PlayStation järjesti äänestyksen, jossa annettiin mahdollisuus valita yksi syyskuun Plus-peleistä. Äänestyksen kautta valituksi tuli Grow Home, Ubisoftin seikkailupeli. Toisinkin olisi voinut käydä, peli nimittäin kehitettiin alun perin sisäiseen käyttöön, mutta kun sen huomattiin saavuttavan suosiota työntekijöiden keskuudessa, päätettiin peli ottaa laajempaan levitykseen.
Tatooine
Pelin keskiössä on pieni robotti, B.U.D. – Botanical Utility Droid eli kasvien huoltodroidi – jonka tehtävänä on auttaa planeetalla sijaitsevaa Tähtikasvia kasvamaan. Tämä onnistuu tarttumalla kiinni kasvin nuppuun ja ohjaamalla se osumaan ilmassa leijuviin saarekkeihin, Energiakiviin. Kasvattamalla kasvia B.U.D. parantaa planeetan hapensaantia, ja kun kasvia on saatu kasvamaan tarpeeksi, odottaa emoalus ilmakehän rajalla robottia. B.U.D. on yhteydessä emoalukseen, ja välillä tuleekin viestiä aluksen tietokoneelta, nimeltään M.O.M. Kun on päästy kasvia kasvattamalla 2000 metriin ja suoritettu M.O.M.:n antama viimeinenkin tehtävä, luvassa on ilotulitusta.
Kun pelin aloittaa, ymmärtää, miksi peliammattilaiset aikoinaan innostuivat pelaamaan peliä. Jotain kaunista ja houkuttavaa on yksinkertaisen näköisessä maailmassa. Kun tarttuu peliohjaimeen ja laittaa päähahmon ensimmäistä kertaa liikkeelle, tuntuu, kuin olisi humalasimulaattorissa, niin heiluvaa on kulku ruudulla. Liikkuminen kävellen onkin melkoista ankanvaapuntaa. Karvaasti saa kokea sen keikkuessa yläilmoissa ja tipahtaessa alas. Kävelyn motoriikka ei kuitenkaan harmita, se vain antaa luonnetta sankarille. Liikkuminen tapahtuu pitkälti kuitenkin muuten kuin kävelemällä.
Kädet ovat tärkein työkalu. Kiipeäminen ylöspäin tapahtuu käsien avulla ja kohteiden liikuttaminen sekä nuppujen ohjaus kohti energiasaarekkeita tapahtuvat käsiä käyttämällä. Vasenta kättä käytetään vasemman puolen painikkeilla, ja oikean puolen painikkeilla oikeaa kättä. Tatilla ohjataan suuntaa ja toisella katsetta. Parin harjoituskerran jälkeen ohjaustyyli iskostuu selkärankaan ja käsien käyttö alkaa tuntua luontevalta.
Dagobah
Liikkumisen hallinnan jälkeen onkin sitten vuorossa itse päätehtävä eli kasvin kasvattaminen. Korkeutta emokasviin saadaan kasvupyräyksin. Etsitään kasvin varresta nuppu ja tartutaan kaksin käsin siihen kiinni. Kun tartunta on valmis, alkaa nuppu kasvaa versoksi, jota ohjataan kohti energiasaareketta. Kun tuo toiminta on toistettu tarpeeksi monta kertaa, itse emokasvi kasvaa pituutta. Välillä vain energiasaarekkeen löytäminen ei ole niin yksinkertainen juttu, ja verson kasvu voi loppua ennen kuin energiasaarekkeen pinta on puhkaistu.
Kohteiden löytämiseen ja liikkuvuuteen saa pelissä apuja, kunhan muistaa kerätä sinne tänne ripoteltuja timantteja. Tietyn kerätyn määrän, joka ilmaistaan prosentteina näytöllä, jälkeen aukeaa jokin tietty ominaisuus, kuten parempi katselukulma tai rakettireppu. Varsinkin alun kieltämättä ärsyttävään näköalueeseen parannuksen saaminen edistikin pelituntumaa huomattavasti. Pelissä on muitakin elementtejä, kuten kukka, joka poimittaessa menee reppuun ja toimii laskuvarjon lailla. Tosin putoaminen alkukorkeuksista ei aina ole kuolemaksi, mutta siitä huolimatta kannattaa kyseinen varuste olla mukana. Tarpeeksi korkealta tippuminen koituu kyllä kuolemaksi, ja vesi on myös vihollinen.
Hoth
Kuoleman sattuessa peli palauttaa hahmon edelliseen avattuun teleporttialustaan. Ne toimivat myös tallennuspisteinä, joten kohdatessa sellaisen on hyvä aina ottaa se käyttöön avaamalla sen jalusta. Tallennus- ja palautuspisteenä toimimisen lisäksi teleporttiasemille voi myös kantaa löytämiään esineitä. Teleportti skannaa ne ja tallentaa tietokantaan, josta voi käydä sitten tutkimassa esineitä tarkemmin.
Grow Home on osoittautunut kelpo ajanviihteeksi, jota näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta jaksaa pelata. Pikku hiljaa monimutkaisemmaksi muodostuvan kasvin rakenne kiehtoo, matkan varrella osuvat saarekkeet houkuttelevat tutkimaan ja päähahmo on sympaattinen. Ken pelin maailmaan eksyy, voi varautua sympaattiseen pelikokemukseen.