Assassin’s Creed sai alkunsa vuonna 2007, kun Ubisoft julkaisi pelisarjan ensimmäisen osan. Peli oli jotain aivan uutta ja erilaista hetkeen, se herätti paljon huomiota ja on tähän päivään saakka pitänyt suosionsa. Salamurhaajat on aina cool.
Peli on ottanut paljon vaikutteita historiasta: tarinat on sijoiteltu historiallisiin ajanjaksoihin ja sekoitettu joidenkin merkittävien tapahtumien mukaan. Peleissä nähdään myös usein tunnettuja monumentteja ja rakennuksia sekä tutustutaan historian merkkihenkilöihin.
Assassin’s Creed -pelit eivät ole kuitenkaan vain putkijuoksua tehtävästä toiseen, vaan peli on tehty avoimeksi maailmaksi. Pelaaja pääsee tutkimaan historiallisia paikkoja sekä suorittamaan läjäpäin sivutehtäviä. Peli on tyyliltään parkourmainen eikä paikkoihin pääsemistä ole estetty typerillä näkymättömillä esteillä. Assassiini pääsee kiipeämään talojen katoille, torneihin, puihin, piiloutumaan heinäkasoihin ja ties minne. Tarinaa voi jatkaa silloin, kun huvittaa eikä ole velvoitetta juosta tehtävästä toiseen kiireessä.
Peleissä assassiiini on näkymätön ja salamyhkäinen hahmo, joka toteuttaa oikeutta. Hahmojen erikoistaitoihin kuuluu eagle eye, joka on tavallaan kuudes aisti. Tällä erikoiskatseella voi kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin, kuten havaita vartijat, piilopaikat sekä erottaa pääkohteen muista.
Ensijulkaisu kantaa nimeä hyvin yksinkertaisesti Assassin’s Creed. Peli sijoittuu keskiaikaiseen vuoteen 1191 ja Lähi-itään, missä ristiretket ja Rikhard Leijonamieli olivat silloin kaikkein kovinta huutoa. Temppeliritarit ja ristiretkilälaiset ovat pistäneet hynttyyt yhteen ja yrittävät nujertaa muslimiarmeijaa, mikä ei assassiineille käy päinsä. Pelissä on kaksi hahmoa, joista kaikkein eniten pelattavin hahmo on Altaïr, yksi korkeasti koulutettu salamurhaaja assassiinien veljeskunnasssa. Ideana on elää Altaïrin muistoja läpi ja selvittää hänen kauttaan juonta pala palalta.
Peli alkaa, kun Altaïrin tehtäväksi annetaan tehtäväksi nujertaa Jerusalemissa oleva korkea-arvoinen temppeliritari, samalla häneltä pitäisi ottaa parempaan talteen Piece of Eden -artifakti. Altaïr kuitenkin epäonnistuu tehtävässään, jonka myötä hän menettää veljensä ja arvonsa assassiinien ryhmässä. Mestari-assassiini antaa hänelle kuitenkin toisen mahdollisuuden, edessä on nousua hierarkiassa ylöspäin rivisotilaan arvosta alkaen.
Altaïrin historiallisten osuuksien lisäksi peliin on tuotu mukaan toinenkin ulottuvuus: nykyaika. Desmond Miles on toinen pelin pelattavista hahmoista, jonka nykypäivän temppeliritarien pyörittämä Abstergo -niminen yhtiö on kidnapannut. Desmond ei ole ollut tietoinen alkuperästään ja siitä, että hän kuuluu verellisesti assassiineihin. Nämä kaksi ulottuvuutta on niputettu yhteen nerokkaasti. Nykyajassa Abstergon kehittämällä Animus-laiteella tutkitaan Desmondin geneettistä muistia ja sitä kautta eletään hänen kaukaisten esi-isiensä elämää. Näiden muistipalasten kautta pelissä metsästetään muun muassa mystisiä Apple of Eden -artifaktia.
Ensiosan vastaanotto oli enimmäkseen positiivinen, soraääniäkin tosin kuului. Sarjan debyyttipelin suosio oli kuitenkin sen verran hyvä, että vuonna 2009 ilmestyikin uusi Assassin’s Creed. Jatko-osassa Altaïrin tarina ei kuitenkaan jatkunut, vaan siinä hypättiin uuden salamurhaajan puikkoihin.
Trilogian pääosassa on italialainen Ezio Auditore Da Firenze, jonka tarina sijoittuu renessanssiin 1400-luvun loppupuolelle. Ezion alku assassiinina alkaa surullisesti: kaunis perhe kokee yht äkkiä järkyttävän käänteen, kun vaikutusvaltaiset henkilöt päättävät hävittää koko Auditoren perheen. Ezio ja perheen naiset säästyvät hirttosilmukalta, mutta perheen isä ja kaksi veljeä joutuvat kurjan kohtalon uhreiksi. Ezion isä on neuvonut poikaansa etsimään hänen salaisen huoneen, josta löytyykin tämän assassiini-puku. Täten isän toinen henkilöllisyys paljastuu ja pojan on aika lähteä kulkemaan isänsä jalanjäljissä. Näin alkaa Ezion kostoreissu hänen perheensä puolesta ja vastapuolelta löytyykin jälleen kasa temppeliritareita.
Jo ensimmäisessä pelissä esiteltiin pelisarjan yhdeksi ikoniksi noussut hidden blade, jolla pystyi tekemään hiljaisia ja huomaamattomia tappoja: ominaisuus, jota jokainen salamurhaaja tarvitsee. Assassin’s Creed II:ssa esineeseen on kuitenkin tuotu lisää uusia ominaisuuksia. Keräämällä Codex-blueprint suunnitelmia on myös mahdollista parannella hidden bladeaan paremmaksi. Uusia ominaisuuksia olivat muun muassa myrkkyterä sekä äänekäs piiloase. Leonardo Da Vinci oli pelin tarinassa Auditoren perheen tuttu, joka auttoi näitä kaikenlaisissa asioissa, myös Eziota tämän assassiini-uran aikana. Uutuutena pelaajalla oli mahdollista piilottaa hihoihinsa myös toinen hidden blade.
