Muun muassa Mortal Kombatin uudesta tulemisesta vastanneen NetherRealmin Injustice: Gods Among Us sijoittuu DC Universumin rinnakkaistodellisuuteen. Teräsmies on totaalisesti kilahtanut ja ruvennut tyranniksi Jokerin huijattua tämän tappamaan Lois Lanen, joka oli kaiken huipuksi vielä raskaana. Justice Leaguen jäsenten on aika valita puolensa. Osa taistelee Batmanin johdolla kukistaakseen Teräsmiehen hirmuhalinnon, osa taas puolustaa tätä.
Tarina on ehkä hieman heppoinen, kliseinen ja nähty, mutta siihen on turha takertua. Rinnakkaistodellisuuden käyttäminen pelin tapahtumapaikkana voi tuntua turhan helpolta ratkaisulta, mutta on mielestäni perusteltua, sillä missä muualla voitaisin täysin heittää syrjään kaikki DC Universumin säännöt, ilman, että maailman oma järjestys järkkyy. Rinnakkaistodellisuudessa voi tapahtua ihan mitä tahansa, ja Injusticessa todella tapahtuukin!
Fight, fight, fight ’til the break of dawn!
Supersankareiden ollessa kyseessä, pelin kontrolleista ja komboista voisi kirjoittaa, jos ei ihan kirjaa, ainakin lehtisen verran. Tästä syystä onkin harmi, että peli ei sisällä fyysistä manuaalia lainkaan. Tutoriaalissa toki käydään jonkin verran läpi eri liikkeitä ja komboja, mutta manuaalin pariin olisi ollut helppo palata kesken pelinkin.
Tappelupelien ydin on tietenkin itse taistelu, ja vaikka pelin tarina olisi kuinka mahtava tahansa, huono tappelumekaniikka saa melko pian vaihtamaan peliä. Tästä ei kuitenkaan ole pelkoa Injusticen kanssa. Hahmot liikkuvat sulavasti, ja jokaisella hahmolla on omanlaisiaan erikoisliikkeitä sekä supermuuvi. Kombojen hallitseminen alkoi yksinpelikampanjaa pelatessa muodostua hieman ongelmalliseksi, sillä jokaisella pelin 24 hahmosta on omanlaisensa yksilölliset liikkeet. Vaikka kombojen näppäinyhdistelmiä kierrätetäänkin hahmolta toiselle, oli toisinaan melko haastavaa yrittää muistaa eri hahmojen liikkeitä, varsinkin kun pelattavat hahmot vaihtuvat kyseisessä pelimuodossa varsin vilkkaaseen tahtiin. Mitä enemmän peliä jaksoi tahkota, sitä helpommaksi ja automaattisemmaksi hahmojen liikkeiden hallinta kuitenkin muuttui. Supermuuvin saa käyttöönsä hahmon Super Meter -mittarin täytyttyä. Kaikilla hahmoilla on oma supermuuvinsa; joillain hieman simppelimpi, toisilla taas lähes tajunnanräjäyttävän upea.
Ympäristön valjastaminen taistelukäyttöön on myös oikein ilahduttavaa; pelaaja voi, pelattavasta hahmosta riippuen, olla eri tavoin vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja vaikkapa repiä auki lämmitysputken ja polttaa vastustajaansa. Heiteltäväksi tai hyppyalustoiksi löytyy kaikenlaista tavaraa, muun muassa tynnyreitä ja autoja. Joissain kentissä vastustajan voi kojauttaa kokonaan uudelle alueelle, mikä muuten aiheuttaa ihan kivasti damagea. Oli myös mukava huomata, että vuorovaikutus ympäristön kanssa on hyvinkin hahmokohtaista. Huomaa, että kehitystiimi on tosissaan miettinyt, mitä kukin hahmo pystyy tekemään. Esimerkiksi Flash ei heittele autoja, vaan ennemmin ottaa hyppyihinsä vauhtia niiden päältä. Kuten muissakin tappelupeleissä, myös Injusticessa on hyvä pyrkiä pitämään jonkin verran välimatkaa vastustajaansa. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, sillä vaaroja tosiaan riittää myös ympäristössä.
I need a hero!
