurauksia ei pysty ennakoimaan, joten ratkaisut on pakko tehdä sokkona ja katsoa sitten seuraukset. Haluamaansa lopputulokseen pääsee näinkin, mutta The Pittin kaltaista pohdintaa vaativaa ratkaisua ei pakoteta tekemään.
Länkkärien hengessä
Graafisesti Point Lookout on samaa laatua kuin muukin peli: yksityiskohtia riittää ja väripaletti on vahvasti harmaa. Onneksi Maryland erottuu edukseen laajoilla suoalueilla ja länkkärifiiliksellä. Tutkittavat talot ovat pääasiassa puisia hökkeleitä eivätkä betonisia raunioita emopelin tyyliin. Ympäristöt näyttävät jopa paremmilta kuin tavallisesti, koska pelialue on merkittävästi pienempi kuin Washingtonin joutomaa. Valitettavasti tämä ei estä tekstuurien ilmestymistä tyhjästä horisonttiin, mikä on ollut Fallout 3:n tekninen ongelma koko ajan.
Äänimaailma kruunaa old west fiiliksen. Taustalla soiva musiikki tuo jatkuvasti mieleen 1960-luvun klassiset länkkärit, ihmisten puhuma murre muistuttaa aitoja Texasin punaniskoja ja vaatekaapeista löytyy Yhdysvaltain sisällissodan hengessä suunniteltuja vaatteita. Muutama wanhan ajan kiväärikin auttaa pelaajaa virittäytymään oikeaan tunnelmaan.
Mitä uutta?
Varsinainen tarina on jaettu kolmeen eri tehtävään, joista jokainen avaa gamerscoreen oman saavutuksensa. Tämän lisäksi pelaajan on mahdollisuus suorittaa muutamia sivutehtäviä, jotka onneksi ovat laadultaan muutakin kuin perinteistä kerää 20 kiinalaista rynnäkkökivääriä ja tuo ne minulle.
Korkealle tasolle kehitetty hahmo vahvistuu entisestään, sillä avautuvat uudet perkit saa käyttöönsä matkan aikana eikä niitä tarvitse erikseen tason karttuessa valita. Länkkärihenkisiä aseita ja vaatteita voi halutessaan keräillä, mutta niiden arvo ei juuri ulotu fiilistelyä pidemmälle kaksipiippuista haulikkoa lukuun ottamatta.
Pelialue on laajempi kuin mihin aiemmissa lisäosissa on totuttu ja varmaankin tästä syystä myös vastaan tulevia vihollisia on enemmän. Aivan erityisen mielenpainuvia ovat soilla asuvat paikalliset, joiden epämuodostuneet kasvot ja aggressiivisuus ovat kokemisen arvoisia.
Point Lookout tarjoilee kaiken hyvän lisäksi myös samoja ongelmia kuin Fallout 3 yleensäkin, joten suosittelen tallentamaan peliä usein. Itse jouduin useamman kerran aloittamaan käsillä olevan tehtävän alusta, kun yksi vihollinen jäi kiinni seinän sisään eikä kohtauksen seuraava osuus tämän vuoksi koskaan käynnistynyt. Myös The Pittin tekninen ongelma tekee paluun eli ajoittain ruudunpäivitys tökkii todella pahasti, vaikkei tekisi muuta kuin kävelisi yksin eteenpäin keskellä suota. Point Lookout olisi kaivannut lisäaikaa viimeistelyyn, sillä ajoittain ihmisten puhe on ristiriidassa ruudulle ilmestyvän tekstin kanssa ja pahimmillaan dialogissa on jopa kirjoitusvirheitä. Kaikki nämä tekniset puutteet on helppo antaa anteeksi, mutta silti sellainen pistää silmään muuten niin laadukkaassa kokonaisuudessa.
Lisää sitä samaa
Mitään kovin mullistavaa neljäs lisäosa Point Lookout ei tarjoile. Tämä on kuitenkin lisäosa, joten sisällön pitääkin olla kategoriaa lisää sitä samaa. Tarjolla on noin kuudeksi tunniksi parasta roolipeliä sitten The Pittin ja tällä kertaa klassisten länkkärien tunnelmissa.