Jatko-osan mukaansatempaavassa tarinassa seikkaillaan pitkin Italiaa. Tarina alkaa Firenzestä ja etenee vähitellen kohti Venetsiaa. Desmondin tarina puolestaan jatkuu siitä, mihin ykkösessä jäätiin. Desmond on paennut pahan Abstergon kynsistä. Jatkuvasta Animus-laitteen käytöstä johtuen hän on kuitenkin saanut sivuvaikutuksia. Hän on ominut esi-isiensä taidot, kuten eagle eyen eli kotkan katseen. Desmondin pelastanut Lucy on koonnut pienen porukan luottohenkilöistä: yksi historiantutkija ja teknikko, joka osaa hallita heidän rakentamaa Animus 2.0 –laitetta. Heidän avulla osataan etsiä Apple of Edeniä, toivon mukaan ennen kuin Abstergo-yhtiö saa niitä käsiinsä.
Pelin edetessä Desmondille selviää tämän sukujuuret tutkimiinsa assassiineihin. Lopulta hän myös ymmärtää, mitä temppeliritarit yrittävät tehdä ja miksi: he tahtovat käsiinsä erittäin voimakkaan artifaktin, Apple of Edenin.
Pelin lopussa Ezio on päässyt Vatikaaniin asti ja saanut käsiinsä pahoista pahimman temppeliritarin, Borgian, joka paremmin tunnetaan paavi Alexander VI:nä. Hetkeä myöhemmin tavataan ensimmäistä kertaa myös profeetta Minerva. Tässä peliin astuu mukaan kolmas ulottuvuus – aiemmin eläneet ihmiset, jotka esiintyvät holografeina. Tämä mahdollistaa heidän elämässään kehittämä edistynyt teknologia, joka on kytketty jollain tavoin aiemmin mainittuun omenaan. Minerva ja muut profeetat ovat assasiinien puolella ja vastustavat temppeliritareita. Minerva esiintyy pelissä ensimmäistä kertaa Eziolle, mutta myöhemmin nykyajassa Desmondillekin.
Kakkososan ilmestyttyä vastaanotto ja markkinointi oli aivan eri luokkaa kuin ykkösen kanssa. Peli sai yhtä pistettä vaille täydet pisteet jokaiselta suurelta pelisivustolta ja lehdeltä. Arvostelut kehuivat peliä maasta taivaisiin, varsinkin tarinaa. Assassin’s Creed II oli todella hieno parannus ykköseen verrattuna, jonka tehtävät oli pelkkää toistoa.
Vuoden 2009 E3-tapahtumassa julkaistiin cinematic-traileri tehtävästä, joka sijoittui pelin lopputapahtumiin Venetsiassa. Piakkoin pelistä julkaistiin lyhytelokuvia, joiden kautta pääsi tutustumaan tarkemmin pelin taustatarinaan. Yhdessä näistä keskitytään Ezion isään ja hänen tehtäväänsä assassiinina. Peli voitti lukuisia Vuoden Peli –titteleitä eri kisoissa. Eikä ihme.
Pelisarjan kolmas peli, Assassin’s Creed Brotherhood julkaistiin vuotta myöhemmin vuonna 2010. Peli jatkuu heti siitä mihin edellisessä pelissä jäätiin. On edetty jo 1500-luvulle ja yksinpelin alueena toimii edellisten pelien pelialueisiin verrattuna valtavan kokoinen Rooman kaupunki.
Ezio palaa takaisin setänsä Marion tilalle Monteriggioniin, mutta ei mene kauan, kun loskaa alkaa sataa niskaan. Rodrigo Borgian poika Cesare Borgia tulee ja päättää pistää hetki sitten kunnostetun upean linnoituksen maan tasalle. Ezi herää pommitukseen ja alkaa puolustamaan kotiaan vihollisesta, vastarinta on kuitenkin sen verran iso, ettei huonostihan siinä lopulta käy. Cesar on saanut käsiinsä Ezion Mario-sedän ja jälleen Ezio joutuu todistamaan yhden perheenjäsenen surullisen kuoleman. Myös Apple of Eden viedään heidän käsistään.
Rooma on korruptoitunut ja täysin lahonnut käsiin. Uutena yhtenä uudistuksena on tullut vartiotornien valloittaminen, mikä vapauttaa tietyn alueen. Alueelle voi avata uusia liikkeitä, jotka tuovat rahaa pelaajan kirstuun. Myös maamerkkejä ja tunnettuja rakennelmia voi ostaa ja kunnostaa. Ezio voi perustaa uusia rakennuksia viettelijäkaunokaisille, voroille ja vahvoille apuvoimille. Maineikkaan assassiinin sisko ja äiti ottavat viettelijäkaunokaisten päämajan haltuunsa, vaikka kuinka paljon veli olisi sitä vastaan. Sitä mukaa, kun Ezio saa vaikutusvaltaa Roomassa, Borgiat menettävät hallintaansa.
Niccolò Machiavelli auttaa Ezion alkuun Rooman vapautuksessa ja hän esittelee päämajan, jonne voisi perustaa veljeskunnan. Vähitellen Ezio alkaa värvätä riveihinsä sotilaita, joiden kanssa hän taistelee pahaa vastaan. Uutuutena pelaaja voi kiperän paikan sattuessa kutsua veljensä paikalle auttamaan. Jokaista assassiinia voi kehittää noviisista mestariksi lähettämällä heitä erilaisiin tehtäviin pitkin Eurooppaa. Miten pidemmälle kehittynyt hahmo, sitä vaikeampia tehtäviä voi suorittaa. Ja sitä enemmän voi saada rahaa. Mikäli joku hahmoista saa surmansa, voi aina värvätä uuden tilalle.
