Valokeilassa-osiossa haastatellaan Livegamersin käyttäjiä, jotka syystä tai toisesta erottuvat edukseen. Tällä kertaa haastateltavana on Livegamers-vanhainkodin yksi asukki Don Tille SFP.
Tervehdys Don Tille ja tervetuloa Valokeilaan.
Kiitoksia! Tässä ollaan nyt tavallaan toista kertaa, kun vuosia takaperin oltiin koko SFP:n poppoolla valokeilassa. Silloin tosin meidän PR-vastaava Mikzu sai hoitaa värikynällään vastaukset.
Kerro hieman itsestäsi ja peliharrastuksestasi. Mistä pelaamisesi on alkanut?
Kaikkihan alkoi sieltä Commodore 64- ja Amiga-ajoilta. Pelit olivat jäätävän vaikeita ja joystick sai kyytiä. 10-vuotislahjaksi sain sitten Playstationin, jonka ansiosta pelaamiseni saikin uutta tuulta alleen. Resident Eviliä pelattiin lähinnä kaverin kanssa, kun yksin pelatessa kuumotukset olivat liialliset. Silloiset ajopelit olivat ehkä eniten lähellä sydäntä, esimerkiksi Driver, Gran Turismo 2 ja Colin McRae Rally. Siitä sitten kasvettiin 15-kesäiseksi, ja oli aika sijoittaa rippirahat huolellisesti. Vaihtoehtoina olivat joko mopo tai Xbox. Ei uskoisi, mutta puntaroin asiaa melko pitkään, ja lopulta päädyin oikeaan ratkaisuun. Xbox saapui siis taloon ja loppu onkin historiaa. Ehdottomasti parhaita hetkiä tämän laitteen parissa olivat 4v4 Halolanit kaveriporukalla. Ainoa peli, joka oikeasti toimi, kun 14” putkitelevisio jaettiin neljään osaan. Vuonna 2003 tilattiin Mikzun kanssa livepaketit Ruotista, kun Suomeen tuota ei ollut vielä rantautunut. Meikäläisen Starter Kit tosin pölyttyi hyllyssä lähes vuoden, kunnes vanhemmat sitten vihdoinkin hommasivat Visan, joka oli tuohon aikaan se ainut maksutapa. DilleFIN syöksyi liven ihmeellisen maailmaan. Seuraavan vuoden levykelkassa pyöri ainoastaan Return To Castle Wolfenstein. Pelin onlinepuoli oli karkeaa timanttia kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ei autoaimia, ei perkkejä, eikä mitään muutakaan ylimääräistä. Siitä onkin sitten kuljettu pitkä matka Halojen ja Codien kautta tähän päivään.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Muutimme juuri lokakuun alussa tänne Helsinkiin avopuolisoni juurille ja onhan tässä Etelä-Pohjanmaan miehellä ollut hieman totuttelemista isoon kirkon meininkiin. Hyvin olenkin sopeutunut ja kavereita täällä onneksi oli jo ennestäänkin puolisoni puolelta, sekä tietenkin nuo muutamat SFP:n höpönassut, jotka täällä asustavat. Tekemistä riittää kämpän kanssa, ja onhan täällä tuota aktiviteettiakin tarjolla yllin kyllin. Kaikenmaailman konserttia ja urheilutapahtumaa on jo kalenterit täynnä, mikä on tietenkin vain hyvä asia. Siinä välissä yritän pelata mahdollisimman paljon. Tällä hetkellä pelaaminen keskittyy ainoastaan GTA5:een, sekä NHL:ään, ja siinäkin lähinnä timanttiseen FHL-liigaan. Hienoa porukkaa ja kunnon hokia!
Kuulut legendaariseen SFP-klaaniin. Mikä on klaaninne pitkän iän salaisuus?
Eipä meillä mitään salaisuutta taida olla, mutta yksi pääasia on tietenkin ollut yhtenäisyys. Porukan vaihtuvuus on ollut todella pientä näiden vuosien varrella, ja sitä kautta ollemmekin muodostuneet tiiviksi porukaksi. Nykyään ehkä sana kaveriporukka kuvaa SFP:tä paremmin kuin klaani. Pelirintamalla on ollut melko hiljaista monen osalta jo useamman vuoden ja edelliset turnaukset ovatkin menneet pitkälti BsG:n jätkien kanssa yhteistyössä. Ehkä me vielä näyttäydymme jossain turnauksessa tulevaisuudessa.
Klaaninne myös on pärjännyt hyvin LG:n turnauksissa, mikä on syynä että olette joka pelissä hyviä?
Klaani koostuu monesta ns. moniosaajasta, varsinkin FPS-pelit olivat kuin polkupyörällä ajaisi. Nykyään pelaaminen on muuttunut paljon taktisemmaksi välineurheiluksi mm. kuulokkeiden muodossa. Meillä ei varsinaisesti ikinä ollut mitään erityisiä taktiikkoja, vaan mentiin ihan yksilötaidon varassa ja siinä sivussa sitten häslättiin tiimipeliä. Ja mikä tärkeintä, niin oltiin nuoria poikia, joilla oli vielä varaa laittaa koko vapaa-aika pelaamiseen. Pakostakin siinä alkoi pärjätä, kun kesätkin meni sisällä istuessa.
Miten eksyit aikoinaan Livegamersiin?
Jos nyt oikein muistan, niin PELIT-lehdestä taisin LG:n bongata. Surffailin täällä jonkun aikaa ilman rekisteröitymistä. Rekisteröitymiseni jälkeen olin välillä ehkä turhankin aktiivinen palstoilla ja pahimman teinikapinan aikaan oltiin välillä yhden tähden käyttäjänäkin liiallisen provosoinnin takia. Tiitun ankarien ojennuksien jälkeen minustakin muovaantui yhteiskuntakelpoinen foorumin käyttäjä. Nykyään tulee harvemmin kirjoiteltua yleisille palstoille, mutta ehkä siinäkin voisin aktivoitua tulevaisuudessa.
Olet itse ollut Livegamersissa jo kohta 10v. miten sivusto on mielestäsi muuttunut alkuajoista?
Ihan ensimmäisenä mieleen tulee tietenkin käyttäjämäärän nousu. Olen ylpeä siitä mitä sivusto on nykyään, mutta kuitenkin samalla tottakai kaipaa sitä vanhan liiton mustavihreää LG:tä. Sivusto itsessään on mennyt ison askeleen eteenpäin turnauksien, kilpailujen, arvostelujen, uutisten yms. ansiosta, mutta isoimman osan teemme kuitenkin me käyttäjät. Ennen oli pienet piirit, kaikki tunsivat toisensa vähintäänkin pelikentiltä, ja oltiin kaikki omaa pientä LG-perhettä. Ja ennen kaikkea ne kismat tiettyjen ihmisten välillä ja tiukat väittelyt klaanien foorumeilla toivat sellaista mukavaa saippuasarja-fiilistä silloiseen internetelämään. Toki aika kultaa muistot, ja jos niitä tekstejä lukisi nyt jälkeenpäin, todennäköisesti voisi vajota syvälle myötähäpeään.
Kiitos haastattelusta. Mitä terveisiä tahtoisit lähettää käyttäjäkunnallemme?
Kiitoksia itsellesi, että otit meikäläisen tähän valokeilaan. Pelatkaa reilusti ja käyttäytykää kunnolla LG:ssä, sillä muistakaa että moderaattorit ovat kylmiä ja kovia!