Islands of Wakfu on ällistyttävän kaunista katsottavaa, mikäli pitää Zelda-pelien tyylistä. Tarina kertoo Nora-nimisestä tytöstä, jolla on veljenään lohikäärme Efrim. Saari, jolla henkilöt asustelevat, päätyy mystisen uhan kohteeksi, jolloin kaksikko joutuu osallistumaan pelastusoperaatioon. Saarella kaikkien uskontoon kuuluu Wakfung, jota jokainen nuori harrastaa. Tiettyyn ikään päästessään kaikki nuoret joutuvat läpikäymään ns. riitin, jotta kyseistä taistelutaitoa voidaan harjoittaa. Nuori kaksikko kuitenkin valjastetaan ennen aikojaan Wakfungin saloihin, ja seikkailu voi alkaa.
The Mechanix
Peli on risteytys roolipeliä, räiskintää sekä taistelua: hahmoa kehitetään pienissä määrin, Nora-tyttö osaa taistella sekä käyttää teleportaatio-taikaa, kun taas lohikäärme Efrim osaa räkiä Wakfu-energiaa ja lentää. Edellä mainitut ovat kuitenkin suurilta osin erittäin köyhiä versioita, joten huikean laajaa elämystä on turha odottaa.
Pelimekaniikka on käytännössä kahden päähenkilön välistä yhteistoimintaa, asioiden keräilyä sekä vihollislaumojen kukistamista pienen pulmanratkonnan kera. Tässä piilee kuitenkin pieni ongelma, nimittäin sen toteutus. Hahmot liikkuvat kuin luistelemalla ja vain kahdeksaan eri ilmansuuntaan. Noran ja Efrimin välillä voi vaihtaa lennosta, mutta tällöin on joka kerta pysäytettävä pelihahmon liike. Joten mistään tarkasta ohjauksesta on turha haaveilla. Teleportaation ohjaus on yhtä helvettiä ja vaikeustaso nousee välillä sellaisiin korkeuksiin, että turhautuminen iskee helposti. Tämän lisäksi pelin tallennuspisteet on ripoteltu todella ärsyttäviin paikkoihin. Taikojen tekeminen vaatii välillä sellaista näppäinakrobatiaa, että kuoleman korjatessa jättää mieluusti pelaamisen kesken ja koettaa ehkä joskus uudelleen.
Ostakaa, makkaraa…
Eittämättä Islands of Wakfussa on todella paljon potentiaalia, mutta sen toteutus jättää erittäin paljon toivomisen varaa. Peliä voi pelata myös yhteistyötilassa, mutta pelaamisessa ei siltikään ole vaadittua hauskuutta mukana. Jos vaikeustason heilumiset eivät haittaa, niin toki aina voi vaihtaa kaikista helpoimpaan tasoon ja olla käytännössä kuolematon, mutta tällöin pelin joutuu aloittamaan alusta. Toisaalta silloin voidaan hyvin seurata tarinaa, joka jää normaalilla tasolla kaiken turhautumisen alle.
Islands of Wakfun saa itselleen 800 Microsoft-pisteellä, mutta suosittelen odottelemaan alennuksia. Mikäli pidät japanilaistyylisestä piirrosgrafiikasta eikä ohjauksen kankeus haittaa, osta ihmeessä. Muussa tapauksessa kyseessä on vain yksi niistä peleistä, jonka takia jälleen yksi ohjain lentää päin seinää.