Tarinassa Eziolle myönnetään kaikkein arvokkain titteli: mentori. Hän on jokaisen assassiinin esikuva, jopa myöhemminkin tunnettu ja arvostettu.
Desmond tie vie Basilica of St. Mary of the Altar of Heaven –rakennukseen, jonka piiloluolasta löytyy tämä haettu omena. Toinen profeetta, Juno, ilmestyy pelkästään Desmondille. Vihamielinen holografi ei ole kovin mielissään tunkeilijoiden läsnäolosta. Desmondin saadessa viimein saadessa omenan käsiinsä, tekee profeetta kepposet. Omena jäädyttää Desmondin kehon, eikä hänellä ole mitään kontrollia itsestään. Lucyn tarina tulee päätökseen, kun Junon hallitsemana Desmond iskee veitsen hänen vatsaan. Lopulta Desmond vajoaa koomaan.
Tällä kertaa peliin on myös kehitelty moninpeli. Jotta salamurhaaja-idea ei menisi ihan hukkaan, on kentissä mukana läjäpäin tekoälyhahmoja, jotka näyttävät samoilta kuin pelaajien hahmot. Aina tappaessa oikean pelaajan, saa pelaaja pisteitä. Miten paremmin eli hiljaisemmin/salaisemmin saa tapettua toisen, sitä parempi. Moninpeli sai yllättävän hyvän vastaanoton ja pelaajia riitti. Innostusta löytyi vielä moneenkin peliin.
Assassin’s Creed: Revelationsin traileri oli jättishokki. Traileri kieli Ezion tarinan päättymistä, sillä herra oli videolla jo todella vanha ja harmaa. Oli kuitenkin arvattavissa, että jossain vaiheessa Ezion tarina tulee päätymään, mutta jo niin nopeasti? Peli saapui kauppoihin jo vuonna 2011.
Revelations on kaikista erilaisin, sillä pelattavana on kolme eri hahmoa: Desmond, Ezio ja Altaïr, jonka muistelmia tullaan näkemään pitkin peliä. Tarinassa syvennytään kunnolla todella moneen asiaan: maailmankaikkeuteen, Desmondin tarinaan ja assasiineihin.
Aloitetaan ensin Desmondista. Peli jatkuu siitä, mihin nykyisen assassiinin kohdalla jäätiin. Desmond on edelleen koomassa, mutta kytkettynä animukseen ja sen safe modeen.
Mies on päätynyt Animus Saarelle, jossa hän tapaa Subject 16 -hahmon. Hän oli ollut edellinen tutkija Abstergolla, joka oli lopulta seonnut ja tehnyt itsemurhan. Hänen mielensä jäi kuitenkin animuksen syövereihin jumiin. Desmondinkaan mieli ei ole täysin ehjä, mutta vian voi vielä korjata käymällä esi-isien muistoja läpi. Samaan aikaan todellisuudessa Desmondin isä on tullut paikan päälle aikeinaan pelastaa poikansa.
Revelationsa sijoittuu Konstaninopoliin, joka tunnetaan nykypäivänä Istanbulina. Ezio on jättänyt kauniin Italian taaksensa ja päättänyt lähteä selvittämään assassiinien alkuperää Masyafiin, missä sijaitsee aikoja sitten toiminnassa ollut assassiinien päämaja. Pelisarjan kovimmat fanit tunnistanevat paikan pelisarjan ensimmäisestä osasta. Trailerissa nähdyt tapahtumat toteutuvat jo heti alkuun, kun Ezio saapuu paikalle. Linnoitus on temppeliritarien hallinnassa ja vanha mies ehtii täpärästi paeta. Pakomatkalla hän löytää linnoituksen salaisen kirjaston, joka on kuitenkin lukittu hyvin vahvasti. Ainoa tapa saada kirjasto auki, on etsiä käsiinsä viisi avainta, jotka on piilotettu kaupunkiin.
Kaupunki on enimmäkseen Ottomaaninen hallinnassa, mutta hiljalleen uudelleen vahvistuva Bysantin valtakunta on ottamassa tuulta alleen. Kaduilla voi jatkuvasti aiheuttaa konflikteja näiden kahden osapuolen välille. Ezion alkaessa etsimään avaimia mystiseen kirjastoon, hän törmää turkkilaisten assassiinien johtajaan, humoristiseen Yusuf Tazimiin, joka opettaa Eziolla turkkilaisten assassiinien tapoja toimia. Hidden blade saa uudistuksen, sillä siihen lisätään koukku jolla voi vedellä nopeasti köysiratoja pitkin katolta toiselle. Uutena ominaisuutena tulee myös pommit, joita voi rakennella pomminrakennuspisteillä.
Pommeja on erilaisia: myrkyllisiä, räjähtäviä, savullisia… Raaka-aineiden arsenaali on suuri ja omanlaisiakin pommeja voi kehitellä, mikäli ei tahdo seurata oppikirjan ohjeiden mukaan.
Ezio voi värvätä lisää ihmisiä mukaan klaaniin, aivan kuin edellisessä pelissä Brotherhoodissa. Jokaista värvättyä voi kehittää eteenpäin lähettämällä heitä maailmalle suorittamaan tehtäviä. Tornien valloittaminen jatkuu, mutta uutuutena on tuotu myös niiden puolustaminen. Valitettavasti puolustus on kömpelöä ja hermoja raastavaa puuhaa. Erilaisia assassiineja voi sijoitella katoille tai barrikadeille puolustamaan aaltoina tulevia eri vahvuuksisia vihollisia. Mikäli tornia ei puolusta, voi sen menettää vihollisen käsiin.
