Eletään postapokalyptista aikaa, jossa ihmiskunnan sivistys on ottanut suuria harppauksia taaksepäin. Suuren katastrofin jäljiltä luonto on noussut hallitsemaan maailmaa ja syrjäyttänyt ihmisen elinketjun huipulta. Kasvit ovat syrjäyttäneet ihmisen rakentamat pilvenpiirtäjät ja vähäisetkin muiston rippeet sivistyneestä kansakunnasta. Näiden luonnon mullistuksen seurauksena ihminen on jälleen luonnonarmoilla ajassa, jossa asiat selvitetään keihäin ja jousin. Ihmiskunta on kuitenkin saanut uuden uhan evoluutionsa puuhun, koneet. Ihmiset eivät enää hallitse koneita, vaan koneet hallitsevat ihmisiä ja ovat petoeläinten lailla ihmisten pahin uhka.
Punapäähylkiön tarina alkaa hiuspinnistä
Tarinamme päähenkilö, Aloy, on syntynyt heimonsa ulkopuolelle hylkiönä, jonka ainoana turvana ja kasvattajana on hylkiö Rost. Pieni Aloy ei kuitenkaan ymmärrä, miksi häntä kartetaan hylkiönä ja miksi hänestä on tullut edes hylkiö? Sinnikkäästi tyttö yrittää hyvätahtoisesti haalia hyväksyntää heimon jäseniltä auttamalla heitä keräämään marjoja talven varalle. Turhaan. Ihmisten syrjivästä käytöksestä tuohtuneena päähenkilömme juoksee itku kurkussa pois pahaa maailmaa ja putoaa luolaan.
Luolasta hän löytää merkillisen hiuspinnin näköisen laitteen, focuksen, jolla pystyy skannaamaan ympäristöä. Aloy löytää focuksen avulla reitin pois maanalaisesta luolasta ja saa torut Rostilta, koska hän oli joutunut luolaan ja käskee häntä hankkiutumaan eroon mokomasta laitteesta, josta ei ole varmasti muuta kuin harmia. Ovathan kaikki koneet tässä maailmassa ihmisen pahimpia vihollisia. Aloy kieltäytyy ja alkaa kyseenalaistamaan asemaansa hylkiönä ja vaatii saada vastauksen siihen, kuka hänen äitinsä on. Vastauksen tietävät vain papittaret, eikä kysymykseen voi saada vastausta kuin yhdellä tavalla, koettelemuksella.
Mikäli Aloy selviytyy koettelemuksesta, hän saa kunniansa ihmisenä takaisin ja papittarilta yhden toiveen. Valmistautuminen koettelemukseen kestää kuitenkin vuosia ja Aloyn on opittava kaikki mahdolliset selviytymistaidot villissä luonnossa. Tämä ei nuorta punapäätämme hätkäytä ja valmennus alkaa. Vuodet vierivät ja Aloysta kasvaa taitava erämaan soturi. Hän osallistuu koettelemukseen ja suoriutuu siitä hyvin, mutta vanha perinne ei etenekään kuin luulisi. Aloy ja muut koetuksen haastajat joutuvat keskelle vieraan heimon väijytystä. Viattomia uhreja vaatinut väijytys on lähtölaukaus päähenkilömme alkavalle seikkailulle Kaik’äiti -maan rajojen ulkopuolelle.
Kuusi vuotta kehittelyä ja hipoo täydellistä
Pelin kehittäminen aloitettiin vuonna 2011 ja lopputuloksesta huomaa, että peliä on hiottu taitavasti jokaisesta kulmasta. Tarina on monipuolinen ja rikas. Jo aikaisessa vaiheessa pelaaja pääsee muokkaamaan Aloyn persoonallisuutta tekemillään päätöksillä, esimerkiksi auttaako hän tuntematonta miestä tappamaan linnoituksen vallanneet roistot, vai onko Aloyn mielestä taistelu yksin miehen. Sen lisäksi, että pelaaja pääsee vaikuttamaan Aloyn persoonallisuuteen, on tarina muutenkin erittäin laaja ja monipuolinen, kuin viiden tähden ateria.
Pelin tarinaan on sisälletty nerokkaalla tavalla postapokalyptisen maailman mahdollisia tapahtumia ja erilaisia mytologioita, kuten mayaintiaanien ja luolamiesten uskonnollisia tarinoita. Horizon Zero Dawn pureutuu näiden lisäksi muidenkin suurten uskontojen avulla ihmisen olemassaoloon, pohtii elämän tarkoitusta ja ihmisen taipumusta turvautua epätoivon hetkinä yliluonnollisiin uskomuksiin, vaikka ympärillä lepää todisteita modernin ihmiskunnan tekniikasta ja ajattelusta. Näitä Aloy pääsee tutkimaan ja käyttämään hyväkseen vihollisia vastaan. Päätarinan lisäksi peli on täynnä lisätehtäviä, joten pelaaminen ei nopeasti Horizon Zero Dawnissa lopu.
Hiippailua, toimintaa ja tutkiskelua
Peli tarjoaa myös sellaiselle pelaajalle paljon, jolle tarina ei itsessään ole vaikuttavin asia. Juuri kun huomaa, että pelin kartta on valtava, niin senkin jälkeen haukkoo henkeä, miten suuri peli on. Eteneminen ei kuitenkaan paikasta A paikkaan B suju kuin Grand Theft Autossa. Luonto on täynnä petoja ja koneita, mitkä haluavat päästää Aloyn hengestään, joten vaeltaminen tulee tehdä keskittyneesti ja vaistojen on oltava viritettynä huippulukemiin. Peli on täynnä hiiviskelyä, piileskelyä ja yllätyshyökkäyksiä. Hyvän strategian ja väijytysten keskellä istuu kirsikkana kakun päällä tajuton määrä toimintaa.
Aluksi Aloy joutuu kohtaamaan vihollisensa jousella ja keihäällä, mutta kerättyään metallin sirpaleita hän voi käydä kauppaa ja ostaa uusia aseita. Tuhotuista koneista voi löytyä harvinaisia mikrosiruja ja linssejä, joilla Aloy voi parannella vaikkapa joustaan. Tämän kaiken lisäksi pelaaja voi tehdä ja kehittää ansoja, pukuja, aseenkantopusseja ja paljon muuta. Taistelujen tuuliin tuo haastetta myös ammusten niukkuus. Pelaajan pitää kerätä erilaisia asioita luonnosta ja koneista valmistaakseen ammuksensa ja ansansa, joten ammuksia ei kannata tuhlata holtittomasti. Ainoana huonona puolena taisteluissa on hieman vajaaksi jäänyt lähitaistelumekaniikka, mutta se ei pelikokemusta pilaa vaan luo vain lisää haastetta.
Paikka jokaisen pelaajan hyllyssä
Tämä on peli, jonka kuuluu löytyä jokaisen PlayStation-pelaajan hyllystä. Horizon Zero Dawn on niin monipuolinen, että minkä tahansa pelimaun omaava pelaaja löytää siitä mielenkiintoisia puolia. Ohjattavuus ja eteneminen hipovat täydellisyyttä. Musiikki ja grafiikat täydentävät hyvin toinen toisiaan. Peli sisältää todella kauniin maailman, jota jaksaa tutkia tuntikausia. Horizon Zero Dawn on mahtava kokonaisuus, joka koostuu ympäristön tutkimisesta, keräilystä, toiminnasta ja haasteista. Siitä löytyy niin puhdasta strategiaa, tarinan luomista kuin tajutonta taistelua. Horizon Zero Dawn on lunastanut paikkansa ikonipelien joukosta.