America’s Army julkaistiin vuonna 2002 ilmaisena ja verkosta ladattavana sotapelinä PC:lle ja peliä on näihin päiviin asti kehitetty jatkuvasti myös päivityksillä. Alkuperäisenä tarkoituksena on ilmeisesti ollut se, että nuoret aikuispelaajat innostuisivat kyseisen väännön merkeissä ihan oikeastakin Yhdysvaltain armeijan toiminnasta. Tätä voisikin pitää myös jonkinlaisena jenkkiarmeijan mainos- ja rekrytointipelinä. AA on ollut PC:llä suosittu verkkopeli alusta asti ehkä senkin takia, että se on ollut täysin ilmainen sotapeli.
Ei savua ilman tulta
AA on ehtinyt herättämään myös laajempaa kritiikkiä kiihkeimpien moralistien keskuudessa, onpa Yhdysvaltain armeijaa tämän FPS-pelin takia ehditty jo uhkaamaan oikeustoimillakin. Everstiluutnantti Casey Wardynski, jonka idea America’s Army -peli alkujaan oli, on kuitenkin esittänyt hieman eriäviä mielipiteitä asiasta. ”Pelistä ei opita edes sotilaaksi, saatika tappajaksi. Sen tarkoitus on tarjota viihteellisen pelin taustalta näkemys siitä, mitä armeijan koulutus suunnilleen on ja mitä se voi tarjota nuorelle miehelle”. Rapakon takana on kyllä purnattu alusta asti siitäkin, että PC-versio on tehty jenkkien verorahoilla.
Mutta oli miten oli, niin Xbox-versio ei ole PC-version tapaan kuitenkaan ilmainen, vaikka pääasiallisesti samasta propagandan ja kohunkäryisestä sotapelistä on silti kyse – huomattavasti halvempi olisi peli kuitenkin saanut olla. Konsolille AA kääntyi myös hieman turhan myöhään, eikä sen Live-pelistäkään enää jaksa suuri yleisö kiinnostua, peliseuraa löytääkin lähinnä vain rapakon takaa. Asiaan tietysti vaikuttaa pitkälti sekin, että uusi Xbox 360 ja sen pelit on nykyään jo enemmän tapetilla kuin vanhan Xboxin pelit.
AA ei grafiikoilla koreile
Xbox-version visuaalisuus on melko hätäisesti toteutettu, tekstuuripinnat ovat karuja ja hahmoanimointi ajoittain lievästi töksähtelevää, miksikään kovin kauniin näköiseksi kyseistä käännöstä ei voi konsolilla kehua. Pelin runkona toimii mitä ilmeisemmin sama Unreal-pohjainen grafiikkamoottori kuin PC-versiossakin, mutta silti Xbox-versiosta puuttuu tiettyjä pelin ympäristöä kohentavia visuaalisia efektejä, resoluutioeroista kun ei ole pelkästään kyse.
Karttojen ympäristöt ovat vaihtelevia ja kenttäsuunnittelu on suhteellisen onnistunutta, visuaalinen yleisilme suunnilleen samaa tasoa kuin esimerkiksi ensimmäisessä Ghost Recon Xbox-versiossa. Muutamat kartat ovat myös melko laajoja ja useammista niistä löytyy kiitettävästi myös sisätiloja. Moninpelinkartoissa liikkuminen on yksinpelin tehtävien luonteesta poiketen vapaata ja karttavalinnoista riippuen tarjoaa useita piilopaikkoja ja etenemisreittejä.
Äänimaailmakaan ei pahemmin loista, mutta ääninäyttely on kuitenkin astetta parempaa tasoa kuin muu pelin audiovisuaalinen toteutus. Tiettyjen aseiden äänissä sekä muissa tilaäänissä olisi ollut vielä toivomisen varaa.
Tiukkaa realismia rautatähtäimen takaa
Pelillisiltä ominaisuuksiltaan AA on suunnilleen saman luonteinen kuin PC-versio eli Xbox-versiokin on enemmän sotasimulaatio kuin pelkkä tavanomainen FPS-räime. Erityisesti AA:n tähtäyssysteemi on toteutettu mahdollisimman uskottavalla tavalla. Esimerkiksi first person -peleille ominaista perustähtäintä ei näytöllä ole lainkaan. Tarkempi tähtääminen hoituukin vain ja ainoastaan rautatähtäimen takaa tai optisilla kiikaritähtäinnäkymillä.
Lonkalta ammuttaessa viholliseen osuukin ymmärretysti vain lähietäisyyksiltä eikä aina edes silloinkaan. Varsinaisen tähtäinkuvakulman takaa ampuminen ei ole myöskään aina helppoa, sillä tarkempaan tähtäämiseen vaikuttaa moni muukin pelillinen seikka kuten mm. pelaajahahmon ampumasento. Tähtäin heiluu vähiten, kun pelaajan hahmo on makuulla ja eniten seisaaltaan, myös hengästymisellä juostessa ja haavoittumisella on tähän oma vaikutuksensa. Vakaampaa paikaltaan tähtäämistä ja ampumista voidaan harrastaa myös niillä aseilla joissa on vielä tukijalka. Näitä aseita voidaan hyödyntää vakaamman ampumisen merkeissä esimerkiksi ikkunatasanteilla ym. vastaavissa paikoissa, siis makuuampuma-asennon lisäksi. Tähtääminen on hetkellisesti niissäkin tapauksissa hankalaa, jos esimerkiksi kranaatteja räjähtelee pelaajahahmon läheisyydessa sillä maastokin tärähtelee niiden voimasta.
