Medieval II: Total War on erinomainen peli, jossa keskiajan historian muuttaminen on mahdollista pelaajan komentaessa omaa valtakuntaansa Euroopan valloitukseen. Pelissä ovat mukana ajan hengen mukaisesti ristiretket ja ruttoepidemiat, valtavat massataistelut sekä linnojen rakennuttaminen. Total War -sarjan parhaassa pelissä on valtavasti jälleenpeluuarvoa lukuisten yksiköiden ja pelattavien kansakuntien myötä. Kuitenkin pelin suurkampanja kokonaisella Euroopan ja sen lähialueiden kartalla on nopeaan pelaamiseen jo liiankin laaja, ainakin suurvalloilla pelatessa. Huvi muuttuu äkkiä työksi suurta maata ohjaillessa ja lukuisten naapurien aikeita torjuessa. Pelin tuore Kingdoms -lisälevy tarjoaakin pelattavaksi neljä uutta, hieman pienempään ja helpommin pureksittavaan mittakaavaan sovitettua skenaariota.
Uudet kampanjat käsittelevät monipuolisesti viime aikojen elokuvistakin tuttuja suurtaisteluita. Mukana ovat ristiretket Kingdom of Heavenin ja Ridley Scottin hengessä, Brittein saaret ja ylämaan taistelut (Mel Gibsonin Braveheart), Amerikan mantereen valloitus (Terrence Malickin New World tai Scottin 1492) ja vaille Hollywood-referenssielokuvaa jäävä Baltian maihin sijoittuva teutonien ristiretki Liettuaan (tähänkin löytyy toki oma elokuvansa, Eisensteinin neuvostopropagandafilmi Aleksandr Nevski). Mielikuvat pelin taisteluille ovat siis jo valmiina ennen pelin aloittamista, mutta toisaalta nämä kaikki taistelut nähtiin jo peruspelissäkin. Uudet kampanjat vain keskittyvät taisteluihin lähemmin tarkemmalla ja kavennetulla karttaruudulla. Näitä peruspelejä pienempiä sotia pelatessa tosin paljon Medieval II:n laajan mittakaavan eeppisyydestä menetetään, mutta ainakin pelit pysyvät helpommin hallittavissa. Laajan suurkampanjan läpivienti on selvästi raskaampi urakka.
Paratiisin valloitus
Amerikan mantereelle uuteen maailmaan sijoittuvat taistelut poikkeavat eniten Medievalin lähtökohdista. Pelaaminen Atsteekkien tai Mayojen joukoilla on hyvinkin erilaista, sillä niillä sotilaiden varusteet ovat eurooppalaisia selvästi jäljessä. Kivikirveistä ja keihäistä ei juuri ole vastusta espanjalaisten konkistadorien musketeille sekä ratsuväelle, mutta joukkojen valtavat lukumäärät on alkuperäiskansojen etu. Loppupeleissä kuitenkin uudisasukkaiden aseistus vie voiton, eikä pelaaminen ole järin mielekästä kummankaan osapuolen joukoilla alkuhetkien jälkeen. Suuri osa Medievalin viehätystä on juuri joukkojen ja aseiden kehittely, mikä alkuperäiskansoilta pitkälti puuttuu. Pelkällä antiikin asein varustetulla jalkaväellä ei juurikaan ole taktisiin vaihtoehtoihin varaa. Sama ongelma pätee myös pelattavana olevaan Apassi-intiaaniheimoon, jonka joukot koostuvat jousia ja kirveitä käyttävästä jalkaväestä. Kunhan hevoset saadaan lainattua eurooppalaisilta, apassienkin kampanja hieman piristyy. Amerikan aukeilla preerioilla käydyt massiiviset jousilla ja nuolilla käydyt taistelut eivät nekään kovinkaan nerokkaisiin taktisiin oivalluksiin edellytyksiä anna, nuolisateet ovat kuitenkin näyttäviä. Espanjalaisten valloittajien ryöstöretkestä tulee melkoinen teurastus ratsujen ja ruudin avulla, mistä haaste puuttuu etenkin muutaman alkuasukkaiden kanssa tehdyn strategisen liittoutumisen jälkeen.
Nuolisateenne pimentävät auringon..
Muut kampanjat ovat pitkälti tutumpaa Total War -tavaraa. Ristiretket olivat merkittävässä osassa jo valmiiksi, joten juurikaan lisähupia ei niistä peliin saa. Nyt mukana ovat myös temppeliherrojen joukot Jerusalemin kuningaskunnan puolella ja Johanniittain ritarit Antiokian ruhtinaskunnassa. Näitä yksiköitä nähtiin jo peruspelissä onnistuneiden ristiretkien palkkioina, nyt näihinkin ritarikuntien yksiköihin paneudutaan perusteellisemmin. Hauskana lisänä saadaan taistelukentälle myös erikoiskykyjä omaavia sankarihahmoja, kuten kristittyjen Rikhard Leijonamieli ja muslimien Saladin. Tiedossa kampanjassa on valtavia taisteluja muslimien joukkoja vastaan aavikolla ja laajamittaisia linnoitusten piirityksiä.
