Palvelun käyttö Xboxilla on suhteellisen simppeliä: ladataan sovellus, kirjaudutaan sisään ja aletaan selata sisältöä. Elokuvia ja tv-sarjoja voi selata kategorioittain tai aakkosjärjestyksessä. Viaplay mahdollistaa joidenkin elokuvien osalta myös HD-katselun, jolloin yhteyden on suositeltavaa olla vähintään 8–10 Mbit/s. Voidakseen käyttää Viaplayta Xbox 360 -pelikonsolissa käyttäjällä on myös oltava Xbox Live Gold -jäsenyys.
Viaplayn vahvuus on ehdottomasti sen elokuvatarjonta. Palvelussa on todella suuri määrä (tällä hetkellä lähes 2000 kappaletta) elokuvia eri genreistä, aikakausilta ja maista, ja valikoima laajenee jatkuvasti. Uutuuksiakin on saatavilla oikein hyvin esimerkiksi Netflixiin verrattuna, samoin pohjoismaisia elokuvia. Tarjonnan laajuudesta huolimatta huomio kiinnittyi varsin pian siihen, että iso osa elokuvista on Anttilan alelaariin kelpaamattomia tekeleitä, joista kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Elokuvia siis löytyi lähes loputtomasti, varsinkin komedia- ja draama-kategorioista; siitä, ovatko ne missään määrin katsomisen arvoisia, voidaan olla montaa mieltä. Viaplay tarjoaa myös vuokraelokuvia, lähinnä uutuuksia, elokuvapaketin ulkopuolelta noin 3–5 euron vuorokausihintaan, mutta niihin tutustumista en kokenut tarpeelliseksi massiivisen perusvalikoiman ansiosta. Aikuisviihdettä ei Xbox-katsojille ole luvassa, kiitos erinäisten sisältörajoitteiden. Tietokonekatsoja voi kuitenkin halutessaan viettää aikaa myös kovan tai pehmeän erotiikan parissa. Sisältö on hyvin ruotsalaispainotteista.
Tv-sarjojen suhteen tarjonnassa ei sen sijaan ole juhlimista. Valikoima on varsin suppea, tekstitykset puuttuivat useista sarjoista, eikä kausia usein ollut saatavilla kuin yksi tai kaksi. Esimerkiksi Frendejä oli tarjolla vain yksi kausi. Rumasta Bettystä oli saatavilla kaikki kaudet suomiteksteillä varustettuna, samoin Lostista. Myös Walking Dead oli tekstitetty, mutta sitä oli tarjolla valitettavasti vain yksi kausi. Tv-sarjojen seasta löytyi, muun muassa tanskalaisten reality-sarjojen lisäksi, tosin ihan mukava määrä erilaisia dokumentteja, joita oli tekstitetty suomeksi todella kiitettävästi. Viaplayn suosittelutoiminto aiheutti hieman huvittuneisuutta: sen perusteella, että olin katsonut Spartacusta, toiminto suositteli minulle Laguna Beachia, The Hillsia, Gilmoren Tyttöjä ja Gossip Girliä.
Varsinkin kieliasun ja selauslogiikan suhteen palvelu tuntui useampaan otteeseen harmillisen huolittelemattomalta. Tuntui, että se on pitänyt saada nopeasti Suomen markkinoille, jolloin viimeistely on jäänyt vähän puolitiehen. Huvittavaa oli löytää esimerkiksi tv-sarja Spartacus kohdasta ”uutisia”. Varmaankin tarkoitettu ”uutuuksia”, mutta suomennus oli mennyt hiukan huti. Myös elokuvien esittelytekstit olivat paikoin melko ankeita ja konekäännetyn oloisia. Osasta esittely puuttui kokonaan ja osasta se löytyi ruotsiksi. Elokuvien nimiä oli myös jätetty suomentamatta aika paljon, mutta tekstityksiä on todella hyvin saatavilla.
Myöskään elokuvien sijoittelu ei aina ollut ihan loogista. Esimerkiksi Prinsessapäiväkirjat 2 löytyy selaamalla P:llä alkavia elokuvia, mutta saman elokuvan ykkösosan, The Princess Diaries, nimi oli jäänyt suomentamatta, joten se löytyikin T:llä alkavista elokuvista. Samoin genreluokitteluun ei ihan aina ollut luottaminen: Scary Movie -leffoja oli mielivaltaisen oloisesti sijoiteltu lähes kaikkiin osastoihin ja kohdasta musta huumori löytyi niinkin ”mustia” komedioita kuin Miss Kovis, Blondit Luokkakokouksessa ja George of The Jungle (joka on suomeksi Viidakon Ykä, mutta on Viaplayssa jätetty suomentamatta).
Palvelun pitäisi periaatteessa muistaa, mihin kohtaan katselu on jäänyt (jos vaikka erehtyy istumaan ohjaimen päälle ja painamaan B-näppäintä), mutta joskus muisti tuntui hieman pätkivän. Samoin katselun sai aloittaa uudelleen elokuvan alusta, jos konsolin sulki kesken katselun. Tv-sarjoja katseltaessa palvelu ei myöskään automaattisesti tarjoa seuraavaa jaksoa, vaan se täytyy itse etsiä jaksolistauksesta.
Viaplayta voi lämpimästi suositella elokuvien suurkuluttajille. Kuukausimaksulla kattaisi ehkä pari reissua elokuvavuokraamoon, tai yhden elokuvateatteriin. Ja kuten sanottu, Viaplayn tarjonta ei lopu kesken, vaikka katsoisi useamman leffan päivässä. Osittaisesta keskeneräisyydestään ja epäloogisuuksistaan huolimatta Viaplay on ehdottomasti hintansa arvoinen ja tervetullut kilpailija esimerkiksi Netflixille, jonka vahvuus taas on enemmän tv-sarjojen puolella.