Ezio tapaa ja ystävystyy Suleimanin kanssa, joka on Ottomaani-prinssin poika. Tämän isällä Selimillä ja hänen veljellänsä Ahmetilla on kisaa siitä, kuka ottaa paikkansa hallitsijana. Ahmet paljastuu temppeliritarien liittolaiseksi. Mikäli Ahmet saisi paikkansa hallitsijana, tämä jälleenrakentaisi Bysantin Valtakunnan, mikä olisi todella huono asia Ezion kannalta. Kaikkien konfliktien keskellä Ezio tapaa italialaisen kirjakeräilijän Sofian, josta tulee lopulta Ezion elämän suuri rakkaus.
Ezion keräämät avaimet vievät ajassa taaksepäin Altaïrin elämään kertoen aina pienen tarinan Altaïrista. Onkin hienoa, miten myöhemmissä peleissä on tuotu Altaïrin tarinaa esille. Lopulta Ezio pääsee kirjastoon ja löytää menneen assassiinin luurangon, joka pitelee kuudennetta avainta. Avain vie Altaïrin luolaan, Apple of Edenin luokse.
Ezion tarina päättyy siihen. Myöhemmin julkaistussa animoidussa lyhytelokuvassa nähdään palasia Ezion myöhäisemmästä elämästä. Sofia ja Ezio elävät onnellisesti yhdessä jossain päin maailmaa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. Vielä kerran kuitenkin vanha assassiini palaa tekemään tehtäävänsä ja puolustaa toista assassiinia vihollisilta. Lopulta puhkipalanut mies kuolee sydänkohtaukseen.
Desmond selviytyy Animus Saarelta saatuaan kerättyä kaiken datan. Kaiken sen jälkeen mies tapaa kolmannen profeetan, Jupiterin. Koko homma alkaa hiljalleen selkeytyä. Mistä profeetoissa, ensimmäisessä sivilisaatiossa ja omenassa oikein on kyse? Taustalla tarkoituksena onkin ollut pelastaa nykyinen sivilisaatio lopulliselta häviämiseltä, mikä uhkaa tapahtua pian, ellei Desmond ole sitä estämässä.
Ezio Auditore Da Firenzen tarinan päättänyttä Assassin’s Creed Revelationsia on kehuttu trilogian parhaimmaksi osaksi ja se sai erittäin positiivisia arvosteluita sekä pisteitä.
Seuraava trilogia vei Assassin’s Creed näkymät aivan toiselle mantereelle ja toisenlaisiin tapahtumiin. Taustalla pelimoottori on kehitetty astetta paremmaksi ja pelattavuutta muutettu. Taistelukomboja on muunneltu ja saadakseen tietyn iskun tai liikkeen, on koodattu kahden näppäimen combo. Liikkuvuus on parantunut paljon sulavammaksi ja grafiikka kehittynyt edellisistä peleistä paljon paremmaksi. Kahtena uutuutena tuli laivalla seilaaminen merillä sekä metsästys, mikä toi paljon uutta lisää avoimen maailmaan seikkailuihin. Assassin’s Creed III julkaistiin vuonna 2012.
Assassin’s Creed III sijoittuu Amerikan vallankumouksen aikoihin. Poikkeuksellisesti päähahmo ei ole mikään amerikkalaisen poliitikon kapinoiva jälkeläinen, vaan ahtaalle ajettu alkuperäinen intiaani, Ratonhnaké, joka myös nimellä Connor tunnetaan. Toisena pelattavana hahmona on Connorin brittiläinen isä, Haytham Kenway. Surullista on, ettei hänen isänsä ole assassiini vaan sieltä pahimmasta päästä, temppaliritarien suurmestari. Pelissä yritetään eliminoida tämän temppeliritarien poppoo, joihin kuuluu pahista pahin Charles Lee, Benjamin Church, Ratonhnhakén isä Haytham ja muutama muu.
Eletään 1700-lukua, jolloin Yhdysvalloissa käydään vapaussotaa. Haytham purjehtii Amerikan mantereelle suorittamaan tehtäväänsä. Hänen pitää viedä medaljonki temppeliritarien kammioon, mutta hänellä ei ole mitään tietoa kammion olinpaikasta. Hän saa apua intiaaninaiselta, jonka tämä pelastaa orjamyyjältä. Yhteisten tutkimusten myötä he saavat selville, ettei kammiota saa avattua noin vain, vaan siihen tarvitaan jotain lisää.
Suhde syventyy ja heille syntyy yhteinen lapsi, Connor.
Myöhempinä vuosina Ratonhnhakén kylä joutuu Charles Leen johtaman hyökkäyksen kohteeksi jonka seurauksena hän menettää äitinsä. Lee ei tainnut olla tietoinen, että hänen ystävänsä rakastaja sekä heidän yhteinen lapsi asuivat kylässä… Ratonhnhakén lapsuudessa tapahtuneet asiat tiukensivat kylän turvatoimipiteitä. Teininä hän ei saa lähteä omilleen tutkimaan maailmaa, vaan kylän lähettyvillä on pysyttävä ja suojeltava Grand Templeä kaikilta pahoilta ulkopuolisilta. Myöhemmin kylän vanhin näyttää kristallin tapaista kiveä, mikä on yksi Piece Of Eden –artefakteista. Tämän kautta hän pääse tapaamaan jo aiemmin tavatun profeetta Junon, joka käskee Connoria lähtemään kylästä, kohti tiettyä määränpäätä, missä hän saa assassiini-koulutuksen.
Parhaat päivänsä nähnyt assassiini Achilles Davenport ottaa intiaanipojan huostaan ja alkaa koulimaan tästä uuttaa assassiinia. Ratonhnaké nimetään Davenportin toimesta Connoriksi. Lopulta Connor hyväksytään oppi-isänsä Assassins Brotherhood by Achilles –klaaniin. Sen myötä hän saa käyttöönsä purjelaivan sekä miehistön, jolla voi matkustaa pitkin meriä.
