Lyijyä, ruutia, luoteja, aseita, huumeita ja eksoottisia maisemia. Tätä on Far Cry. Vai onko? Ubisoft vei yhden suosituimmista pelisarjoistaan aikaan, jossa videopelituristeja harvoin nähdään. Kaikki pelisarjalle ominainen jätettiin leikkauspöydälle, kun Far Cry astui kivikaudelle.
12,000 vuotta sitten
Far Cry Primal vie pelaajan kivikaudelle, jossa usein suurempana vaarana ovat eläimet kuin muut luolamiehet. Onneksi pelaaja astuu Takkar-nimisen eläinkuiskaajan saappaisiin. Takkar kuuluu Wenja-heimoon, joka on hajaantunut pitkin Oros-laaksoa vihollisheimon hyökkäyksen johdosta. Pelaajan tehtäväksi annetaankin oman heimon kokoaminen ja kasvattaminen, oman kylän rakentaminen ja päivittäminen sekä vihollisheimon kukistaminen. Yksin ei kuitenkaan sotaan tarvitse ryhtyä, sillä pelaaja voi kesyttää itselleen eläinkumppaneita, jotka yksi seitsemää vastaan -taisteluissa tulevat todella hyödyllisiksi.
Merkittävä pelin elementti on tuli, sekä ympärillä oleva pelimaailma. Kuten voi kuvitella, tuli on ollut merkittävä osa ihmisen arkea kivikaudella. Niin myös Far Cry Primalissa. Halutessaan pelaaja voi sytyttää mailansa, harppuunansa, nuolensa tai oikeastaan minkä tahansa tuleen joko karkoittaakseen villipetoja tai sytyttääkseen vastustajansa tuleen. Ubisoft on onnistunut luomaan pelaajalle epäilyksen tunteen joka kerta maita ja mantuja tutkiessa. Ympärillä tapahtuvia asioita on jatkuvasti pidettävä silmällä, sillä koskaan ei tiedä, pitääkö viereinen mammutti sinusta juuri tänään. Yöt ovat kivikaudella vaarallisempia kuin päivät, sillä yöllä pedot etsivät luolamiehiä syötäviksi.
Tuli ja pakkanen toimivat harmoniassa. Far Cry Primalin pelialue, Oros, pitää sisällään myös kovan pakkasen alueita, joihin ei ole asiaa ilman kunnon untuvatakkia, tai paksua taljaa, kumpi nyt sattuu olemaan saatavilla. Mikäli lähimmältä jälleenmyyjältä olivat pakkastakit loppu, voi pakkasessa selviytyä välillä tulen äärellä lämmitellen.
Miks meil on aina samaa ruokaa?
Ei kuitenkaan pidä antaa harvoin nähdyn ja mielenkiintoisen miljöön hämätä. Kun Far Cry Primalista riisutaan miljöö ja tarina, on taustalla vieläkin se sama peli, jota pelasin jo vuonna 2012. Far Cry 3:sta lähtien Far Cry -peleissä on nähty samat mekaniikat, sama juonen eteneminen muutamaa välietappia lukuunottamatta – sama kaikki. Oman tukikohdan päivittämistä ja pahan kukistamista. Kasveja tulee kerätä ja eläimiä tappaa suurentaakseen pelihahmon taskuja. Suuressa pelimaailmassa seikkaillen voi kohdata ”satunnaisia tapahtumia”. Luvassa on myös vartioasemien vapauttamista, josta tuttuun tapaan hiippaillen saa XP-bonuksen. Tämä on jo niin nähty. Onko Ubisoft tuudittautunut hyväksi toteamaansa reseptiin? Ennen Far Cry Primalin julkaisua asia sai jopa tragikoomisia piirteitä, kun Far Cry 4:n ja Far Cry Primalin pelikarttoja vertailtiin keskenään. Sama kartta muutamaa vuorenharjaa lukuunottamatta. Tämän olisi ymmärtänyt, jos kyseessä olisi joko lisäosa tai luontainen jatkumo, tai tässä tapauksessa esiosa Far Cry 4:ään.
Vaikka kartta on lähes sama kuin kaksi vuotta aiemmassa Far Cry 4:ssä, tuntuu pelialue kuitenkin tuoreelta, kun käytössä ei ole autoja, vaan matkat joutuu taittamaan jalan tai mammutin selässä. Pikamatkustus tapahtuu tällä kertaa nuotioiden välityksellä.
Dinosauruksia, huumekartelleja, mammutteja
Jos vuosia toistetun Far Cry -rakenteen ohi onnistuu katsomaan, on kyseessä varsin onnistunut peli, jota onnistuttiin piristämään siirtymällä tuliaseista lyömäaseisiin. Pelisarjan siirtyminen kivikaudelle tuntuu luonnolliselta, sillä kuten mennyt on todistanut, on Far Cry -pelisarja todella laaja käsite. Far Cry Primal on tarina ajasta, jolloin luonto nöyrtyi ihmisen tahtoon ja jolloin ihminen siirtyi metsästettävästä metsästäjäksi. Peli tarjoaa armottoman ja raa’an kokemuksen jokaiselle, joka kokee itsensä jousipyssyässäksi.