Kaahailupelit jaetaan perinteisesti kahteen koulukuntaan: arcade-tyylisiin ja simulaatioihin. Simulaatioita ovat realistisen Gran Turismon kaltaiset ajopelit, joissa viritetään merkkiautojen moottoreita ja joissa renkaat pysyvät tiukasti tien pinnassa. Arcade-autoilut puolestaan perustuvat enemmän vauhdinhurmaan ja hauskanpitoon kuin pikkutarkkaan tuunaamiseen. Bizarre Creationsin suosittu Project Gotham Racing -sarja tasapainotteli simulaation ja arcaden välillä, mutta brittilafkan uusin tuotos on reipas askel jäljempänä mainittuun suuntaan. Blurissa autot kiepsahtelevat ilmassa ja kipinät lentelevät!
Kaunis kuin Viivi Pumpanen
Bluria on kutsuttu aikuisten Mario Kartiksi, eikä suotta. Vaikka peli perustuukin ajamisen lisäksi tielle ripoteltujen power-uppien oikeaoppiseen hyödyntämiseen, edustaa jokainen 55 ajoneuvosta oikeaa automerkkiä ja -mallia. Fiktiiviset radat on sijoitettu kuuluisiin ja joihinkin vähemmän kuuluisiin maailman kaupunkeihin: Lontoon kupeessa sijaitsevaan Brightoniin, Pohjois-Lontoon kaupunginosaan Hackneyin, Yhdysvaltojen Los Angelesiin; New Yorkiin; San Franciscoon ja Kaliforniaan, Espanjan Barcelonaan sekä Japanin Tokioon. Jokaisessa kaupungissa on monta ajorataa ja niillä useita vaihtoehtoisia reittejä.
Graafisesti Blur on sulavan sykähdyttävä. Kulkuneuvot kiitävät nitrojen voimalla tuhatta ja sataa, ympäristöissä on paljon liikettä ja autoja saattaa toisinaan olla ruudulla jopa pari kymmentä, mutta ruudunpäivitys ei koskaan yski tai takkua. Kaupungit on mallinnettu kauniisti ja realistisesti. Tokio on maineensa mukaisesti täynnään korkeita pilvenpiirtäjiä, Barcelonan aurinko porottaa kuumana ja liberalistisen rantakaupunki Brightonin taivaalla räjähtelee jatkuvasti toinen toistaan kauniimpia ilotulitusraketteja. Radat eivät myöskään ole lääkärillisen kliinisiä ja tyhjiä, vaan ramppeja, hyppyreitä sekä särkyviä portteja, lyhtypylväitä ja kojuja on siellä täällä.
Ympäristöjen lisäksi autot on mallinnettu peliin komeasti ja särkyvät lisenssistä huolimatta näyttävästi ja asteittaisesti. Jos kulkupeli ottaa liian paljon osumaa, lentää se vääjäämättä romuna kohti lähintä seinää. Tästä seurauksena pelaajalle näytetään nöyryyttävä Wrecked-ruutu, jossa online-pelissä lukee myös kuoliniskun tarjoilleen kuskin gamertag. Auton hajottamisesta seuraa useiden sekuntien aikahävikki.
Hyökkäys on paras puolustus… eiku Shield… eiku…
Blurissa pärjätäkseen täytyy osata sekä käyttää power-uppeja että ajaa hyvin kumpikaan ei yksinään kanna kalkkiviivoille asti. Maasta kerättäviä apuja on kahdeksan erilaista ja niitä voi poimia mukaansa kolme kerrallaan. Barge sysää lähellä olevat kauemmaksi, Shunt singauttaa ohjautuvan valopallon valitun pelaajan niskaan, Bolt laukaisee matkaan kolme naulamaista erikseen ammuttavaa kutia, Shock lähettää kisaa johtavan eteen kolme EMP-kenttää, Shield suojaa, Repair korjaa, Nitro antaa lisävauhtia ja Mine jättää tielle miinan. Useilla power-upeista on myös taktinen toinen käyttötarkoitus. Lisäksi tarjolla on myös modauksia, joilla voi esimerkiksi tehostaa tiettyjen power-uppien tuhovoimaa.
Oikeanlaisen varustuksen kerääminen on usein ero voiton ja häviön välillä. Kisaa johtaessaan ei esimerkiksi kannata Shockilla hankaloittaa omaa taivaltaan ellei lähimaastossa ajele muita mahdollisia uhreja. Toisaalta Shockin laukaiseminen joukon hänniltä tasoittaa tilanteita saamalla letkan kärkipään hidastamaan vauhtiaan. Tasapaino eri power-uppien välillä onkin täydellinen jokaiselle poimittavalle aseelle löytyy oma käyttötarkoituksensa ja -arvonsa, eikä mikään ole sinänsä toista huonompi tai parempi.