Assassin’s Creed III asearsenaaliin kuuluu intiaanien käyttämä tomahawk. Tämä kirvesase toimii monenlaisena välineenä, nimittäin sitä voi käyttää laskiessaan köysiä aivan kuin Ezion koukku-bladella. Toisena erikoisaseena on jousipyssy, joka on tämän hetken kuumin ase viihdeteollisuudessa. Jousiase on näppärä varsinkin metsästyksessä, kun pusikoissa pitää kulkea mahdollisimman hiljaa ja huomaamattomasti ja eläin pitää saada kaadettua pitkän matkan päästä. Peliin on tuotu uusi crafting system eli aseiden tuunaus. Jos on tarvetta kehittää asetta, pitää sitä varten ostella ja kerätä erilaisia ainesosia parantamista varten.
Pelattavina suuralueina toimii Boston ja New York, laita-alueina on Lexington ja Concord. Yhtenä suurena lisäyksenä on tuotu meri purjehdittavine alueineen ja meritaisteluineen.
Assassiinitehtävissä tulee melko pian mutkia matkaan, kun Connor joutuu kohteensa kanssa vankilaan. Kohde Thomas Hickey vapautetaan Leen ja Haythamin toimesta, mutta intiaani-assassinia odottaa hirttosilmukka. Connorin kohde suunnitteli alun perin George Washingtonin murhaamista, mutta rikos sysättiinkin Connorin syyksi. Tästä syystä hirttosilmukka olisi päätynyt assassiinin kohtaloksi, mutta brotherhoodin ansiosta hänet pelastettiin juuri ennen teloitusta.
Washington ja Connor liittoutuvat ja pian Connor saa tehtäväkseen jäljittää Benjamin Church, joka on varastanut armeijalta. Jäljittämisen aikana isä ja poika tapaavat ensimmäistä kertaa. Tapahtuu yllättävä juonenkäänne, sillä Haytham on jättänyt temppeliritariuden taakseen ja on myös jahtaamassa Benjaminia. Yhdessä he löytävät kohteensa ja eliminoivat.
Monen tapahtuman jälkeen Connor ja Charles Lee kohtaavat, on aika tasoittaa tilit – toisen heistä pitää kuolla. Pitkän ajojahdin kautta he päätyvät yhteiseen paikkaan, jossa Connor tekee kuolettavan iskun Leen rintaan. Näin tarinan pahista pahin vihollinen on kukistettu ja edes hetkeksi maan päälle laskeutuu rauha. Connor vie mukanaan medaljongin, jonka tämä käy hautaamassa mentorinsa hautaan. Ennen sitä hän kävi kylänsä entisessä lokaatiossa ja saa jäljitettyä kristallisen Piece Of Edenin, jonka kautta pääsee puhumaan profeetta Junon kanssa.
Nykyajassa Desmond on palannut takaisin muiden pariin. Edellisen tavatun profeetan kanssa käyty keskustelu on nyt vienyt heidät etsimään niitä monia luolia, joilla on tekemistä maailmankaikkeuden ja pelastamisen kanssa. Assassin’s Creed III:ssa Desmond Milesin tarina päättyy, kun hän joutuu uhraa itsensä pelastaakseen ihmiskunnan tuholta.
Hahmon päätöksestä on erilaisia mielipiteitä fanien keskuudessa. Jotkut olivat hyvin helpottuneita siitä, että vihdoin ja viimein päästiin eroon erittäin tylsästä hahmosta ja pakollisista sivutehtävistä. Toinen fanikanta on hyvin harmeissaan, sillä tarina oli varsin mielenkiintoinen sekä pääsi näkemään paljon erilaista ympäristöä. Mutta, levätköön Desmond Miles rauhassa ja kiittäkäämme häntä siitä, ettemme joutunut kohtaamaan maailmanloppua.
Myös Assassin’s Creed III sisälsi moninpelin uusine hahmoineen. Uusi lisäys pelimuotoihin oli Wolf Pack.
Seuraava peli Assassin’s Creed: Black Flag ilmestyi markkinoilla vuonna 2013. Peliä oli jo aloitettu käsikirjoittamaan ja tekemään heti Revelationsin jälkeen. Tekijätiimi oli varsin iso, sillä Ubisoftin muiden maiden studiotkin osallistuivat kehittämään tiettyjä osa-alueita peliin. Black Flag oli myös ensimmäinen Assassin’s Creed, joka julkaistiin uudelle konsolisukupolvelle.
Toinen trilogia on siitä ovela, ettei kolmessa pelissä seikkaile sama hahmo vaan se vaihtuu jokaisessa. Kuitenkaan hahmot eivät ole toisilleen tuiki tuntemattomia, vaan verisukulaisuus yhdistää heitä. Mistä on kyse?
Assassin’s Creed: Black Flag räjäytti pankit, sillä nyt löydettiin tie (miltei) jokaisen ihmisen sydämeen: merirosvot. Päähahmona on Edward James Kenway, joka on Connorin isoisä eli Haytham Kenwayn isä. Hyvin smoothia. Edward on karismaattinen ja komea blondi, joka selailee pitkin Karibianmerta ryöstellen muita kauppalaivoja. Hän ei ole mitenkään alkuperältään assassiini niin kuin esimerkiksi Ezio ensimmäisessä trilogiassa.
Merirosvoilta löytyy aina pistooli ja miekka. Edwardin spesiaalina on kaksois-pistoolit sekä miekat. Mukana on edelleen hidden blade, mutta se on jäänyt toisaalle muiden hienouksien takia.