Erillaisiin aseisiin rekyyli on mallinnettu uskottavalla tavalla. Tämä tarkoittaakin nimenomaan sitä, että on pyrittävä ampumaan mahdollisimman hallittuja laukauksia tai sarjoja. Liikkeestä ampuminen on tehty tarkoituksella hankalaksi, tietyt ominaisuudet pakottavatkin pelaajan ampumaan yleensä vain paikaltaan, tämäkin kun on sitä näennäistä realismia. Siksipä AA:n moninpeleissä harvemmin syntyy mitään turhan epäuskottavia ja sekavia lähitaistelutilanteita joissa kumpikin osapuoli vekslaa edestakaisin aseet laulaen. Yleensäkin AA:n tempo on kokonaisuudessaan hillitty.
Ensiavun alkeiskurssi
Haavoittuminen koostuu tavallaan kahdesta eri osasta, eli lievä haavoittuminen, jolloin pelaaja voi antaa ensiapua itselleen sekä tarvittaessa myös muille sotilaille. Lievempi haavoittuminen tarkoittaa AA:ssa lähinnä sitä, että pelaajahahmon etenemisvauhti hidastuu ja tarkempi tähtääminen hankaloituu merkittävästi. Vakavampi haavoittuminen tarkoittaa taas sitä, että sotilas on täysin toimintakyvyttömänä maassa, ellei sitten moninpelissä joku muu pelaajista anna ihmeparantavan kosketuksen. Muussa tapauksessa pelaajahahmo kuolee tietyssä ajassa.
Alokkaasta joukkueen johtajaksi
Yksinpelin uramoodissa kehitetään simuloidusti sotilaan taitoja, tämä osa-alue koostuu erilaisista USA:n armeijan jalkaväen koulutustehtävistä joissa perehdytään aseiden käsittelyyn ja taktiseen liikkumiseen maastossa. Uramoodin edetessä mukaan tulee myös oman joukkueen johtaminen ja varsinaiset taistelutehtävät. Yksinpelin luonne on lievästi sanoen kurinalainen, se pakottaa pelaajan toimimaan kuten ryhmässä oikean sotilaan kuuluukin – joukkueen johtajan käskyä on noudatettava ja edettävä sen mukaisesti sillä esimerkiksi kentällä ominpäin haahuilemisesta rangaistaan pelaajaa tehtävän hylkäämisellä.
Tekoäly toimii yksinpelissä lähinnä skriptatusti ja yleensä vihollisten vastarintaa riittää tasan niin kauan kunnes päästään etenemään taas seuraavaan waypointiin. Oman joukkueen sotilaiden tekoäly vuorostaan pelittää kohtalaisesti ja ne osaavat myös eliminoida vihollisia niin, ettei se jää pelkästään pelaajan tehtäväksi. Pääasiallinen idea on kuitenkin edetä hallitusti ja suorittaa tehtävä onnistuneesti eikä niinkään lahdata vihollisia mielivaltaisesti.
Moninpeli:
Moninpelissä pelaajahahmon sotilasarvo ja taidot kehittyvät vielä erikseen kokemuspisteiden kautta, pelaaja on siis heti alkuun keltanokka myös Live-pelissä, varsinkin silloin, jos serverin hosti on määrittänyt asetuksen vaativammalle ranking-tasolle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pisteitä heruu vastapelaajien tappamisesta, kokemuspisteita saa vain pelaamisesta, hengissä pysymisestä ja joukkuepohjaisten moninpelitehtävien onnistuneesta suorittamisesta. Paremmat varusteet ja aseet pysyvät uudelle virtuaalisotilaalle vielä varusvaraston lukkojen takana. Tietyllä määrällä moninpelin kokemuspisteitä pelaajahahmon sotilasarvo ja taidot kehittyvät sekä sitä kautta saa myös uusia aseita käyttöön. Uramoodissa ja moninpelissä joitakin aseita voidaan myös kustomoida, niihin voidaan vaikkapa vaihtaa erilaisia tähtäimiä.
Pelimuotoja moninpelissä ei ole kuin yksi ja se on PC-version tapaan samanhenkistä Team vs Team puolustus- ja hyökkäysvääntöä. Kartta valinnasta riippuen puolustettavia kohteita on yksi tai kaksi. Moninpelin luonne on myös taktista ’laaki ja vainaa’ -meininkiä, ellei sitten joku oman joukkueen pelaajista ennätä tulla antamaan kaatuneille pelaajille ihmeparantajan kosketusta. Harvemmin näin kuitenkaan käy varsinkaan jenkkiservuilla. Live-peli toimii tyydyttävästi 16 pelaajan dedikoiduilla servuilla ja siitäkin huolimatta, että niissä pääasiallisesti vain jenkkejä pelaakin.
Loppusanat:
Visuaalinen toteutus tuntuu olevan Xbox-version ainoa heikko lenkki ja se häiritsee asiaa jonkin verran myös moninpelin puolella. Xbox 360 -versiosta ei ole tähän asti ollut mediassa puhetta kuten ei myöskään mahdollisesta emulaatiosta uudelle boxille. Vaikuttaakin jo tässä vaiheessa siltä, että tämäkin taktinen sotapeli on jäännyt auttamatta muiden uudempien ja suositumpien FPS-pelijulkaisujen varjoon.
Jos pelaajalle grafiikka ei ole kaikki kaikessa ja nimenomaan vahvasti realistinen ja militaristinen luonne kiinnostaa, niin tässä tapauksessa AA:n Xbox Live-versiokin saattaa olla tsekkaamisen arvoinen.