Forza Motorsportin kolmatta osaa on odotettu sen julkistamisesta asti kuin kuuta nousevaa. Jokaisen julkaistun uuden ominaisuuden sekä kuvien myötä kiinnostus peliä kohtaan on kasvanut. Yleensä peliä hypetetään niin suurella volyymillä, että odotukset peliä kohtaan ovat todella suuret. Näin on tälläkin kertaa – eikä Turn 10 petä.
Forza Motorsport 3 on lähes täydellinen autopeli kaikille hurjastelusta kiinnostuneille. Tämän lisäksi jokaisesta Suomessa myydystä Forza Motorsport 3 -pelistä menee vielä euro hyväntekeväisyyteen Lastenklinikoiden Kummeille.
Muista asentaa kovalevylle
Pelin kakkososan julkaisusta on kulunut piirun verran yli 2 vuotta. Graafinen ulkoasu oli siinäkin erittäin hyvää tasoa, mutta pelin kolmas osa vie sen täysin uusiin ulottuvuuksiin tuoden lähes fotorealistisen grafiikan silmien eteen. Uusia autoja on yli 100 kpl edellistä osaa enemmän kasvattaen yhteislukeman reippaaseen 400:ään. Uusia ratojakin on tullut mukavasti lisää ja vanhat tutut ovat päivitettyinä versioina mukana. Erilaisia ratoja on yli 100kpl, joista suuri osa on variaatioita tutuista moottoriradoista ja osa ladattavaa sisältöä.
Forza 3 tulee kahdella levyllä ja sisältää koodin, jolla saa kaksi rataa ja 10 autoa ladattua itselleen ilmaiseksi. Koodit tulevat jokaisen julkaisupäivänä ostetun pelin mukana. Tämä siis tarkoittaa sitä, että koodi on todennäköisesti mukana vain pelin ensimmäisissä painoerissä.
Ensimmäisellä levyllä on itse peli, kun taas toinen sisältää läjän autoja sekä ratoja, jotka suositellaan asentamaan kovalevylle: muuten osa autoista ja radoista ei ole käytettävissä. Suosittelen asentamaan molemmat sekä kakkoslevyn että pelilevyn kiintolevylle: latausajat ovat melkoisen suuria uratilassa, jossa peli joutuu lataamaan radan sekä kahdeksan kappaletta autoja. Moninpelissä latausajat ovat onneksi pienemmät. Myös pelin ajoittainen nykiminen poistui kiintolevylle asennuksen jälkeen. Pelin siirto kovalevylle vie yhteensä noin yhdeksän gigabittiä tilaa.
Arcadea vai simulaatiota?
Kolmatta osaa ei tietenkään ole ilman uudistuksia ja Forza 3 onkin tehty helpommin lähestyttäväksi kaikentasoisille ajajille. Ajoapuja sekä vaikeustasoa säätämällä pelistä saa todella helpon arcade-henkisen elämyksen, jolloin peliin on todella helppo päästä sisälle, kerätä kokemusta, krediittejä, autoja sekä ajan mittaan nostaa vaikeustasoa oman kehityksensä mukaan. Autojen fysiikkamallinnusta on myös uudistettu, sillä autot voivat nyt muun muassa pyöriä katon kautta ympäri.
Helpoimmalla vaikeustasolla ajaminen on lähinnä kiskoilla ajelua, sillä peli jarruttaa menoa tarpeen vaatiessa. Tämän lisäksi auton kaikki avut ovat vakiona päällä eikä kolarointi tuota muuta kuin kosmeettista haittaa autolle. Mikäli tämä ei vielä riitä niin jokaisella vaikeustasolla on myös mahdollista käyttää ”Rewind” -nappia, jolla saa kelattua ajoa taaksepäin niin pitkälle, että ajon aikana tehty virhe voidaan korjata. Tuunaajia helpotetaan myös, sillä pelin Auto-Tune -optio antaa mahdollisuuden kokemattomille moottorinsäätäjille asentaa kovemmat osat autoon napinpainalluksella. Auto-Tune mahdollistaa myös auton suorituskyvyn madaltamisen, mikäli auton PI-taso estää johonkin kisaan pääsyn.
