EA:n FIFA-pelisarja on ollut jalkapallopelien lippulaiva jo monta vuotta. He, ketkä ennen pitivät Pro Evolution Socceria ainoana oikeana futispelinä, ovat joutuneet myös toteamaan, että kilpakaverilla se nurmi nyt vain sattuu olemaan vihreämpää. Siinä missä PES on rypenyt samoissa ongelmissa monen vuoden ajan, on FIFA pyrkinyt uudistumaan joka vuosi ja näin onnistunut pääsemään lähemmäksi sitä täydellistä jalkapalloelämystä. Pelin on tehnyt tuttuun tapaan Electronic Artsin Kanadan studio, joka on tehnyt FIFA-pelejä vuodesta 2006 lähtien. Sillä on siis vankka kokemus tämän sukupolven futispeleistä. Kun vertaa ensimmäistä Xbox 360:lle tehtyä jalkapallopeliä (Road to FIFA World Cup 06) ja uusinta luomusta, on ero huikea. Niin kauan kuin FIFA 12:sta on puhuttu, on EA mainostanut pelin sisältävän kolme uutta suurta ominaisuutta. Nämä ovat puolustuspelin lähes täysi uusiminen, pallonkäsittelyn monipuolistuminen ja uudenlainen fysiikkamoottori. Onnistutaanko näillä eväillä selättämään EA:n urheilupeleistä monesti vitsauksena käytetty ”vuosipäivityksen” leima vai ei?
P*rkeleen Rooney kun pallon veit!
Pelisarjan pelattavuus koki ison harppauksen jo FIFA 09:ssä ja siitä asti EA on hyödyntänyt toimivaa mallia kahdessa seuraavassakin pelissä. Tämä on siis ensimmäinen kerta sitten nollaysin, kun pelin varsinaiseen mekaniikkaan kosketaan kunnolla. Paljon mainostetun uuden puolustuspelaamisen onnistuin bongaamaan jo heti ensimmäisessä kokeilemassani pelissä. Nyt esimerkiksi puolustajalla on paljon hankalampaa yrittää saada pallo pois vastustajalta, sillä se vaatii pakilta oikeaa ajoitusta ja ennen kaikkea oikeaa sijoittumista. Nyt ei enää riitä, että juokset täysiä päin vastustajaa saadaksesi pallon haltuun. Myös vastustajan nopeat syötöt on nyt mahdollista katkaista oikealla ajoituksella. FIFA 11:ssä mukana ollut puolustamisen ”painostuspainike” on kokonaan jätetty pois pelistä – syynä tähän on se, että puolustuspelistä on todellakin haluttu tehdä paljon manuaalisempaa ja taktisempaa; kerrassaan loistavia uudistuksia.
Loistavia ja toimivia ovat myös pallonkäsittelyyn tehdyt muutokset. Nyt on mahdollista liikkua palloa kuljetettaessa joko nopeammin tai hitaammin – ihan miten tilanne vaatii. Palloa pystyy myös suojaamaan kuljetuksen aikana. Tekoälypelaajien pallonkäsittelytaitoa on myös nostettu: jos pallo on lähellä sivurajaa, suojaa tietokonepelaaja sitä tiukemmin. Uusi fysiikkamoottori lataa myös soppaan omat muutoksensa: ”Impact Engineksi” kutsuttu uusi moottori tuo peliin aivan uudenlaisia liikkeitä, ottaa yhä enemmän huomioon pelaajien fyysiset erot ja se vaikuttaa myös kentällä pallottomiin pelaajiin, jotka voivat loukkaantua taklaustilanteissa.
Näiden uudistusten avulla pelistä on tullut yhä realistisempi. Välillä tuntuu kuin seuraisi oikeaa jalkapallopeliä (mitä tahansa voi oikeasti tapahtua). Peleistä on myös kätevästi jätetty pois kaikki turhat välianimaatiot, ne kun ovat tupanneet olemaan vähän hitaanlaisia jo monta vuotta. Ärsyyntymistä aiheuttaa se, että välianimaatioista suurin osa on myös peräisin monen monen vuoden takaa. Niitä ei ole ilmeisesti vieläkään jaksettu uusia. Voitte kuvitella ilmeeni, kun näen saman välianimaation, jonka näin Fifassa jo vuonna 2007.
Kaikkien managerimielisten unelma
Niin kuin EA:n urheilupeleissä on ollut aina tapana, ovat joukkueet ja pelaajat olleet aina ajantasalla. Ja niitä on pojat jälleen paljon: 22 liigaa + satunnaisia seuroja ympäri maailmaa ja niin paljon maajoukkueita etten jaksa edes laskea! Näillä eväillä löytyy joka jampan suosikkiseura ihan varmasti. Itselle suurinta mielihyvää jo monta vuotta tuottanut Career-pelimuoto on myös kokenut pieniä uudistuksia. Nyt media esittää yhä suurempaa osaa pelissä ja sillä on kätensä suoraan joukkueen yleisilmeessä. Jos pelaaja ei onnistu, paineet kasvavat. Tätä kautta myös managerin paineet joukkueen vireestä kasvavat. Itse voin ylpeänä sanoa, että Career-pelimuoto on parasta mitä FIFA 12 tarjoaa; se on täynnä lukuisia mahdollisuuksia ja siinä saa oikeasti leikkiä suuremman luokan miestä. FIFA:n managerimuoto vetää ihan varmasti nykyisessä kuosissaan vertoja myös monille futismanageripeleille. Uramoodin News Feed on myös oikein mainio keksintö. En ole kylläkään varma löytyikö tämä uudistus jo FIFA 11:sta.
Ultimate Team- ja Be A Pro -pelimuodot löytyvät myös edelleen pelistä – itse en ole ikinä oikein kylläkään näistä onnistunut innostumaan. FIFA:n nettipelaaminen on myös kokenut uudistuksia. Uutta on muun muassa Head to Head -season: pelimuodossa pelataan aina 10 ottelua tuntematonta vastustajaa vastaan, jossa tarpeeksi kerättyjen pisteiden ansiosta voi nousta korkeammalle sarjatasolle. Erittäin nerokas idea, miksei tällaista ole keksitty aiemmin?
Kuningasta ei pallilta enää hevillä kaadeta
Mielestäni loistava juttu on se, että peliin on lisätty sivuttain scrollaava, huomattavasti helppokäyttöisempi valikko. Hymyn huulille saa myös jälleen FIFA:n soundtrack: muun muassa The Strokesin, Cut Copyn, Kasabianin, The Hivesin, Glasvegasin ja monen muun artistin musiikki pitää allekirjoittaneenkin kaltaisen musadiggarin mielen oikein korkealla. FIFA 12 on jalkapallopelien aatelistoa. Se on luonnollisesti pelisarjan tähän asti paras luomus ja erittäin hyvää hupia urheilupelien ystäville. Suosittelen isolla S:llä.