Iosefkan klinikan pöydällä on alkamassa sinun verensiirtosi. Vanha mies hatussaan ei näytä kovinkaan pätevältä tehtävään, mutta silti prosessi voi alkaa. Tästä alkaakin mieletön metsästyksen yö, joka on täynnä toinen toistaan brutaalimpia vihollisia.
”YOU DIED” is baaaack.
Heti alkuunsa Bloodborne näyttää kyntensä pelaajalle ja pakottaa tämän kuolemaan. Kuoleman jälkeen pelaaja herää Hunters Dream -nimisestä paikasta, joka toimii pääpäikkana kaikelle mitä tulee hahmon kehitykseen ja aina aseiden päivittämiseen. Hunters Dreamissa myös tutustutaan ensimmäistä kertaa virallisesti Messengereihin – pieniin outoihin luurankomaisiin hahmoihin – jotka tupsahtelevat esille milloin mistäkin. Täällä tulee selville se, että olet metsästäjä ja tehtäväsi on yksinkertainen, metsästä.
Messengerit antavatkin nuo niin tuikitarpeelliset esineet heti alkuunsa, joihin lukeutuu teräase ja pistooli. Pelaaja saa itse valita kolmesta ”Trick Weaponista” ja kahdesta aseesta mieleisensä. Trick Weaponiksi nimetyt teräaseet saavat nimensä niiden muuntautumiskyvystä. Kaikilla aseilla on kaksi muotoa; toinen toista tehokkaampi mutta myös hitaampi ja pelaaja voi vaihdella näiden välillä mielensä mukaan. Pistoolia tai tuliasetta käytetään pääsääntöisesti vain vastahyökkäyksien tekemiseen, sillä tuhovoima näissä on todella mitätön, ja tämänkin oppiminen vie aikaa, koska peli sitä ei varsinaisesti kerro missään kohdin.
Alkusäätämisen jälkeen pelaaja päästetäänkin takaisin kylmään ja brutaaliin Yharnamiin, tuohon kolkkoon kaupunkiin joka on hirvöiden riivaama ja sinun tehtäväsi metsästäjänä on päästää kaupunki tuskastaan. Matkan varrella kujilta ja ovista löytyy punaisia lyhtyjä, jotka yleensä merkkaavat siviiliä, joka on lukinnut itsensä sisätiloihin yötä karkuun.
Maisemat ovat kauniita mutta silti synkkiä ja harmaita, ja jokaisen mutkan takana lymyilee joku, jolla on potentiaalia päästää pelaaja päiviltä. Pelimaailma on todella laaja, mutta silti nivoutuu nerokkaasti yhteen. Saatat löytää itsesi haahuilemasta metsästä, kaukana siitä mistä lähdit vain noustaksesi vasta kaivetusta haudasta pelin alkumetreiltä. Kaikki tämä tapahtuu ilman latausaikoja jos vain onnistut olemaan kuolematta. Muuten latausajat ovatkin täyttä tuskaa, onneksi tälle saatiin päivitys ja latausajat lyhenivät, mutta ei niin merkittävästi.
Welcome to die, again
Kuoleminen onkin suuri osa Bloodbornea, peli antaa uusille tulokkaille enemmän siimaa kuin Souls-sarjan pelit. Kuollessasi jätät jälkeesi bloodechoesit, jotka ovat elintärkeitä pelaajalle. Nämä toimivat pelissä valuuttana ja hahmon päivityksessä. Tuttuun tapaan, jos pääset kuolemispaikkaasi kuolematta uudelleen välissä, saat kaiken keräämäsi ”kokemuksen” takaisin.
Bloodbornen tarina on kiehtova ja sen pystyy sivuuttamaan hyvinkin helposti, jos ei pidä silmiään auki pelatessa. Todella monessa kohtaa loren voi ohittaa yksinkertaisesti vain juoksemalla. Miten hirviöt ovat tulleet kaupunkiin, miksi? Mitä ovat ihmissusimaiset kaupunkilaiset, miksi pelaaja itse voi vaikuttaa omaan petomaisuuteensa, mitä metsästäjät oikein ovat? Kaikkeen tähän ei välttämättä saa haluamaansa vastausta ensimmäisellä pelikerralla. Vaihtoehtoisia pelityylejä on useita ja kaikki mitä maailmassa tekee, vaikuttaa jollainlailla johonkin, joten pidä silmäsi auki.
