Myydyimmän ensimmäisen persoonan räiskintäpelin jatko-osa on vihdoin saapunut. Edeltäjänsä tavoin laitettiin jälleen historiankirjat uusiksi: Modern Warfare 2 tilitti koko viihdeteollisuuden viiden ensimmäisen päivän kovimmat luvut 550:n miljoonan dollarin, eli noin 370:n miljoonan euron myyntituloillaan.
Myyntiluvuista voidaan jo päätellä, että Modern Warfaren jatko-osa on varmasti yksi odotetuimmista viihdejulkaisuista pitkään aikaan. Call of Duty: World at Warin hieman flopatessa ovat katseet kiinnittyneet jo pitkän aikaa uuteen CoDiin. Nyt onkin aika vihdoin katsastaa, millainen on peliteollisuuden tämän hetken kuumin peli.
History is written by a victor
Modern Warfaren yksinpelin yksi hienoimmista osuuksista oli tarkka-ampujan roolissa tehty tehtävä. Tämä oli oikeastaan ainoa mieleenpainuva kohta yksinpelistä. Jatko-osassa otetaan huomattavasti enemmän erilaisia rooleja ja mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Tällä kertaa huikeita pelikokemuksia tarjotaan avosylin ja peli ei ole enää pelkkää putkijuoksua kokoajan uudelleensyntyvien vihollisten keskellä. Aiemmista osista tutuista ongelmista, kuten kanssataistelevien kyvyttömyys tehdä mitään ja vihollisen ylivoimaisuus, on nyt päästy aika hyvin eroon. Viholliset ovat edelleen kovin tarkkoja ampumaan varsinkin vaikeimmalla asetuksella, mutta enää hekään eivät ole yli-ihmisiä, jotka keskittyvät vain ja ainoastaan pelaajan satimeen saamiseen.
Pelaajan ei nyt tarvitse jatkuvasti ottaa johtajan roolia ja edetä, jotta taistelutoveritkin tajuaisivat lähteä etenemään. Ongelma on kierretty sillä, että nyt pelaajan on lähestulkoon kokoajan seurattava jotakin toista taistelijaa ja edetä hänen mukanaan. Moni tehtävistä perustuukin nyt enempi kahden taistelijan yhteistyöhön kuin yksittäisen joukon hyökkäyksiin. Pelissä ollaan hyvin tasapainoisesti sekä ryhmässä että yksin.
Ympäristöt ovat vaihtuneet hieman laajempiin ja vähemmän putkimaisiin. Pelaajalle ei enää tule niin helposti mieleen täysin putkijuoksuyksinpeli. Mukaan on tällä kertaa saatu jääkiipeilyä, moottorikelkkailua, sukellusta ja käväistäänpä jopa avaruudessakin. Variaatiota on siis ympätty riittämiin ja peli on koko tarinan ajan kiinnostava ja vaihteleva. Yksinpeli on kauttaaltaan loistava, mutta harmillisesti ohi hyvin pian. Uudelleenpeluuarvoa ei juuri ole, jos pelasi heti vaikeimmalla läpi. Muutama yksittäinen kohta ja tehtävä on varmasti pakko pelata muutamaankin otteeseen, mutta muuten yksinpeli jää (kuten muissakin CoDeissa) hyvin pian moninpelin varjoon.
No Russian?
Modern Warfare 2 kuohutti yhteiskuntaa, kun ilmi tuli että peli sisältää kohtauksen, jossa ideana on vain ampua siviilejä. Tästä moni kauhistui ja alkoi miettimään, mitä videopelit tekevät nykynuorille. Tehtävässä todella ammutaan siviilejä silmittömästi venäläistaustaisten rikollisten seurassa. Moraalisesti arveluttava tehtävä on kuitenkin hyvin lyhyt ja sen voi halutessaan jättää väliin. Väliin jättäminen ei vaikuta pelin läpäisyyn millään tavalla.
