FaceBreaker

Kirjoittanut: Livegamers

27.10.2008

EA Sports tuo loistavien Fight Night Round -nyrkkeilypelin jälkeen taas uutta mätettävää pelaajien arkea värittämään. Tällä kertaa tosin realistisuus ja valokuvamaisen tarkat grafiikat on sysätty syrjään ja tarjolla on hieman rennommalla otteella värikästä sarjakuvamäiskettä, jossa naamat saavat kyytiä.
On erikoinen veto EA Sportsilta vaihtaa äärimmäisen toimiva ja suosittu Fight Night -teema täysin ylilyötyihin sarjakuvamaisiin pippaloihin. Iskeekö FaceBreaker kuten Fight Night Roundit vai lyökö peli itsensä kanveesiin jo ennen kättelyä?

I shall Brake your Face

Kauttalinjaltaan FaceBreaker on hulvattoman näköinen ja oloinen. Hahmot, joilla on täysin ylilyödyt ulkomuodot, toimivat oikein hyvin pelin yleisen ilmeen kanssa. Pelin käyttöliittymä on aina valikoista latausruutuihin oikein sulava ja nopea. Kokonaisuuden ilme on sulava, hieno ja hyvin piirretty. Latausaikoja ei tarvitse katsella kuin tovi ja taas ollaan nopeatempoisessa mättelyssä mukana.

FaceBraker tarjoaa kolmea pelimuotoa pelattavaksi yhden konsolin voimavaroilla. Mukana on perus versus-muoto Fight, kavereiden kanssa pelattavissa oleva Couch Royale -mättö, uramuoto sekä pääpelimuoto Brawl for it All.

Fight-pelimuodossa pelaaja saa valita oman hahmon lisäksi vastaan asettuvan taistelijan. Vvaikeusasteikossa on viisi vaihtoehtoa: harjoittelu, helppo, keskitaso, vaikea sekä naurettava. Nämä asteet ovat paljon paremmin toteutettu kuin pelin päämuodon eli Brawl for it Allin tasot. Tämä pelimuoto kannattaa katsastaa ennen Brawliin menoa, sillä siellä ei hyvä heilu jos näppäimet ovat vähänkään hukassa.

Brawl for it All -pelimuodon tavoitteena on voittaa kaikki muut tappelijat ja saada mestaruusvyöt itselleen. Vaikeustasot ovat helpoimmasta vaikeimpaan Ankara, Raaka sekä Mahdoton. Nämä vaikeusasteet ovat todellakin nimensä arvoisia, sillä alimmalla tasollakin on vastustajan kanveesiin saattaminen äärimmäisen nappularämpytys-sodan takana. Hermot ovat välillä kireällä sillä punainen lanka taistelutaitojen ruotimiseen on joskus todella kiven alla.

Ensimmäinen ottelu tuotti vaikeuksia jo helpoimmalla vaikeusasteella. Vastustaja kävi päälle kuin yleinen syyttäjä ja aloittelevana kasvojenrikkojana olin hieman hämilläni. Innokasta nyrkkeilyfania vietiin kuin märkää rättiä. Ensimmäisen kahden matsin aikana ei vastustajaa saanut edes kanveesiin, puhumattakaan voitosta. Kolmannessa ottelussa punainen lanka rupesi vihdoin löytymään ja voitto ensimmäisestä kasvojenrikkojasta oli todellisuutta.

Armottoman päällekäyvä tyyli on pelissä ainoa oikea lähestymistapa. Jos et itse ole äärimmäisen tarkkana ja aktiivinen, on täysin varmaa, että vastapuolen nyrkkihirmu iskee kuin tuhat volttia. Tässä pelissä ei voi torkahtaa edes hetkeksi. Helpoimmallakin vaikeusasteella peli tuottaa harmaita hiuksia ja vastustajat tuntuvat enemmän teräsmiehiltä kuin piirroshahmoilta.

Erilaisia komboja on haastavaa tuottaa, sillä vastustajilla on vastaainekset lähes jokaiseen suunnitelmaan. Ainoa toimivalta tuntuva tie on parin napin rämppääminen ja näiden välillä nopea suojaus tarvittaessa. Joskus kuitenkin kombotkin menevät perille ja tästä palkitaankin aina voimakkaammilla iskuilla, mitä isompi kombo on meneillään. Isoimmasta kombosta pääsee rikkomaan vastustajan kasvot. Jokaisella vastustajalla on heikkoutensa ja vahvuutensa. Näiden välillä pitäisi löytää se kultainen keskitie, jolloin voitto olisi lähellä. Tietyillä liikkeillä eri hahmot osaavat muun muassa tainnuttaa hetkellisesti vastustajan.

Time-out to the punch-out

Uramuodon haastavuudesta kannattaa ottaa välillä tauko ja suunnata katse Couch Royale -pelimuotoon. Tällöin vastaan asettuu tietokoneen sijaan kaverit omalla ohjaimellaan. Tässä pelimuodossa peli pääsee oikeuksiinsa, kun vastustaja ei heti hyökkää syliin ja ala epäreilusti toistamaan paria ylivoimaista komboa, vaan kaverin kanssa käydyissä otteluissa on tasaista menoa ja hauskaa piisaa.

