Achievementit, ah, nykyisin yhä useamman pelaajan kirous. Gotta catch ’em all niin kuin Pokémonissa konsanaan. Achievementtien keräily on monille pelaajille kuin harrastus. Pisteet kerääntyvät kokonaissaldoon, jota sitten… äh, kyllä kaikki tietävät mitä ne achievementit ovat. Jos sinä et tiedä, niin shame on you.
Kuinka moni voi tunnustaa olevansa achievement hunter, eli metsästävänsä saavutuksia peleissä? Minä ainakin olen, ja vaikka oma gamerscoreni ylittää jo 100 000, löytyy varmasti muitakin pelaajia, joiden lukema hipoo jo pilviä. Itse olen pelannut Xbox 360 -konsolilla reilut kuusi vuotta ja tästä ajasta aktiivisesti keräillyt pisteitä 3–4 vuotta, perhe-elämän ohessa. Pelaamieni pelien määrä pelkällä boksilla on tällä hetkellä 335 ja kaapissa on vielä monta korkkaamatonta. Jäin saavutuksiin tavallaan koukkuun – kaikki mitä on mahdollista saada ilman verta, hikeä ja kyyneleitä, on hommattava, poikkeuksena Inhuman Achievement (Guitar Hero 3) sekä Kick the Bucket (Guitar Hero 2). Edellämainittujen saavuttaminen vaati kaikkia kolmea mainitsemaani elementtiä, mutta kyllä se hitto vie oli sen arvoista.
Mitä achievementit sitten antavat peleille? Lisää elinaikaa. Kuka voi väittää, ettei lähtisi ainakin yrittämään, jos saavutus on luvassa pelin läpäisystä vaikeimmalla tasolla? Tietysti jos menee aivan mahdottomaksi, ei sitä itsekään jaksa lähteä kokeilemaan. Kyllä niitäkin legendoja, jotka pelaavat pelin kuin pelin maksimipistemäärään, kuitenkin löytyy. Oletuksena peleissä on maksimi 1000G ja mahdolliset lisäosat tuovat niihin oman pistemääränsä tämän lisäksi.
On aina yhtä ilahduttavaa, kun laittaa boksin päälle illalla ja inboxissa on viesti: ”Hei mä sainki ton achievementin tossa pelissä ja sulla ei oo sitä hähää”. Jos kyseinen peli löytyy hyllystä, on aivan varmaa, että se on seuraavana pelivuorossa.
Saavutukset herättävät osassa pelaajia kilpailullisen puolen, kun taas toisia ei voisi vähempää kiinnostaa virtuaalip***** kasvattaminen. Toisille achievementien metsästäminen on ”se juttu”, kun taas itselleni ne ovat piristävä tuulahdus pelkän läpipelaamisen lisäksi sekä leikkimielistä kilpailua kavereiden kesken. Jotkut pelit antavat saavutuksensa todella helposti, kun taas toisissa saa nimenomaan vuodattaa kyyneleitä saadakseen edes yhden (lue: Vampire Rain).
Vielä kun saataisiin Suomeenkin tuo Achievement Rewards -systeemi, niin pelaajat saisivat Microsoft-pisteitä keräämistään saavutuksista. Achievementit herättävät aina keskustelua siitä, että kiinnostaako vai ei. Kumpaan kuppikuntaan sinä kuulut? Huntereihin vai niihin, joita ei kiinnosta tipan tippaa? Achievementit myös lisäävät pelin elinkaarta, oltiinpa niistä mitä mieltä tahansa. Kiitos, näkemiin ja hyvää joulua kaikille tasapuolisesti.