We are ready to go, Overlord
Call of Dutyt ovat aina olleet ja tulevat varmasti aina olemaankin pääasiassa moninpelipainoitteisia ja tästä nämä pelit ovat kuuluisia ja haluttuja. Modern Warfare menestyi erittäin hyvin nimenomaan toimivan ja koukuttavan moninpelinsä ansiosta. Jatko-osakaan ei jätä kylmäksi vaan uudistaa kaavaa jälleen sopivasti.
Ensiksi kurkataan uuteen yhteistyöpelimuotoon, joka tarjoaa parhaita paloja yksinpelistä pelattavaksi joko yksin, jaetulla kuvaruudulla kahdestaan tai Liven välityksellä toisen pelaajan kanssa. Itse yksinpeliä ei pääse pelaamaan yhteistyötilassa, joten Special Ops -moodi paikkaa tätä puutetta. Tehtäviä on yhteensä 23 ja jokaiseen pystyy valitsemaan vaikeustason kummallekin pelaajalle erikseen. Lyhyehkön yksinpelin pelastajaksi tarkoitettu Special Ops tarjoaakin hupia ja lisähaastetta pitkäksi ajaksi.
Into the Jungle
Moninpeli on kauttaaltaan hyvin samanoloinen edeltäjänsä kanssa. Paljon uudistuksia on tietenkin taas tehty, jottei kokemus olisi identtinen aikaisemman osan kanssa. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy uusiin karttoihin ja aseisiin. Peliin ympätyt kartat tuntuvat alkutuntumalta suurimmalta osalta oikein toimivilta, mutta toki tietyt pelimuodot eivät aivan kaikkiin karttoihin sovellu. Uusia aseita on lisätty runsaasti ja myös suosituimmat aseet edellisosasta ovat yhä mukana.
Jo tutuksi tuleet Prestiget ja levelit ovat edelleen tiukasti läsnä ja kuten jo World at Warissa, on tässäkin maksimitasoa nostettu jälleen: tällä kertaa se on jo 70. Moninpeli on kaiken kaikkiaan sitä tuttua CoDia: hektistä taistelua eri pelimuodoissa ja erilaisten haasteiden täyttämistä, jotta saadaan taas uusia tasoja.
Yksi mainittavin uudistus on erilaiset tapoista ja kuolemista kertyvät lisäavut. Edellisosassa oli jo tutut UAV:t, ilmaiskut sekä helikopteri. Nyt tapoista kertyviä apuja saa huomattavasti enemmän ja jokainen pelaaja voi itse päättää minkä näistä 15:stä erilaisesta lisäavusta ottaa käyttöön. Tällä kertaa myöskään kuolemaputkia ei ole jätetty huomioimatta, vaan nyt tarjolla on neljä erilaista apua koko ajan kuoleville.
Hieman pitää noottia laittaa moninpelin yhteysongelmista, sillä usein auloja yhdistettäessä kaikki eivät pääse mukaan ja joskus pelejä joutuu odottamaan tuskallisen kauan. Tämä näkyy varsinkin illalla pelatessa. Toivottavasti yhteysongelmat korjaantuvat pian, sillä muuten loistava moninpeli on jo hiottu lähes täydelliseksi.
You know the drill
Call of Duty: Modern Warfare 2 on edellisosansa tavoin hieno tekele. Yksinpeli on hyvä ja tarjoaa sarjan aikaisemmat osat huomioon ottaen todella paljon kokemuksia. Putkijuoksun leimasta kovasti eroon pyrkivä peli on tällä kertaa jo paljon avoimemman tuntuinen kuin ennen. Kentät toki ovat edelleen rajattuja, mutta tarjoavat jo yksinpelin osalta erittäin nautinnollisen kokemuksen.
Kuitenkin Call of Dutyt ovat aina olleet moninpelejä parhaimmillaan ja uusin tulokas ei tee poikkeusta. Moninpelaajat saavat tästä eniten irti ja siksi tätä onkin helppo suositella kaikille CoDien ystäville sekä muille räiskintäpeleistä kiinnostuneille. Ei ole vaikea arvata mikä peli dominoi jälleen Livegamersin virallista listaa. 😉