Moni oli ennakkovideoiden perusteella huolissaan siitä, kuinka vauriomallinnus on hoidettu, sillä sitä ei näytetty juuri lainkaan pelin ennakkovideoissa. Ajoapujen vääntäminen nollaan ja simulaatiomallin vahinkomallinnuksen vaikutus ajoon on kuitenkin samaa luokkaa kuin pelin aiemmissakin osissa. Kuitenkin siitä jäi maltillisempi maku suuhun – tarkoittaen sitä, ettei jokainen pieni kolhaisu pistä puskuria keltaiselle tai punaiselle.
Ohjattavuus normaalilla kapulallakin toimii yllättävän hyvin perusasetuksilla, vaikkakin kääntely normaalista nykimisefektistä kärsiikin. Ratilla ohjastaminen on realistisempaa ja tottumattomalle ehkä hieman vaikeampaa. Ratin säädöt kannattaakin käydä läpi asetuksissa sillä ainakin itselleni ratin perusasetukset estivät kaasu,- ja jarrupolkimen täyden liikeradan hyödyntämisen. Myös ratin kääntöaste oli hieman liian tiukalla. Ratin Force Feedback palauttaa mukulakivillä, pidon lähtiessä sekä hiekassa hienosti ja antaa oikean fiiliksen ajamiselle. Rattiohjaimen hankinta onkin suositeltavaa mikäli ajofiiliksen haluaa maksimoida.
Hanat auki alusta alkaen
Valikkorakenne jatkaa tuttua linjaa, mutta se on silti selkeämpi ja helpommin lähestyttävä. Alussa on valittavissa uramoodi, freeplay sekä splitscreen-moninpeli. Pelin jokainen auto ja rata on heti alusta asti auki, mutta uraa on silti pelattava, mikäli mielii saada rahaa ostaa autoja. Enää siis ei tarvitse autoa saadakseen ajaa tiettyjä haasteita läpi. All you need is credits.
Uramoodi on jaettu kuuteen vuoteen ja pelaaja voi valita, millaisiin kisoihin ottaa osaa. Enää ei tarvitse valita pelkkiä Asia, Europe tai America -puolta kuten edellisessä osassa. Muutoin uramoodi on melkoisen tuttua touhua. Muutama kisa, jonka jälkeen on mestaruuskisat ja sitten uutta kisaa putkeen. Ura sisältää noin 55 kisaa eikä se pääty siihen. Ajettavia kisoja on yhteensä yli 200, joten jäljelle jää 150 ajettavaa kisaa vielä uran jälkeenkin.
Oppiva tekoäly, joka tekee virheitä?
Tekoälykuskien vaikeustaso pysyy juuri niin hyvänä kuin sen itselleen säätää ja olikin hauska nähdä, kuinka helpoimman tason kuskit tekevät virheitä paineen alla, mikäli pelaaja roikkuu puskurissa. Tällöin tekoäly jarruttaa muun muassa liian myöhään ja sortuu yleensä heti paineen alla, kun taas medium ja hard -tason konsolikuskit taas vaativat enemmän painostusta, ajavat aggressiivisemmin ja heillä on tehokkaampi kaasujalka.
Tekoälykuskien älynystyröistä on kyllä valitettavaa, sillä turhautuminen vaikean ja keskitason kuskeihin tulee nopeasti. He eivät anna pelaajalle juurikaan tilaa radalla, vaan kolaroivat ja tunkevat ajolinjalle vailla huolen häivää pilaten kisan melko nopeasti. Tämä turhauttaa varsinkin alun parin kierroksen kisoissa tekoälykuskien ajaessa lähes yhtä lujaa kuin pelaaja. Asiaa ei myöskään auta se, että itse joutuu lähtemään jokaisessa kisassa viimeisestä ruudusta, jolloin tiellä on kahdesta neljään kierroksen ajan erittäin ärhäköitä tekoälykuskeja, jotka osaavat ajaa eivätkä anna tietä.