Pelin audioilme jää hyvin laihaksi, sillä ihan mukavat taustakilinät eivät oikein riitä tunnelman nostamiseksi. Ääniraita koostuu lähinnä kasettien B-puolen kappaleista ja eivät oikein komppaa muuten niin värikkään pelin teemaa. Välillä taustoilla soi jopa ihan menevää musiikkia, mutta biisit eivät kuitenkaan loista yhtä kirkkaasti kuin pelin grafiikat. Pehmeä ja hauska graafinen ilme kaipaisi hieman erilaista musiikkia vierelleen. Kommentaattorin ja hahmojen välilausahdukset tuovat hieman eloa ja hauskuutta peliin, mutta one-linerit alkavat pian toistaa itseään.

I shall make my own Boxer

Boxer Factory tarjoaa mahdollisuuden luoda täysin uniikkeja kasvojenrikkojia pelattavaksi. Hahmon mallinnukseen on oivat työkalut, sillä lähes kaikki poskipäistä lihasmassaan on muovattavissa. Vaatetukseen ja ulkomuotoon on lykätty jos jonkinlaista mittaria, joilla voi vaihdella kokoa ja väriä. Monipuolinen työkalu antaa pelaajan luovuuden tulla esiin. Hahmoja voi luoda joko jo ennalta olemassa olevia hahmoja muokkaamalla tai luoda täysin uuden vaikka valokuvan tai kameran avulla.

Hahmon voi myös halutessaan antaa muiden käyttöön lähettämällä sen EA:n servereille. Muiden tuotoksia kannattaa myös käydä katsastamassa, sillä monipuolisella hahmoeditorilla pystyy tosiaan vaikka mihin. Nettiin lähetetyissä hahmoissa on tarjolla muun muassa ”vapaan maailman johtaja” George Bush, Michael Jackson sekä HULK-sankarin näköishahmoja. Hyvin onnistuneet tuotokset ovat hauskoja, ja mikäs olisi sen mukavampaa kuin antaa George Bushille köniin Boratilla. Boxer Factory on erittäin toimiva ja yllättävän hauska hahmoeditori. Tälläisia työkaluja toivoisi näkevän myös muissa peleissä ja se on ehdottomasti yksi pelin parhaita puolia.

Upload Highlights tarjoaa puolestaan mahdollisuuden heittää muiden katsottavaksi parhaimpia hetkiään. Videoeditori on hieman kömpelö, mutta toimittaa asiansa. Huippuhetkistä voi ottaa kuvia ja videoita uusista kuvakulmista ja näin ollen laittaa hienot liikkeet kaikille nähtäväksi.

Let’s try this Online

FaceBreakerissä on tarjolla myös verkkomoninpeli. Tämä tosin on hieman kehnolla mallilla, sillä sekä Ranked- että Unranked-pelisessiot loistivat tyhjyydellään. Pelin oman tekoälyn ja vaikeusasteen ollessa mitä se on, olisi edes toivonut hyvin toteutettua moninpeliä, jossa epäreilun tekoälyn tilalla olisi toinen kädellinen. Myös liigojen mahdollisuus on lisätty itse peliin. Liigan voi luoda itse tai liittyä toisen tekemään liigaan. Harmittavasti tässä pätee sama pelaajapula kuin muissakin FaceBreakerin verkkopelimuodoissa.

Jos verkkopelejä onnistuu löytämään, ovat ne yleensä harmittavan lagisia ja suurtakin viivettä esiintyy valitettavan usein. Toverit hyppii kehässä verkkoviiveen takia miten sattuu ja kunnon ottelua on vaikea saada aikaiseksi.

I Broke your Face

FaceBreaker antaa lupauksen paremmasta, mutta jää keskinkertaiseksi peliksi. Pääpelimuodon eli Brawl for it Allin käsittämättömän haastavan tason vuoksi peli sysää kuluttajat luotaan hyvin äkkiä. Sitkeimmät jaksavat vääntää pelin loppuun asti, jonka jälkeen uudelleenpeluuarvo on täysin nollissa. Kerran nöyryytetyt vastustajat eivät innosta palaamaan luokseen yltiöhankalissa nappularalleissa. Ainoana koukkuna peli tarjoaa uusia hahmoja ja kenttiä peliä pelaaville, mutta nämä aukeavat hyvin vähäisen pelimäärän kuluttua, joten uutta tavoiteltavaa ei peli anna.

Peli on kaiken kaikkiaan kivaa täminää uuden tyyppisellä ilmeellä, mutta moninpelin pelaajapula ja yksinpelin vaikeus jättävät pelin kuihtumaan kauppojen hyllyyn. Suosituksena voi sanoa, että jos pelin löytää kohtuuhintaisena alelaarista kannattaa kaveriporukan peli-illoissa peliä hakata, muutoin pelin anti on äärimmäisen laiha. Myös haastetta kaipaaville on tässä oivaa tekemistä. Hauskalla ja leppoisalla idealla toteutettu FaceBraker kaatuu omaan nokkeluuteensa – peli on liian haastava monelle ja käykin tylsäksi ja turhauttavaksi liian pian.