Edwardin assassiini-ura on oikeastaan täysin valhetta, sillä hän tappaa ja ryöstää assassiinin asun itselleen. Näin tämä samalla ottaa itselleen toisen ihmisen identiteetin ja lähtee kohti seikkailuja. Edward päätyy Havannaan, jossa hän tapaa tappamansa assassiinin kontaktin. Kontaktit ei ole kuitenkaan mitä tahansa herroja, vaan temppeliritareita. Miksi sitten tapettu assassiini oli matkalla tapaamaan näitä kyseisiä paholaisia? Keskusteltua heidän kanssa, alkaa Edward ymmärtämään, että hänen tappamansa mies oli menossa vaihtamaan klaania.
Edward ei kuitenkaan pistä hanttiin vaan jatkaa tutustumista temppeliritareihin ja saa kuulla rikastuttavia uutisia. Mitä muutakaan merirosvo ajattelisi kuin isoa pottia?
Temppeliritarit metsästävät kuumeisesti Observatoriota, joka on yksi Piece Of Eden, Ensimmäisen Sivilisaation artefakti. Tämän ominaisuutena on mahdollisuus paikantaa jokainen ihminen maan päällä. Matkansa varrella Edward tapaa naispuolisen assassiinin Mary Readin. Myöhemmin hän myös tutustuu Karibian Brotherhoodiin, jotka ottavat tämän hieman epäillen vastaan: Edward kun ei ole täysin puhdas pulmunen temppeliritarien avustamisen takia. Lopulta kuitenkin saadaan tehtyä sopu ja he tekevät yhteistyötä.
Observatorion olinpaikasta ei ole tietoa, mutta eräs Bartholomew Roberts tiesi missä se on. Tätä miestä Edward lähtee metsästämään. Herrojen taival taittuu yhdessä ja he löytävät artefaktin, mutta ilkeästi Roberts pettää Edwardin viime hetkellä. Roberts on merirosvoutta vastaan ja tehnyt mittavaa työtä sitä vastaan. Surullisesti Edward joutuu hetkeksi kiven sisään merirosvoudesta, mutta brotherhood pelastaa hänet pinteestä. Edward liittyy assassiineihin ja lähtee jäljittämään uudestaan merirosvovastaista Robertsia.
Assassin’s Creed IV: Black Flag on 60% maata ja loput siitä vesialueita. Missään muissa peleissä ei ole aiemmin tavattu noin laajaa vesialuetta. Koko vesialue on pelaajan käytettävissä ja tutkittavissa. Jotta seilaaminen ei olisi tyystin tylsää, voi pelaaja etsiä aarteita aarrekarttojen avulla: yksi pelin saavutuksista onkin että pitäisi kerätä jokainen aarrearkun sisältö. Peliin on myös tuotu legendaarinen Mustaparta, jonka kanssa Edward purjehtii pitkin meriä. Muita laivoja on mahdollista ryöstää, mikäli kerkeää saada yliotteen ja pitää oman aluksen ehjänä. Luonnollisesti jotkut laivat ovat kookkaampia ja omaa paremman tykistöarsenaalin, jotta pystyttäisiin puolustautua merirosvoudelta. Jotta saataisiin tämmöinenkin vääristymä kukistettua, voi omaa laivaa kehittää nopeammaksi, kestävämmäksi sekä tulivoimaa tuplasti paremmaksi kuin vastustajan. Laivalla purjehtiminen oli paranneltu tuplasti paremmaksi kuin edeltäjässä, missä seilaaminen oli todella kömpelöä. Varsinkin uusi navigointisysteemi sai todella paljon kehuja.
Tarinassa lopulta paha saa palkkansa ja kovasti jäljitetty aarre saadaan käsiin. Roberts saa surmansa ja Edward artefaktin käsiinsä, jonka palauttaa takaisin Observatorioon. Artefakti piilotetaan niin, ettei sitä toivon mukaan enää kukaan saisi käsiinsä. Vuosia myöhemmin Edward lähtee takaisin kotikonnuille Englantiin ja niin Haytham saa alkunsa.
On sanottu, että Assassin’s Creed IV: Black Flag on rankattu pelisarjan toiseksi parhaimmaksi peliksi. Uusi trilogia ja varsinkin tämä peli toi paljon uutta tuulta purjeisiin. Kuitenkaan arvosanat eivät olleet enää 10/10 niin kuin Assassin’s Creed II kohdalla, vaan keskiarvoltaan enemmänkin 8/10 tasoa.
Seuraava vuosi olikin ihmeellisten temppujen aika, sillä Ubisoft julkaisi kaksi Assassin’s Creed peliä vuonna 2001. Yllättävä tempaus aiheutti kuluttajissa rutkasti sekaannusta ja epäselvyyttä.
Assassin’s Creed Rogue on päätöstarina toisen trilogiaan ja samalla esiosa Assassin’s Creed Unitylle. Rogue jäi sarjan vanhan konsolisukupolven viimeiseksi julkaisuksi. Tässä lienee syy, miksi kaksi peliä samaan aikaa ulos. Yksi uusi peli uuden konsoligenren pelaajille ja lohdutuspalkinto vanhan genren väelle.
Assassin’s Creed Rogue on melkeinpä kopio edeltäjästään. Purjehtiminen on suuressa pääosassa ja grafiikat samanlaiset. Vain tarina ja hahmot eroavat. Uudessa osassa päähahmona on komea parikymppinen irlantilais-siirtolainen Shay Patrick Cormac New Yorkista. Shay liittyi assasiineihin jo hyvin nuorena ja palvellut Assassin’s Creed III tavattuun Achilles Davenportin alaisena. Davenport on myös titteliltään Mentor, aivan kuin Ezio.
Shay saa tehtäväkseen haalia temppeliritareilta assassiineille kaksi Piece Of Eden artefaktia. Nämä kaksi artefaktia paljastivat yhden Apple of Edenin sijainnin, joka sijaitsi Lissabonissa. Shay ja hänen ystävänsä Hope Jensen uskoivat, että kyseisessä lokaatiossa voisi mahdollisesti olla yksi omenoista ja suuntasivat tutkimaan paikkaa. Heidän saapuminen Ensimmäisen Sivilisaation temppeliin aiheutti luonnonkatastrofin. Kova maanjäristys runteli kunnolla asutuksia ja siten monet tuhannet ihmiset kuolivat tai jäivät oman onnensa nojaan.