Yksinpelikampanjassa pelattava hahmo vaihtuu aina neljän matsin välein, ja koko kampanja onkin melkoinen katsaus DC:n hahmokaartiin. Yksinpelitarina on ehkä hieman turhan Batman-keskeinen, kun ottaa huomioon, että pelattavia supersankareita ja –pahiksia on peruspelissä 24. Tappelemalla saa kokemuspisteitä, ja pisteillä taas saa avattua kaikenlaista hauskaa sälää.
Muutaman tunnin pituisen yksinpelikampanjan lisäksi Injustice tarjoilee pelaajalle Battle- ja S.T.A.R. Labs -pelimuodot. Arcade-tyylisessä Battlessa saa itse valita pelattavan hahmon, jolla sitten tapellaan eri vastustajien kanssa. Lopussa pelaajaa hemmotellaan vielä elokuvamaisella lopulla, joka on jokaisella pelattavalla hahmolla omanlaisensa. S.T.A.R. Labs -muoto taas muistuttaa ei-niin-kovin-etäisesti Mortal Kombatin Challenge Tower -pelimuotoa. S.T.A.R. Labsin ideana on hyökyttää pelaajaa yli 200 erilaisella haasteella, joista jotkut ovat hyvin, hyvin kummallisia ja jotkut ihan käsittämättömän vaikeita. Haastevalikoima on kuitenkin todella kattava, ja Labsia pelatessa aika kuluu kuin siivillä. Labsin laajuus ja kiinnostavuus saakin yksinpelikampanjan tuntumaan lähinnä elokuvamaiselta johdatukselta pelin syvyyksiin. Jokaisessa haasteessa on yksi pää- ja kaksi sivutavloitetta, joten pelattavaa tosiaan riittää useammallekin kerralle. Näiden lisäksi pelistä löytyy myös harjoitteluhuone sekä eri liikkeisiin ja komboihin tutustuttava tutoriaali, joka on ihan hyvä vetäistä läpi ennen varsinaisen pelaamisen aloittamista.
Moninpeli on varsin yllätyksetön, eikä valitettavasti kovinkaan kiinnostava. Pelimuotoja on kolme: perus kaksintaistelu (Single Match), kukkulan kuningas (King of the Hill) ja selviytyminen (Survival). Aulassa odotteluun menee harmillisen paljon aikaa, ja kaiken kukkuraksi, jos aulaan saapuu edellisen matsin ollessa vielä käynnissä, saakin tuijotella tyhjää ruutua seuraavan matsin alkuun. Jonkin verran oli ehkä havaittavissa myös sitä, että joidenkin hahmojen jotkut liikkeet ovat aika ylivoimaisia, mitä monet tuntuivat multiplayerissa käyttävän häpeilemättä hyväkseen.
Injustice for all!
Pelin visuaalisuuteen on todella panostettu, varsinkin hahmosuunnittelun ja yksityiskohtien suhteen. Ympäristöt ovat varsin monipuolisia – pelissä pääsee tappelemaan niin Lepakkoluolassa, Atlantiksessa kuin Arkham Asylumissakin, monien muiden paikkojen lisäksi. Audiopuolestakaan ei löydy pahaa sanottavaa. Ääniefektit ja musiikki kuulostavat – no – juuri niin sarjakuvamaisilta ja siisteiltä kuin voi odottaakin. Ääninäyttelijöiden valinnat ovat osuneet aivan nappiin, ja monet näyttelijät ovat tuttuja Justice League -animaatiosarjasta. Kevin Conroy, pitkän linjan Batman-ääni tekee loistavaa työtä, samoin kuin Susan Eisenberg Wonder Womanina ja Adam Baldwin Green Lanternina.
Injustice: Gods Among Us on valtavan hauska ja viihdyttävä peli, jonka pariin palaa mielellään. Se on ilmiselvästi luotu rakkaudella ja pilke silmäkulmassa, kuitenkaan luisumatta korniuden tai campin puolelle. Lopputulos on tyylikäs ja uniikki ja tyydyttää varmasti sekä tappelupeli- että sarjakuvafaneja. Peli kannattaa hankkia ihan jo senkin takia, että pääsee kokeilemaan Aquamanin erittäin eeppistä supermuuvia.
Pelin lisäksi Warner Bros. toi rajoitetusti markkinoille myös Performance Designed Productsin valmistaman Injustice fight stickin. Ohjain on Suomessa harvinaisuus, sillä sitä myydään ainoastaan pelin Battle Editionin mukana Pohjois-Amerikassa.