Brittien saarten kampanja muistuttaa paljon ensimmäisen Medievalin lisäosan Viking Invasionin vastaavaa. Englantilaisten, walesilaisten, irlantilaisten ja skottien taisteluihin saarten herruudesta saadaan lisäväriä norjalaisten viikinkiveneiden häiriköinnistä pohjoisilla rannikkoalueilla. Erikoisuutena tässä asetelmassa pelissä muuten niin tärkeällä uskonnolla ei ole merkitystä, vaan sen sijaan mukana on hallinnon vaikutusvalta ja kehitys. Mikäli tämä laskee liian alhaiseksi, seurauksena on kapinoita ja tästä on etenkin englantilaispelaajalle huolta. Laaja kapinallinen ryhmittymä muiden vihollisten lisäksi sotkee pahasti kuvioita muuten niin vahvasta asemasta aloittavien englesmannien pyrkimyksissä.
..siispä taistelemme varjossa.
Teutonien pohjoinen ristiretki Liettuassa on myös kiintoisa vastakkainasettelu, jossa pakanat taistelevat epätoivon vimmalla raskaasti panssaroituja teutoniritareita vastaan. Myös pelattavana olevana pohjoismaana Tanskalla on mahdollisuutensa muodostaa Kalmarin unioni ja nousta baltian valtiaaksi ristiretken aiheuttaman hämmingin myötä. Testatessa kampanjaa Tanskalla historian tunneilta tuttua unionia ei muodostunut, vaikka sen ehdoiksi vallattavat kaupungit olivatkin jo hallussa. Mahdollisesti siis kampanjoiden skriptattuihin tapahtumiin on jäänyt myös ohjelmointibugeja.
Itse taisteluihin on saatu pieni uudistus suurissa useiden armeijoiden yhteenotoissa. Ennen reserviin torkkumaan jääneet apujoukot ovat nyt epäsuorasti pelaajan halittavissa, tekoälyä voi kehoittaa hyökkäämään tai perääntymään. Silti kovinkaan suurta hyötyä ei tietokoneavusteisista joukoista ole, usein heidän toilailunsa taistelukentällä on surkeaa. Samaten pelin taisteluissa kuultavat apulaiskomentajan puheet tuntuivat joskus kuuluvan väärissä kohdissa tai viiveellä, mikä aiheuttaa tietyissä tilanteissa huvittavia lausahduksia. Esimerkiksi hyvin sujuvassa taistelussa apulainen voi puuskuttaa epätoivoisesti tilanteen olevan toivoton.
Meidän suunnitelma? No, juostaan niiden kimppuun ja sitten vaan hakataan niitä kunnes loppuvat.
Perustavanlaatuinen ongelma Medievalissa muodostuu sen aihepiiristä. Keskiajan taistelut olivat luonteeltaan sellaisia verilöylyjä, joissa joukkojen kohtaamisen jälkeen komentajan taktiikoilla ei juurikaan ollut enää väliä. Taistelut ratkaistiin määrällisen ja laadullisen ylivoiman mukaan miekoin, kirvein ja keihäin käytävästä lähitaistelusta eteenpäin verisenä kahakkana. Pelissä tämä ilmenee siten, ettei pelaajalla ole juuri vaikutusmahdollisuuksia taistelun tapahtumiin alkuasetelmien ja jousimiesten käyttämisen jälkeen, lähitaistelua lähinnä vain tarkkaillaan linnunsilmäperspektiivistä. Ratsuväen koukkaus sivustaan tietenkin onnistuu tässäkin vaiheessa, eikä historiallisten tosiseikkojen noudattaminen ole missään nimessä huono ratkaisu. Kuitenkin pelin taktinen osuus kärsii tästä, tapahtumat eivät ole pelaajan kontrollissa. Etenkin lisälevyn ilman ratsuväkeä ja kehittyneempiä aseita toimeen tulevilla kansoilla Amerikan kampanjassa on harvinaisen tylsää pelata.
Lisää räjähdyksiä, kiitos!
Lisäosasta jää kaipaamaan myöhäiskeskiajalle sijoittuvaa kampanjaa, jossa jo lähtökohtaisesti ruudilla, tykeillä ja musketeilla olisi suurempi rooli miekkojen sijasta. Itsekustomoidulla taisteluilla tällainenkin kahakka on mahdollista luoda, mutta se on laiha lohtu täysimittaisen kampanjan puuttuessa. Tässä näkyy selvästi pelintekijöiden halu säilyttää ainutkertaista sisältöä tulevaan Empire: Total War -peliin. 1700-luvulle sijoittuvaan jatko-osaan kohdistuukin jo suuria odotuksia uuden ajanjakson ja taktisten laivastotaisteluiden lisäyksen myötä.
Kingdoms-lisäpaketti sisältää kiinnostavia, täyttä suurkampanjaa helpommin hallittavia peliasetelmia, mutta toisaalta se sisältää vain vähän täysin uutta sisältöä. Loppujen lopuksi käytännössä on aivan sama pelaajalle, julistaako hän ristiretken vai liittyykö apassien sotapolulle, nimitys on vain eri. Monet pelin uusistakin yksiköistä ovat vain alkuperäispelistä tuttuja joukkoja hieman erilaisilla värityksillä ja kykyarvoilla varustettuina. Pakkohankinta Medievalin pelaajille paketti ei siis ole, etenkään kun lisäosa ei tuo mitään uutta itse peruspeliin. Kingdoms kuitenkin sisältää neljä kiinnostavaa kampanjaa ja voi aihepiiristä kiinnostuneille tarjota paljon. Mikäli Medieval pelinä on kokonaan kokematta, kannattaa ihmeessä kokeilla alkuperäistä julkaisua. Samanlaista komennettavien joukkojen määrää ruudulla ei muissa peleissä nähdä.