Jo heti ensimmäisistä pikseleistä huomaa, että Cursed Castilla EX on saanut todella paljon vaikutteita Capcomin Ghost’n Goblinista. Oikeastaan Castilla on helpompi versio Super Ghouls’n Ghost:sta. Ilkeät henget riivaavat Castillan valtakuntaa ja urheat ritarit vannovat alistetulle kuninkaalle taistelevansa viimeiseen mieheen Jumalan ja Castillan puolesta. Ritari kestää kolme iskua, jonka jälkeen peli alkaa edellisestä välipisteestä ja ritarille annetaan ruhtinaalliset kolme elämää. Toisin kuin Ghost’n Goblinissa, ritari pystyy heittämään seipäitä myös ylöspäin, joka on huomattava armahdus pelin vaikeustasoon verrattuna.
Get the knife
Eteen tulee erinäisiä arkkuja, jotka pitävät sisällään erilaisia parannuksia, kuten uuden aseen, kolikoita tai healthia. Parannukset voi olla vaikkapa keiju, joka sylkee sinisiä loitsuja samalla kun ritari heittää miekkoja. Arkusta voi löytyä myös lentosaappaat, jolloin ritari voi tehdä kaksoishypyn. Uusia aseita löytyy kourallinen, jotka voivat helpottaa pelin etenemistä, mutta pahimmassa tapauksessa tekevätkin kaikkea muuta, eli mieti tarkkaan minkä aseen valitset. Tässä suhteessa pelissä on samanlainen ongelma, kuin Ghost’n Goblinissa. Jotkut aseet, esimerkiksi kirves ja taivaankappale ovat kyllä voimakkaita, mutta lentävät yleensä aina ohi. Aseet lentävät perinteisessä kaaressa, joka ei koskaan osu kun pitäisi osua. Ainoat aseet, jotka tuntuu toimivan miekan lisäksi, ovat tikari ja lihakoukku. Castillassa myös toteutuu sama sääntö, kuin Ghost’n Goblinissa. ”Get the knife, get the knife, get the fucking knife”.
Git Gud, Boy!
Kenttäsuunnittelussakaan ei ole osattu rauhoittua, vaan tasot on tehty sokkelomaisiksi ja haastaviksi. Auta armias, jos unohdat noukkia avaimen aikaisemmasta nurkasta kun saavut pääovelle. Voit ehkä selviytyä kentän alkutantereille hengissä, mutta sitten kohtaat pelin toisen pirun, aikarajan. Sen lisäksi, että pelaajan pitää edetä varoen ansoja täynnä olevassa tasossa, pitää hänen myös tehdä se ripeästi. Toisaalta aikaraja on tehty peliin vain koristeeksi, sillä mitä luultavimmin kuolet ennen kuin aika ehtii loppua.
Viholliset koostuvat pääasiassa ritareista, luurangoista, lepakoista ja pommeilla varustetuista pöllöistä. Nämä yksinkertaisetkin pahikset osaavat tehdä tasojen etenemisestä erittäin haasteellista. Pitkän kentän päässä odottaa visuaalinen vastus, joka syö miekaniskuja enemmän kuin laki sallii. Moni varmasti erehtyy sanomaan tätä loppuvastukseksi, mutta ehei. Tämä on vasta välivastus ja kenttä jatkuu vielä seuraavaan vastukseen saakka. Kentät ovat todella pitkiä ja onnittelen suuresti, mikäli pystyt suorittamaan yhtään kenttää ilman game overia. Onneksi kentissä on inhimillisesti välipisteitä ja vaikka menettää kaikki elämät, tasoa ei tarvitse aloittaa alusta, vaan voi jatkaa siitä mihin jäi. Kuitenkin seitsemän game overin jälkeen ritarin on myytävä sielunsa, jotta pystyy jatkamaan seikkailuaan. Toisin sanoen, pelin pystyy puhtaasti pelaamaan läpi, jos ei kuole lopullisesti seitsemän kertaa.
Koukuttava kokonaisuus
Sanomattakin selvää, että pelaaja menettää kaikki keräämänsä pisteet, mikäli kuolee kolme kertaa. Ei niitä pisteitä tovin pelaamisen jälkeen kukaan keräile, vaan yrittää pystyä hengissä. Mitä pidemmälle pääset, sitä epätoivoisemmin yrität löytää possun kyljyksiä palauttaaksesi energiavarat. Kyllä, ritari ja Simon Belmont seuraavat samanlaista ruokavaliota.
Cursed Castilla EX on erittäin hyvällä musiikilla ja 16-bittisillä grafiikoilla varustettu tasoloikkapeli. Ytimekkäästi kyseessä on hieman riisuttu versio Ghost’n Goblinista, joka on huomattavasti helpompi ja inhimillisempi. Castilla ei kuitenkaan ole helppo peli, mutta sitäkin koukuttavampi peli. Itse huomasin lyhyen pelituokioni venyneen pariksi tunniksi.