Ura huimapäänä
Blurin Career-muoto on kattavan mittainen ja monisyinen. Kisoja on yhteensä 63 ja ne on jaettu yhdeksään eri ryppääseen, joista kukin sisältää siis seitsemän kisaa. Race-kisoissa ajetaan kilpaa, Checkpointissa pelataan aikaa vastaan, Destructionissa sihtaillaan rataa kiertäviä passiivisia maalitauluautoja ja kaksintaisteluissa kisataan yhtä autoa vastaan kerrallaan. Jokaisessa kisassa on palkinnoksi tarjolla sekä faneja että valoja.
Faneja jaetaan PGR-tyylisesti tyylikkäästä ajamisesta sekä fanitehtävien suorittamisesta, ja ne toimivat kokemuspisteiden tavoin avaten uusia leveleitä sekä autoja. Harmillisesti fanien haalimisesta muuten kuin valotavoitteiden osana loppuu kuitenkin turhan pian into, sillä uudet autot ehtii saada käyttöönsä paljon ennen kuin kaikki valot on kerätty.
Valoja on joka kisassa tarjolla seitsemän, ja niistä viisi tienataan Primary Goalin (ensisijaisen tavoitteen) saavuttamisella, kaksi muuta Fan Target -haasteen ja Fan Run -haasteen kautta. Primary Goal on aina kolmiportainen sekä kisakohtainen ja tarkoittaa esimerkiksi Race-kisoissa sijoittumista kolmen parhaan joukkoon. Fan Targetit ovat yksinkertaisia fanimäärätavoitteita, kun taas Fan Runeissa pujotellaan läpi 12 portin rykelmistä kuin PGR:ssä tötsien välistä konsanaan. Lisämielenkiintoa tarjoavat kisoihin upotetut Fan Demand -bonusikonit, joiden yli ajamalla saa rataosuuskohtaisia ajastettuja tehtäviä, jotka voivat tarkoittaa esimerkiksi tiettyyn nopeuteen kiihdyttämistä. Valotavoitteet on suunniteltu kerrassaan nerokkaasti, sillä on täysin mahdollista joskin taitoa vaativaa kerätä kisasta kaikki seitsemän valoa kerralla; hyvin sijoittuminen kun merkitsee usein faneja miellyttävää ja monipuolista kisaa. Itse asiassa Fan Targetin ja Fan Runin suorittamista ei Racessa edes hyväksytä ellei pelaaja sijoitu kolmen parhaan joukkoon. Tekemistä ja työnsarkaa uramuodossa siis riittää reilusti.
Vaikeusasteita Blurissa on kolme erilaista: Easy, Normal sekä Hard. Asteet on kuitenkin todella hämäävästi nimetty, sillä jo ”normaali” tuottaa paikoittain harmaita hiuksia ja ”vaikea” on suorastaan painajaismaisen vaikea. Betademoa aikanaan paljon pelanneena uskallan väittää puhuvani totta minä sentään onnistuin kerran usean yrityksen jälkeen voittamaan ilmiömäisellä tsempilläni betan pistelistojen ykkössijalla olleen yhdysvaltalaisen! Toisaalta haaste onkin varsin tervetullutta, koska liian helppo peli vain antaisi väärän kuvan Liveen ensikertaa uskaltautuville. Jos pärjää Blurin uramuodossa Hardilla, pärjää taatusti netissäkin. Kisoja joutuu (tai saa) usein koettaa uudestaan, mutta onneksi latausajat ovat leppoisen lyhkäisiä.
Surffailua aalloilla
Netti-Blur on aivan oma kokonaisuutensa. Liki kaikki uramoodissa kerätätyt autot täytyy avata moninpelissä uudelleen. Siinä missä yksinpelin fanien tasokatto tulee pian vastaan, perustuu moninpeli tiiviisti 50-leveliseen kokemuspistesysteemiin. Leveleiden karttuessa pelaaja saa käyttöönsä parempien autojen lisäksi uusia pelimuotoja, tehtävänantoja sekä modauksia. Autojen modaaminen on netissä selkeästi merkittävämmässä roolissa kuin Careerissa, ja vaihtoehtojakin on runsaasti enemmän. On pelaajan valinnasta kiinni, ottaako tämä ennemmin käyttöönsä Boltin tähtäämistä avittavan lasertähtäimen vaiko hyvistä sijoituksista bonusfaneja kerryttävän modauksen.
