Espoo 28.2.2015 Klo 9.45
Avaan silmäni ja huomaan nukahtaneeni sohvalle kesken edellisen illan/yön Livegamersin streamia, jota Rone oli isännöinyt. Herätyskello ei ole vielä soinut, joten ei mitään kiirettä vielä mihinkään. Molemmat poikani istuvat vieressäni tai oikeastaan päälläni ja katsovat lauantaiaamun piirrettyjä televisiosta. Hetken ihmeteltyäni aikaisen ajankohdan epätavallista valoisuutta ja televisiosta sillä hetkellä näkyvää ohjelmaa mieleeni juolahtaa, että olen nukkunut pommiin. Nousen ylös ja katson puhelimesta kelloa joka näyttää 9:45. Samalla hetkellä Rone soittaa ja ilmoittaa, että lähtee tulemaan meille päin. Kiire on siis tosi ja aamutoimet suoritetaan varusmiespalveluksessa vuonna 2000 opitulla tehokkuudella, sillä Tampereelle lähtöön oli aikaa viisitoista minuuttia.
Aikataulu piti ja matkaan päästiin kuten oli suunniteltukin. Kohteena siis LanTrek, jossa myös Livegamers oli konsoliturnausten myötä mukana. Pelkääjän paikalla kun ei muutakaan tekemistä ollut niin, tehtävänäni oli päivitellä Livegamersin somea muun jauhannan ohella. Ei kauaakaan ensimmäisestä twiitistä kun DSlay soittaa ja kyselee, että missä kohtaa ollaan menossa. Olimme noin 10 kilometriä hänen perässään, joten sovimme kahvitauosta Linnatuulessa.
Saavuimme päämääräämme noin puolenpäivän aikaan. Parkkipaikalle päästyämme tunsimme heti olevamme ”omiemme” joukossa, kun ohi pyyhälsi ryhmä henkilöitä, joita pelaajiksi kutsutaan. Ei muuta kuin joukon perään ja suunta kohti pääovia. Lippupisteellä olikin jo hieman jonoa, kun sinne asti pääsimme. Parastahan tässä koko matkassa oli ettemme olleet varmistaneet, että olihan meille merkattu liput tapahtumaan. Pienen neuvottelun jälkeen Lantrekin henkilökunta rengasti ranteemme rannekkeilla ja astelimme laukkutarkastuksen kautta tapahtuma-alueelle missä kaikki action luonnollisesti oli. Ensimmäisenä törmäsimme Rideen joka oli tuttuun tapaan Jimm’sin osastolla hääräämässä. Hetken kuulumisten vaihtelun jälkeen laitoimme asiat tärkeysjärjestykseen ja suuntasimme lounaalle, jotta nälkä ei pääse yllättämään kesken päivän.
Lounaan jälkeen sukelsimme takaisin muiden pelaajien joukkoon hämärään halliin, jota valaisi vain pelikoneiden näytöt. Hetken haahuiltuamme löysimme konsolipelaajien paikat kiitos Bayern Münchenin väreihin pukeutuneen Donitsi91:n. Konsolipaikoilla oli juuri tauko turnauksissa, joten paikalla harjoiteltiin tulevia koitoksia varten. Pelin hengen mukaan huutelu pöydän yli vastapuolelle oli lähes tauotonta treenailun aikana, tietenkin huumorimielessä ja kaikilla olikin hymy herkässä juuri sillä hetkellä. Tunnelma tapahtumapaikalla oli todella hyvä.
Konsolipaikalta emme kuitenkaan löytäneet turnausten vastaavaa Zaocia, kuulimme hänen olevan SEUL:n pelaajaloungessa. Matkalla kohti loungea huomasimme hallissa jököttävän vanhan arcadepeli Spacegunin. Pelisessiomme tämän loistavan tekeleen parissa toi välittömästi mieleen vanhat hyvät ajat, arcede-pelihallit ja Ruotsin risteilyt pikkupoikana. Kuoleman korjattua pelissä pääsimme jatkamaan matkaamme pelaajaloungeen, jossa Zaoc oli ottamassa hieman happea. Pienen jutustelun jälkeen päästimme Zaocin syömään ja jäimme Ronen kanssa juttelemaan SEUL:n edustajan kanssa tulevaisuuden näkymistämme. Tämä pieni tuokio muuttuikin äkkiä vähän pidemmäksi palaveriksi koskien Livegamersin tulevaisuutta.
Suunnittelemattoman palaveriin jälkeen lähdimme jälleen kohti konsolialuetta. Tietenkin matkalla kohtasimme jälleen jotain kiinnostavaa, Oculus Rift kokeilupiste! Allekirjoittanut ei ollutkaan kokeillut tätä loistavaa kapistusta aiemmin, DigiExpoilla sietämättömän pitkän jonon takia jäi koettua. Ei muuta kuin penkille istumaan, Oculus silmille ja kuulokkeet päähän. Demossa oli vuoristorata, joka esitteli erinomaisesti Oculus Riftin kykyä luoda vaikutelman virtuaalitodellisuudesta. Vaikka tiesin istuvani tuolilla, joka ei liiku, niin demo onnistui lähes tiputtamaan minut tuolilta nojaillessani vastaan vuoristoradan mutkissa. Voin vain kuvitella millaista laseilla olisi pelata jotain autopeliä tai esimerkiksi Alien Isolationia. Kiitokset tuotteen esittelystä Jyväskylän ammattikorkeakoululle.
Konsolipisteelle päästyämme löysimme Wessoon ja Zaocin, jotka ehdottivat Call of Duty: Advanced Warfare -turnauksen finaalin striimaamista. Kerroimme sen onnistuvan, vaikkakaan emme pelistä paljoa tiedä. Todella pikaisen läpikäynnin jälkeen oli aika lähteä kohti Espoota finaalilähetystä valmistelemaan. Tohinassa unohdimme käydä peliluolassa katsastamassa tarjonnan.
Muutaman mutkan kautta pääsimme vihdoin Livegamersin toimistolle kasaamaan ”studiota”. Aikaa oli ruhtinaalliset kaksi tuntia saada kaikki valmiiksi, joten ei paniikkia. Kaikki saatiinkin kasaan ajallaan, joten ajattelimme odotellessamme tehdä taustatyötä joukkueista ja turnauksen kulusta. Juuri sillä hetkellä saimme tiedon finaalin alkamisen aikaistamisesta. Aikaa finaalin alkuun olikin enää viisi minuuttia. Loppujen lopuksi lähetys meni ihan hyvin vaikka taustoitus jäikin minimaaliseksi. Kaiken kaikkiaan päivä oli mahtava vaikkakin hieman kiireinen. Over and out!