Jotain uutta ja jotain vanhaa
Autojen säätäminen ja ”maalailu” sujuu entiseen tapaan. Layer-määrää on nostettu jälleen kerran ja omia tuotoksiaan voi tallentaa käytettäväksi myös muiden autojen kanssa. Pelin Storefront toimii auton säätöjen, maalauksien, kuvien ja autojen kauppapaikkana. Se on muuttunut paljon mukavammaksi käyttää ja hakea pelaajien tekemää sisältöä, jonka arviointimahdollisuus helpottaa jyvien erottamista akanoista. Mukana on myös suosikit-lista, johon voi hyväksi kokemansa graafikot ja säätömestarit lisätä.
Arvosteluhetkellä Storefrontissa ei vielä ollut juurikaan sisältöä, sillä se pyöri vielä betaservereillä.
Forza Motorsport 3 tuo pelaajalle mahdollisuuden julkaista kaikkien nähtäväksi maksimissaan 30 sekunnin mittainen SD- tai HD-video hyvin menneestä ajosta tai vaikkapa driftaus-suorituksesta, jonka luonnollisesti Forza-yhteisön jäsenet voivat arvioida. Mukana on myös aiemmasta osasta tuttu valokuvausoptio, jonka avulla on mahdollisuus tuoda pelin huikaiseva grafiikka ja autot upeasti esille.
Monipuolisin moninpeli koskaan
Moninpelin saralla Turn 10 on kunnostautunut ja hoitanut peliin kunnon kustomointivaihtoehdot. Moninpelimuodot ovat lähes samat kuin ennenkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, mutta monia kisan voittoon tarvittavia ominaisuuksia voi muuttaa haluamakseen. Kisoihin voidaan pakottaa ajoapuja, poistaa ne käytöstä, määrätä tietylle autolle tai tiimille etumatka, määrätä lähtöruudut erikseen ja niin edelleen. Kisan voittava elementtikin voidaan valita, joka voi olla muun muassa driftausaika, suurin ajettu matka virheettä, pienin ajettu matka ynnä muuta sellaista.
Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisia kisoja tulemme näkemään, sillä Forza 3:n tarjoamat kustomointimahdollisuudet tarjoavat lähes rajattomat vaihtoehdot moninpelityypeille. Aika-ajoa tosin en löytänyt mistään, mikä on pieni pettymys.
Tosimies istuu Recaron penkissä
Forza Motorsport 3 tarjoaa huikean pelikokemuksen niin aloittelijoille kuin simulaatiota rakastaville autohulluillekin. Peli on uskomattoman syvällinen kokemus monipuolisine autonsäätö- ja maalausoptioineen, jonka kruunaa loistava moninpelin kustomointimahdollisuus.
Pelistä on vaikea löytää pahaa sanottavaa, sillä se on niin monipuolinen. Ehkäpä juuri se onkin pelin huono puoli, sillä muun muassa autoja maalatessa aikaa tuhraantuu käsittämättömän paljon maalaustyökalujen oikeaoppiseen käyttöön. Toisaalta hyvä puoli on se, että sen jälkeen työkaluilla saa aikaan kohtuullisen nopeasti hyvän näköistä jälkeä kunhan siihen jaksaa paneutua. Auton säätö taas vaatii sekä tietämystä, että kovaa testausta radalla. Autoista ja säätöjen vaikutuksista tietämätön voi saada auton käyttäytymään päinvastaisesti kuin oli tarkoitus ja monella voi jäädä hyvät ominaisuudet käyttämättä niiden vaikeaselkoisuuden tai jyrkän oppimiskäyrän takia. Onneksi Forzan loistokkaalta kauppapaikalta on hyvä hakea autoon säädöt ja maalaukset, mutta taas toisaalta sitä tekisi mieluummin itse kaikki.
Joka tapauksessa Forza 3 loistaa monipuolisuudellaan ja lähestyttävyydellään. Se sopii lähes kaikenikäisille ja -tasoisille pelaajille sekä opettaa hyvin ajolinjojen tärkeyden. Tukekaa Lastenklinikoiden Kummeja ja ostakaa Forza Motorsport 3. Se todellakin on hankkimisen arvoinen peli.