Selkeästi erilaisia pelitapoja on netissä kaksi: Race sekä Destruction Derbyn mieleen tuova Motor Mash (kotoisammin romuralli), joista molempia voi pelata joko yksin tai tiimipohjaisesti niin, että yhteispisteet ja koko tiimin sijoittuminen ratkaisee. Race-kisat jaetaan niin sanottuihin playlisteihin, jollaisia ovat muun muassa Driving School, Skirmish Racing sekä Powered-Up Racing, jotka eroavat toisistaan vain servereiden koon ja pelaajarajausten osalta. Driving School on 10 pelaajan Race pääasiassa 110-tasoisille kuskeille, Skirmish Racing on kaikille avoin 10 kaahaajan kisa ja Powered-Up Racingissä mittaa toisistaan ottaa jopa 20 hurjastelijaa kerrallaan. Hardcore Racingissä pelaajat puolestaan riisutaan kaikista power-upeista. Jokaisesta pelimuodosta irtoaa mukavasti vaihtelua ja hupia, mutta hauskin ja hektisin on ehdottomasti Powered-Up Racing, jossa kokemattomilla ei tosin ole palkintosijoille asiaa kilpailun ollessa kivenkovaa. Onneksi pelaajan kokemuspistetaso nousee muutenkin kuin voittamalla.
Eka mä teen ton… ja sit ton… vai pitäskö tehä tää nyt?
On ilahduttavaa, kuinka paljon kaikenlaista pientä härpäkettä Bizarre on Bluriin ympännyt mukaan. Xbox Live -achievementit on valjastettu täydellisesti käyttöön, ja pelaajaa palkitaan jatkuvasti ylimääräisten haasteiden suorittamisesta sekä yksinpelissä että verkossa. Jokaiseen power-uppiin liittyy omia tehtäviä, jollaisia ovat esimerkiksi osumistavoitteet (ammu vastustajaa 250 kertaa Shuntilla) ja väistämistavoitteet (väistä Shunt 50 kertaa). 250:llä Shuntilla ampuminen puhumattakaan osumisesta vie aikaa usean kymmenen kisan verran, joten pelaaja tuntee alati edistyvänsä pelissä. Mikään kierros tai kamppailu ei koskaan mene hukkaan, sillä peli pitää jatkuvasti kirjaa lähes kaikesta, mitä ruudulla tapahtuu. Internetissä on jopa Daily Challenges -niminen listaus, jonka tehtävien edistyminen nollataan päivittäin. Listalla on tavoitteita ajomaileista ja voitoista aina vastustajien autojen runnomiseen ja särkemiseen asti. Jopa eri autoilla on omia haasteitaan, joista suoriutumalla saa kaaroihinsa hieman lisää vauhtia, kestävyyttä sekä uudenlaisia värityksiä. Lisäksi onnistuneista suorituksista saa aina kokemuspisteinä toimivia faneja.
Lisähupia saa myös pelin sosiaalisuudesta. Minkä tahansa yksinpelisaavutuksensa tai vaikkapa Photo-toiminnolla nappaamansa kuvan voi jakaa maailmalle pelivalikoiden kautta Facebookissa ja Twitterissä. Kaverilistan avulla voi jopa lähettää haluamansalaisia haasteita frendeilleen. Livegamersin päätoimittaja ArthurisFIN esimerkiksi lähetti minulle haasteen, jossa minun piti voittaa yksi pelin yhdeksästä kaksintaistelusta noin 31 sekunnissa. Jouduin yrittämään 43 kertaa ennen kuin pystyin viimein lähettämään viestin, joka kertoi minun onnistuneen hiomaan aikani 29 sekuntiin. Kätevä on myös Blurin Rival-toiminto, jonka kautta voi kaverilistaltaan valita henkilön, jonka kanssa tahtoo vertailla Career-suorituksiaan. Tämä tuo pelille entistäkin enemmän elinikää, sillä eihän kaverille halua hävitä, koska silloin on kunnia kyseessä! Mikäpä sen parempi henkseleiden paukuttelun syy kuin se, että on joka kisassa ystäväänsä etevämpi.
10 p & Papukaija-merkki
Blur on lajissaan lähestulkoon täydellinen peli. Pelaaminen on hauskaa, ajotuntuma on kohdillaan, tekemistä riittää tuhottomasti eivätkä kisat käy koskaan puuduttaviksi. Pieni nurinan aihe on ehkä musiikkimaailman mitäänsanomattomuus, mutta itseäni eivät yleispätevät yölliset jumputuksetkaan jättäneet kylmäksi. Suosittelenkin Bluria lämpimästi kaikille olivat autot sitten lähellä sydäntä tai eivät.