Uusi lisäosapaketti Dragon Age: Originsiin on laadukas, mutta yllätyksetön jatkokertomus yhdelle viime vuoden parhaista peleistä. Uuden seikkailun tapahtumat sijoittuvat alkuperäisen juonen jälkeiseen aikaan, ja vanhan pelihahmonsa voi tuoda tähän mukanaan tallennustiedostosta. Peli myös ottaa huomioon edellisosan tapahtumat viitaten niihin vain melko löyhästi, tosin.
It’s only a model.. Shh!
Sankarin tehtävä on ottaa hallintaansa oma linnake, josta luodaan tukikohta pelihahmon edustamille Grey Warden -sotureille. Linnanherrana toimiminen on varsin pätevä peli-idea, mutta syystä tai toisesta pelaajan vaikutusmahdollisuudet komentajana ovat kovin rajatut eikä juonellisen lähtökohdan tarjoamista mahdollisuuksista oteta kaikkea irti. Esimerkiksi Dragon Agen kanssa varsin samankaltainen PC-peli Neverwinter Nights 2 esitti jo vuonna 2006 paremmin tämäntapaisen linnaskenaarion. Pelintekijäfirma Biowaren olisi odottanut pystyvän tuomaan jotain uutta vanhaan kaavaan. Muuten pelijuoni käsittelee pahojen darkspawnien ennennäkemätöntä oveluutta, mikä antaa olettaa, että heitä johtaa jokin erityisen voimakas taho. Mutta entäs edellisosan lopputaistelu…
Juonellisesti lisäosa voisi olla parempikin. Ensimmäisen osan pääjuoni ei sekään ollut kovin erikoinen, vaan varsin tyypillinen örkkilauman ja lohikäärmeen kukistus, mutta oheistarinat toivat pelimaailmaan eloa. Lisäosassa edellytykset olisivat suurempaankin, mutta päävihollisten motivaatiot jäävät ohuiksi ja lopputekstit lyödään ruudulle jo siinä vaiheessa, kun tapahtumat alkavat viimein valottua. Saattaa olla, että tässä pedataan vielä uutta lisäosaa tai sisältöä jätetään jatko-osaa varten, mutta tällaisenaan Awakening ei uhkaa Throne of Bhaalin asemaa Biowaren parhaana lisälevynä.
Kaikkien kaipaama känniääliökääpiö
Pienenä pettymyksenä sankarijoukon jäsenet ovat vaihtuneet kokonaan, ja outona ratkaisuna vain edellisosan kuluneimpiin hahmokarikatyyreihin kuulunut juoppo kääpiötaistelija liittyy pelaajan mukaan uusiin seikkailuihin. Muita viime osan tuttuja hahmoja kohdataan jatko-osan kuluessa pariin otteeseen, mutta juuri pikaisia tervehdyksiä pidempiä tapaamisia ei ole syytä odottaa. Sankarijoukon hahmojen kanssa ei varsinaisesti enää voi aloittaa dialogia, vaan hahmot tavallisesti kommentoivat joitain vastaantulevia näkymiä, ja näissä hahmojen taustatarinat saavat hieman syvyyttä. Alkuhetkillä pelin jokainen hahmo vaikuttaa varsin rasittavalta tapaukselta, mutta onneksi mukaan liittyy muutama mielenkiintoinenkin tyyppi. Vinkkinä voisi mainita pelin kartan itäiseltä rämealueelta mukaan liittyvän varsin pätevän asetoverin.
Kiinnostavin lisäsisältö pelissä ovat ilman muuta uudet erikoiskyvyt. Uusia korkean tason loitsuja ja erikoishyökkäyksiä on lisätty riittävästi. Esimerkiksi maagihahmosta saa uusien taisteluun painottuvien kykyjen kautta varsin tehokkaan ja automaattisen tappokoneen, jolloin pelin vaikeustasokin madaltuu selvästi. Uusia tehokkaita varusteita löytyy pelin kuluessa, kuten peligenreen kuuluukin, mutta varusteiden optimointiin mieltyneitä pelaajia palvelee etenkin uusi mahdollisuus aseiden ja panssareiden tehoa kohentavien riimujen luomiseen.
Lisää Luolastoja & Lohhareita
Muiden riimujen joukossa tainnuttavat taikariimut aseissa tekevät valtavista lohikäärmeistäkin pelkkää riistaa sankarijoukon metsästettäväksi. Pelaajalla on myös kätevästi mahdollisuus ostaa linnansa kauppiaalta muutamalla kultarahalla opaskirja, jolla pelihahmon kykypisteet voi jakaa uusiksi. Tämä pelin nyt mahdollistama huijaus antaa vapauden oikaista erehdykset hahmonkehityksessä ja ilahduttanee erityisesti konsolipelaajia, joilla ei ole yhtä helppoa pääsyä PC:n Dragon Age -modifikaatioihin.
Kokonaisuutena lisäosa on hyvä hankinta ja alennetun hintansa arvoinen, mutta emopelin eeppisyyttä se ei tavoita. Myöskään edellisosassa kesken jääneitä juonenpätkiä ei tässä tarinassa jatketa. Silti lisäosaa voi pienellä varauksella suositella.