Voisi kuvitella, että vastaavassa paikassa jokaisen henkinen koettelemus olisi kovilla. Varsinkin Shayn, joka oli itse aiheuttanut pahimman painajaisen jokaisen elämään. Uskomus assassiineihin ja heidän metodeihin joutui koville ja lopulta johti siihen, ettei enää tahtonut toimia heidän riveissään.
Shayn päätös lähteä riveistä pois vaikeutti paljon assassiinien missioon löytää artefakteja siten, että otti yhden niistä kahdesta artefakteista itselleen. Päätös meinasi viedä nuoren miehen hengen.
Temppeliritari George Monro löysi tajuttoman miehen ja vei hänet hoidettavaksi New Yorkiin. Shay oli niin sanotusti vihollisen leirissä, jos olisi ollut enää assassiini. Temppeliritarit kuitenkin vaikuttivat positiivisesti ja jopa päätyi heidän tekemään yhteistyötä. Assassiini, joka liittyi temppeliritarien riveihin. Uskomatonta.
Shay ei ole kuitenkaan Kenwayn porukalle sukua, mutta on taas taistellut rinnakkain Haytham Kenwayn kanssa. Yhdessä he auttavat Brittiläistä imperiumia voittamaan Seitsenvuotisen sodan. Samalla Colonial Assassiinit kukistetaan maan tasalle ja temppeliritarit ottavat paikkansa valtaistuimelta. Pelin lopputapahtumat johdattelevat seuraavan pelin, Assassin’s Creed Unity, tapahtumiin. Assassiineille jäänyt toinen artefakti oli löydettävä, jotta heistä saataisiin voimattomia. Tie vie kohti Ranskaa, Versaillesiin, ylimmistön sydämeen.
Charles Dorian oli osa Ranskan Brotherhoodia ja hänen tehtävänään oli suojella artefaktia. Kuitenkin Shay saa vihiä kadonneesta artefaktista ja salamurhaa miehen tämän kotiin.
Vive la France!
Jo vuodesta 2010 kehitelty Ubisoft esitteli Assassins’ Creed Unitya yleisölle vuoden 2014 E3-tapahtumassa. Peli on sarjan toinen kehitelty uudelle konsolisukupolvelle. Muihin peleihin verrattuna pelin muutos oli aivan hurja, varsinkin grafiikoiden kohdalla.
Jo pitkään ja hartaasti toivottu co-op oli saatu mukaan, sillä tehtäviä pystyy suorittaman yhdessä 2-4 pelaajan kanssa. Ominaisuus ei kuitenkaan päde päätehtäviin, joka pitää suorittaa yksinpelinä.
Tällä kertaa oli saatu revittyä paljon enemmän iloa irti konsolin tehoista. On vaikea erottaa, katsooko oikeasti filmattua elokuvaa vai videopeliä. Pariisin kadut ovat paljon eläväisempiä, yksityiskohdat ovat huikean tarkkoja, äänimaailma elää kokoajan: jossain huudetaan, baareista kantautuu laulua ja puheensorinaa on kaikkialla. Ubisoft kehuskeli, että he olivat onnistuneet luomaan 1000 tekoälyä peliin, mm. joista jokainen osaa toimia itsenäisesti ja reagoida asioihin omalla tavalla.
Co-op myötä peleihin ei tullut enää moninpeliä, vaan poistui Roguen myötä. Ehkä se alkoikin olla jo parhaat päivänsä nähnyt, sillä se ei meinannut kehittyä eteenpäin.
Co-op ei ole rajattu vain tehtävien tekemiseen vaan se myös mahdollistaa yhteisen päättömään seikkailun Pariisin mannuilla. On erilaisia yhteistyötehtäviä ja vaikeusasteellisia. Vaikeimmat tehtävät esimerkiksi neljän tähden heistit vaativat oikeasti suunnittelua ja hiippailua vartijamäärien takia. Toki on myös muutaman tähden tehtäviä, jotka voi läpijuosta. Mutta mikäli tahtoo täyden synkronoinnin, kaikki palkinnot ja koko rahasumman, vaatii tehtävien teko pientä miettimistä ja assassiinin mielikuvitusta.
Uuden pelin myötä kaupungin näkyvimmät lain puolustajat eli vartijat on kehitelty uusiksi. Joitakin on kehitelty paljon vaikeammaksi kukistaa ja tai luonnetta muutettu tuplasti aggressiiviseksi. Pahimmat vartijat on helpompi kukistaa heidät yllättämällä hidden bladella takaapäin.
Uutuutena tuli mukaan assasiini-rankit. Mitä enemmän edetessä pelissä ja pisteissä, sitä korkeamman rankin saa. Kaikkein korkein rank on Master Assassin. Taitopuu on myös kehittynyt entisestään. Jotta voi avata uusia taitoja, voi niitä avata tehtävistä saaduilla pisteillä.
Asearsenaaliin kuuluu miekat, ampuma-aseet, veitset, raskaat lyömä-aseet sekä uutuutena Phantom Bow, joka on lisäosa hidden bladeen. Se on pienikokoinen varsijousipyssy, jolla voi ampua pidemmän matkan päässä olevia kohteita.
Eletään 1700-luvun loppupuolta, kun Ranskassa käydään vallankumousta. Päähahmona on komea ranskalainen Arno Dorian, jolla on aikalailla samanlainen kohtalo edessä kuin Eziolla.
Hänen isänsä on assasiini, josta poika ei tiedä yhtään mitään. Peli alkaa Arnon ollessa aivan lapsi. Hän juoksee Versaillesin käytäviä pitkin ystävänsä Elisen kanssa. Kauniina päivänä kuitenkin tapahtuu pahoja käytävillä ja Arnon isä Charles löydetään kuolleena. Roguesta tuttu entinen assassiini, nykyinen temppeliritari Shay on salamurhannut tämän.