Bloodborne esittelee From Softwaren peleille jotakin uutta, itse asiassa aika paljonkin. Yksi näistä on pelaajan täysin ”pulaan” jättäminen, sillä kilpeä ei olekaan tällä kertaa saatavilla, vaan kaikki on kiinni pelaajan omista reflekseistä, että saako sen lyönnin väistettyä vai ei. Edellämainitun lisäksi Bloodborne esittelee Regain-systeemin, joka pähkinänkuoressa tarkoittaa sitä, että kun pelaaja ottaa viholliselta osumaa, niin menetetty energia muuttuu hetkellisesti keltaiseksi. Tämän aikana voit yrittää saada menettämäsi energian takaisin hyökkäämällä vihollisen päälle poisjuoksemisen sijaan.
Not crazy enough?
Insight, tuo mielenkiintoinen silmän kuvake oikeassa yläkulmassa. Insight on pelin yksi päätekijä mitä tulee hahmon kehitykseen, ilman insightia et pysty kehittämään hahmoasi. Lyhyesti mainittuna insightia voisi verrata pelaajan hulluustasoon, mutta toisaalta taas kykyyn nähdä jotain, mitä ilman insightia ei olisi mahdollista nähdä. Mitä isompi insight, sitä hullummaksi ympäröivä maailma menee. Esimerkkinä, viholliset skaalautuvat insightin mukana. Siinä kohdin kun insight on 15, saavat viholliset hieman lisäapuja liikkeisiin ja hyökkäysvoimaan. Tämän huomaa hyvinkin helposti kun viholliset muuttavat osan itsestään ulkonäöllisesti myös.
CO-OP onkin tarina erikseen, pelaaja voi kutsua kaverikseen kaksi taistelijaa kelloa soittamalla, joka syö insightia käytettäessä. Kanssapelaajat voivat olla matkassa mukana aina alueen pomotaistelun voittoon asti. Kuoleman korjatessa pelaajat lähetetään takaisin omaan maailmaansa. Jos haluaa pelata kaverin kanssa suoraan, on se toteutettu Bloodbornessa huomattavasti paremmin kuin Souls-sarjassa. Nyt voi pelaaja halutessaan laittaa pelihakuun salasanan, jolloin vain sen käyttäjät pääsevät peliisi. Ei tarvitse enää laittaa kaverille pilkun tarkkoja koordinaatteja siitä, mihin oman täginsä on maalannut, sen kuin laittaa salasanan ja kilkuttaa kelloa. PvP –puoleen en tutustunut niin paljoa että siitä uskaltaa kertoa, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, ei sekään jätä kylmäksi.
Pomotaisteluja on runsaasti, vaikka näistä osan voikin skipata suoriltaan yksinkertaisesti epähuomiossa tai tarkoituksellisesti. Vaihtoehtoisia pomoja on todella monta ja itse pääpelin läpäisyyn ei tarvitse montaakaan tappaa, kun viimeiseen koitokseen annetaankin jo mahdollisuus.
Peli ei suinkaan lopu siihen kun pelaaja viimeisen pomon tappaa, vaan tästä alkaa suoraan NewGame+. Vaihtoehtoisesti pelaaja voi ennen viimeistä pomoa alkaa tutkia Haastehautoja (Chalice Dungeon). Haudoilla voi tehdä rituaaleja, jolloin alkaa haastealue. Haudan läpäistyä saa itselleen seuraavan haasteen auki, ja mitä syvemmälle monttuun pääsee, sen paremmat tavarat on pelaajalle tiedossa.
Kontrollit ovat sulavat ja ohjaus tottelee pelaajaa hyvin, ainoa miinus ohjauksessa onkin väistöliikkeen hidas reagointi, muuten ohjaus tottelee kaikkia käskyjä moitteetta. Nappulat ovat tutut turvalliset Souls-veteraaneille, uusille tulokkaille nappulat iskostuvat nopeastikin kun peruspeli toimii käytännössä parilla napilla.
Bloodborne tekee kaiken yhtä hyvin kuin From Softwaren aikaisemmat Soulsit, ellei jopa hieman paremmin. Bloodbornea voi suositella kaikille, sen kyllä oppii jolloin se myös antaa, mutta se myös ottaa ja silloinkin kunnolla. Ehdottomasti kovinta antia tällähetkellä mitä PlayStation tarjoaa.