Visceral Games, Electronic Arts ja Dead Space 3, selviytymiskauhua ja paljon puhuttava moninpeli. Miten tämä kaikki sopii yhteen? Otetaan selvää.
Alkuvalikosta löytyy extra-osio, joka kannattaa käydä ensimmäisenä korkkaamassa ja muistella, mitä edellisissä osissa on tapahtunut. Tällä pääsee hyvin sisään tapahtumiin, jos on hetki aikaisempien osien pelaamisesta tai ei ole niitä pelannut ollenkaan.
Dead Space or no Space?
Demoa pelanneena lähdin Dead Space 3:n pelaamiseen varauksella. Pelin kokeiluversio antoi aika rankan kuvan siitä, että peli olisi räiskintää alusta loppuun. Onneksi tällä kertaa demo ei ajanut oikeuksiaan ja olin väärässä.
Dead Space 3 jatkaa Isaac Clarken tarinaa jo toisella jatko-osallaan. Tällä kertaa Isaac ei olekaan aivan ypöyksin Markeria tuhoamassa ja planeettaa pelastamassa, vaan kaveriksi heitetään John Carver -niminen sälli, jolla huumorintaju on täysin nollatasolla. Sarkastinen ja naljaileva tyyppi sopiikin hiljaisen Isaacin pariksi kuin nenä päähän, ja näiden kahden dialogit jaksavat hymyilyttää kerta toisensa jälkeen.
Yksin vai kaksin?
Yksinpeli tarjoaa Dead Space 1:n ja Dead Space 2:n parhaat puolet, hyvin toteutetussa paketissa. Yksin pelatessa tuntuma on todella paljon sarjan ensimmäisestä osasta tuttua selviytymiskauhua. Peliin on isketty lukuisia aseenrakennus-/muokkausmahdollisuuksia maasta löytyvillä resursseilla ja aseen osilla. Niistä voi tehdä itselleen energiapakkauksia, ammuksia, lukittujen ovien avaavia Torgue Bar -vipuja ja paljon muuta. Pelaajalle jääkin kontolleen vaikeat valinnat, mihin resursseja käyttää. Valita voi joko RIGin päivittämisen tai aseiden valmistamisen. Resursseja ei löydy pelkästään maasta, vaan pelaaja saakin kampanjan edetessä apureikseen scavenger-botteja, jotka hoitavat resurssien hankkimisen pelaajan ohella.
Kampanja itsessään sisältää 19 chapteria, ja pelatessa huomaa, että on vaikea lopettaa kesken. Peli pitää hyvin otteessaan, vaikka itse juoni onkin kovin suppeahko.
Tästä päästäänkin itse yhteistyöpelimuodon pariin. Yhteistyö kaverin kanssa painottuu enemmän räiskintäpuoleen kuin perus selviytymiskauhuun ja näin ollen eroaa yksinpelistä kuin yö päivästä. Parhaan pelikokemuksen saakin, jos pelaa vähän säikymmän kaverin kanssa. Kaksin pelatessa kannattaa ehdottomasti pelata vähintään kerran Carverin saappaissa, koska itse Carverin tarina, tämän sisäiset demonit ja Markerin vaikutus hahmon psyykkeesseen ovat ehdottomasti kokemisen arvoisia. Tosin se, joka pelaa Isaacin kengissä moninpelissä saattaa alkaa ihmettelemään kanssapelaajan omaa järjenjuoksua, kun kaveri toistaa tuon tuosta ”Näitsä ton? Entä ton?” Ja Isaac ei tosiaan näe sitä, mitä Carver itse näkee. Välillä John saattaakin vaipua omaan maailmaansa, jolloin Isaacin on pidettävä huoli siitä, etteivät Necromorph-laumat silvo kaveria kilon paloiksi. Peli kannattaa siis pelata myös Carverilla, jotta näkee kolikon toisen puolen.
Itse läpipeluun jälkeen aukeaakin useampia vaihtoehtoja New Game+ -muodoista, joihin kuuluu Survival-mode, jossa kaikki pitää rakentaa itse energiapakkauksista lähtien. Hardcore-mode, jossa saat vain yhden elämän ja Classic-mode, joka on tehty ajatellen sarjan ensimmäisen osan faneja. New Game+ -muodot kasvattavat läpipeluuarvoa huomattavasti.
Dead Space tekee hienon paluun kolmannella osallaan, joka on hyvin toteutettu niin yksin- kuin moninpelipuolella. Tarinasta pitää ja kannattaakin katsastaa molemmat puolet täyden kokemuksen takaamiseksi. Äänimaailma on kohdallaan ja saattaa jopa säikäyttää parhaimmissa kohdissa. Pitkästä aikaa voi sanoa, että peliä on jopa nautinnollista pelata, kuolemattomat Necrot perässä ja ammukset vähissä.