Ranskan temppeliritarien suurmestari Francois de la Serre adoptoi Arnon. Hän kasvaa yhdessä, mutta silti erillään siskopuolensa Élisen kanssa, joka aikuisiässä liittyy isänsä jalanjäljissä temppeliritareihin.
Arnon kasvettuaan nuoreksi mieheksi, tullaan de la Serre murhauttamaan temppeliritarien toimesta. Arno lavastetaan syylliseksi ja joutuu hän vankilaan. Reissu ei ole aivan turha, sillä hän tapaa vankilassa assassiini Pierre Bellecin, joka kertaa Arnon oikeat juuret. Paettuaan vankilasta nuori mies liittyy assassiininen riveihin. Hän alkaa kostamaan oikean isänsä kuolemaa ja samalla selvittämään adoptio-isänsä murhaa.
Pelin aikana tullaan tapaamaan monia historiallisia ja tunnettuja henkilöitä, muun muassa iso pieni mies Napoleon. Melkein kuten Assassin’s Creed Brotherhoodissa, voi Arno kunnostaa päämajaansa paremmaksi sekä ostaa kiinteistöjä, joista saa jatkuvaa rahavirtaa kirstuunsa.
Élise on tavallaan Arnon puolisisko sekä lemmitty. Vaikka Élise onkin liittynyt temppeliritarien puolelle, on tämä kapinoiva heitä kohtaan. Häntä kohtaan on järjestetty salamurhaus, mutta pelasta prinssi kerkeää juuri ja juuri pelastamaan neidon hädästä.
Élise viedään silmät suljettuina assassiini-neuvoston eteen, jossa hänet hyväksytään auttavaksi kädeksi eikä häntä pidetä uhkana. Yhdessä pariskunta on selvittänyt de la Serren murhaa.
Arnon pelastanut Pierre oli tappanut Mentori Mirabeau, joka oli yksi Ranskan assassiinien brotherhoodin korkea-arvoinen jäsen. Kovasti mentorin taposta yritettiin syyttää Élisea, sillä olihan tämä temppeliritari. Arnon piti toteuttaa oikeutta ja taistelun jälkeen Bellec sai mitä tilasi – hän koki kuoleman. Kahden korkea-arvoisen assassiinin kuoleman johdosta assassiini-neuvosto ei katsonut Arnon tekemisiä hyvällä. Myöhemmin hänet erotettiin joukoista.
Entinen assasiini palasi Versaillesiin viettämään juopon elämää. Selviä päiviä ei ollut ja melkein joka ilta päätyi baaritappeluun. Kunnes Élise tuli. Ja vei hänet takaisin Pariisiin. Sekä liittyi takaisin assassiinien pariin.
Pitkän selvittelyn jälkeen saatiin selville, että Germain oli tappanut Arnon ja Élisen isän. Monen tapahtuman kautta Arno ja Élise pääsivät vihdoin ja viimein Germainin kanssa vastakkain. Vastuksella oli toki Piece of Edenin artefakti, Sword of Eden. Voimakkaan miekan shokkiaallot rasittivat vastaan taistelijoita. Arnon päälle sortui jäätävä kokoinen kivirykelmä eikä pystynyt selviytymään pois sen alta itsekseen. Élise yritti auttaa, mutta lähti Germainin perään, joka yritti paeta. Sword of Eden oli räjähtänyt täysin käsiin, vahingoittaen Élisea sekä Germainia. Arnon päästyä paikalle, oli myöhäistä auttaa elämänsä rakkautta. Arno päätti Germainin päivät iskemällä hidden bladella tämän kaulaan.
Kaikista surullisista asioista huolimatta Arno jatkoi assassiinina olemista. Myöhempinä vuosina Arno ylennettiin Master Assassiiniksi eli saavuttaen korkea-arvoisen tittelin.
Assassin’s Creed Unity sai hyvän vastaanoton, mutta arvosanat eivät olleet enää yhtä hohdokkaita kuin alkuaikoina. Pelin rikkinäisyys sai paljon kritiikkiä. Yleisen mielipiteen mukaan peli oli aivan keskeneräinen saapuessaan markkinoille. Tästä tyylistä on tainnut tulla Ubisoftin, ja pelialankin tavaramerkki.
No, mutta kuitenkin. Koska Assassin’s Creedista on tullut jokavuotinen julkaisu, vietiin tänä vuonna pelisarja Lontooseen, steampunkin tyyliseen maailmaan. Eletään teollisen vallankumouksen aikaa, joka on saavuttanut huippunsa 1800-luvun taitekohdassa. Tehtaiden omistajat rikastuvat, mutta entäs ne työntekijät?
Tähän mennessä pelisarjassa ei ollut erikoista pelata kahdella hahmolla, mutta sekin on ollut tarkoin määrättyä milloin näin pääsee tekemään. Uudessa julkaisussa on kuitenkin vapaa mahdollisuus pelata kumpaa tahansa hahmoa silloin kuin huvittaa. Vuoden 2015 marraskuussa julkaistiin Assassin’s Creed Syndicate, jossa seikkailee Fryen kaksoset. Ensimmäistä kertaa ikinä koko pelisarjan aikana nainen on pelattava päähahmo. Uudistusta on toivottu jo pitkään ja hartaasti monien vuosiena aikana, mikä on nyt vihdoin tehty mahdolliseksi.
Jätettäköön kuitenkin Syndicaten tapahtumat vielä pelaajan itsensä selvitettäväksi, onhan peli juuri julkaistu. Tässä kohtaa on olla hyvä hiljaa, sillä mistä tietää vaikkapa peli löytyisikin juuri sinun pukinkontista?