Hullut japanilaiset keksivät show-konseptin, missä kisailijoiden on tarkoitus pujahtaa seinässä olevasta reiästä läpi. Yksinkertaisesta ideasta huolimatta Hole in the Wall tekee vain tämän ja senkin huonosti. Heti alkuun ongelmaksi muodostuu se, että peli on selkeästi suunnattu bilepeliksi eikä pelistä löydy minkäänlaista partymoodia. Pelissä on kaksi eri pelimuotoa ja vain toinen niistä soveltuu kimppapelaamiseen. Typerästi tämä pelimuoto on ns. kampanja, missä pelataan neljästä erästä koostuvia tv-ohjelman jaksoja joko yksin, kaverin kanssa tai tätä vastaan tai kahden hengen joukkueina. Minkäänlaista juonen tynkää ei uramuotoon ole laitettu, vaikka tv-ohjelmat rakentavat hyvän pohjan sitä varten.
Ohjelmien kustomointi olisi kiva lisä, koska ohjelman viimeisessä erässä muutetaan sääntöjä esimerkiksi poistamalla pelaajan siluetti tai kääntämällä liikkeet peilikuvaksi. Nyt tähän pelin hauskimpaan kohtaan päästäkseen pitää pelata kolme liian yksinkertaista erää, mikä tappaa kiinnostuksen kavereiden kanssa pelatessa. Toinen pelimuoto on yksin pelattava ”survival” mikä kiinnostaa kuin satelliitti sikaa.
Let the bodies hit the wall
Vaikka peli-idea on yksinkertainen, ei sitä ole toteutettu kunnolla; pelaaja ei saa kunnollista palautetta tekemistään virheistä. Mikäli joku ruumiinosa on reiän ulkopuolella, peli maalaa koko siluetin punaiseksi ilmoittaakseen ”You are doing it wrong!”. Tämän lisäksi pelaajan ei tarvitse vain mahtua reikään, vaan hänen täytyy myös peittää mahdollisimman paljon reiän sisäpuolelta. Välillä reiät ovat liian pieniä tai liian isoja: siitä se vasta riemu repeääkin, kun peli heittää pelaajalle aukon, johon on mahdoton mahtua. Kinect räpsäisee seinän läpäisyn jälkeen kuvan muistoksi mielenkiintoisesta asennosta, mutta typerästi kuvan voi tallentaa vain pelin sisäiseen bonus-kansioon, eikä sitä voi jakaa mihinkään.
Reikä päässä ja altaaseen mars!
Peli vaatii kohtuuttomasti tilaa ja co-opina pelatessa vähänkään ahtaampi huone johtaa huonoon pelikokemukseen. Peliäänet ovat perushuttua TV-sarjasta ja muutenkin erittäin mieleenpainumatonta taustapimputusta. Hole in the Wall -pelissä on toimiva idea, mutta kunnianhimoton toteutus koituu pelin turmioksi. Peli tuntuu, näyttää ja kuulostaa B-luokan bulkkipeliltä, missä on ihan hyvä idea Kinectiä silmällä pitäen. Peli jaksaa viihdyttää pienissä erissä kaveriporukalla hetken aikaa; illan pääpeliä siitä ei saa tehtyä liian yksinkertaisen ja toistavan sisällön takia. Pelissä ei ole kunnollista tavoitetta eikä jatkuvuutta. Niin kutsuttu uratilakin on läpi muutamassa tunnissa riippuen siitä, kuinka notkea pelaaja on. Pelimuotoja pitäisi olla enemmän, pelattavia sarjoja pitäisi saada kustomoida ja tiimejä voisi olla useampia vaikkei peli TV-formaatille uskollinen sitten olisikaan. Nyt pelissä on vain liian vähän kaikkea ja siihen tylsistyy nopeasti.