Magic: The Gathering, tai tuttavallisemmin MTG, on suuren suosion saavuttanut keräilykorttipeli, joka on ollut markkinoilla jo yhdeksänkymmentäluvun alusta lähtien. Maailmanlaajuisen suosionsa ansiosta MTG:stä on vuosien saatossa nähty jos jonkinmoisia käännöksiä myös digitaaliseen muotoon. Konsolimarkkinoilla todellinen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta vuonna 2009, kun Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers -niminen käännös pelisarjasta ilmestyi Microsoftin Xbox Live Arcade -palveluun. Huiman myyntimenestyksen ansiosta Duels of the Planeswalkersille uskalsi siis odottaa jatkoa. Kaksi vuotta myöhemmin odotus vihdoin päättyi, kun ei-niin-omaperäistä nimeä kantava jatko-osa Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers 2012 ilmestyi XBLA-palveluun 800 MS-pisteen hintaan.
Magic people, planeswalker people
Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers 2012 (DotP 2012) noudattaa alkuperäisen pahvikortti-MTG:n sääntöjä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan MTG on siis vuoropohjainen strategiakorttipeli, jossa pelaajat taistelevat toisiaan vastaan käyttäen erilaisia maa- ja loitsukortteja. Pelin alussa kummallakin pelaajalla on 20 pistettä elämää. Se pelaaja, jonka pisteet tippuvat ensimmäisenä nollaan, häviää ottelun. Pelissä käytettävät maakortit toimivat ns. valuuttana loitsujen käyttämiseen, kun taas loitsukorttien avulla taistellaan ja puolustaudutaan vihollista vastaan. Tämän lähtökohtaisesti yksinkertaiselta tuntuvan idean takana on kuitenkin monimutkainen pelimaailma, joka koostuu sadoista erilaisista korteista, jotka sisältävät satoja omia pieniä erikoisominaisuuksiaan. Mistään helpoiten lähestyttävästä pelisarjasta ei siis ole kyse.
Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers 2012 tekee kuitenkin parhaansa luodakseen pelistä mahdollisimman aloittelijaystävällisen. Peli tarjoaa kolme eri vaikeustasoa, pelattavan tutoriaalin, valikoista löytyvän tekstipohjaisen ohjeistuksen ja uusiin pelitilanteisiin reagoivan opastusponnahdusikkunan. Tämän lisäksi helpoimmalla vaikeustasolla on mahdollista aktivoida ominaisuus, jolloin peli suosittelee pelaajan senhetkisistä korteista sopivimman kortin käytettäväksi kyseiseen tilanteeseen. Näitä avustuksia käyttäen ylivoimaiselta tuntuva oppimiskäyrä loivenee huomattavasti ja, parin tunnin sähläyksen jälkeen olo alkaa olla kuin vanhalla MTG-konkarilla konsanaan.
Paljon sisältöä ilman juonta
DotP 2012 käynnistyy melko eeppisen alkutrailerin säestyksellä, mikä antaa ymmärtää, että pelin yksinpelikampanjaa kuljettaisi jonkinlainen juoni. Näin ei kuitenkaan ole, vaan yksinpelikampanja koostuu pelkästään yksittäisistä ja toisistaan irrallisista otteluista muita tekoälyn ohjaamia velhoja (planeswalkereita) vastaan. Minkäänlaisia välivideoita ei siis kampanjan aikana nähdä. Normaalien kaksintaisteluiden lisäksi pääkampanjaan on sisällytetty myös pienimuotoisia haastetehtäviä, jotka koostuvat erilaisista skenaarioista, joissa pelaajalla ja tekoälyllä on aina ennalta määrätyt kortit käytössä. Näitä kortteja käyttäen on löydettävä oikeanlainen tapa voittaa vastustaja pelkästään yhden kierroksen aikana. Haastetehtävien tapa pakottaa pelaaja löytämään yksi oikeanlainen taktiikka toimii erinomaisena tapana oppia uusia ja kehittyneempiä taktiikoita kampanjan edetessä.
Normaalin yksinpelikampanjan lisäksi DotP 2012 sisältää myös kolmen pelaajan yhteispelimoodin ja haastavamman vaihtoehtoisen version normaalista yksinpelistä. Pelissä oleva yhteispelimuoto, nimeltään Archenemy, noudattaa nimensä mukaisesti MTG Archenemy -variaation sääntöjä, joiden mukaan kolme velhoa taistelee yhtä, huomattavasti voimakkaampaa, velhoa vastaan. Normaalin 20 pisteen sijaan pelissä olevalla Archenemyllä on käytössään 40 pistettä elämää sekä erikoishyökkäyksiä ja puolustuksia sisältävä Scheme-korttipakka peruspakan rinnalla. Pelissä viimeisenä aukeava Revenge-kampanja vuorostaan tarjoaa normaalin yksinpelikampanjan huomattavasti korkeammalla vaikeusasteella, jossa viholliset ovat saaneet päivityksiä korttipakkoihinsa.
Kokonaisuudessaan Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers 2012:n yksinpelattavat kampanjat tarjoavat paljon pelitunteja ja haasteita, mutta pelin oikea viihdearvo löytyy kuitenkin moninpelin puolelta. Kokeneempien pelaajien ainoa motivaatio yksinpelikampanjoiden pelaamiseen onkin uusien korttien nopeampi avaaminen, mutta laiskuuden yllättäessä tämänkin tehtävän voi ohittaa maksamalla 80 MS-pistettä kunkin pelissä olevan korttipakan avaamisesta.
Moninpeli on monesti hauskempaa
Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers 2012:n kantava voima löytyy siis moninpelin puolelta; eritoten sen kattavista co-op-mahdollisuuksista. Aikaisemmin mainittua Archenemy-yhteispelikampanjaa pystyy pelaamaan kahden ystävän kanssa joko samalta sohvalta tai liven välityksellä. Sama asia pätee myös pelin toiseen yhteistyötä vaativaan pelimuotoon nimeltään Two Headed Giant: tässä moodissa pelaajat muodostavat kaksi kahden hengen joukkuetta ja ottavat mittaa toisistaan. THG-pelimuodon erikoisuus on siinä, että samalla puolella pelaavat velhot jakavat yhteisen energiavaraston; tällä tavoin peli pakottaa pelaajat jättämään itsekkään asenteen narikkaan ja tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä.
Yhteispelitilojen lisäksi pelistä löytyy myös hieman tavallisempaa moninpeliä tarjoava Free-For-All-pelimuoto. FFA:ssa pelaaja voi ottaa tavallisia kahden velhon välisiä kaksintaisteluita aina neljän maagin välisiin joukko-otteluihin asti. Moninpelipainoitteisesta suuntautumisesta huolimatta yksinäisiä velhoja ei ole kuitenkaan unohdettu, vaan kaikkia pelimuotoja pystyy pelaamaan myös tekoälyn avustuksella. Tämä ei ole kuitenkaan suositeltavaa, sillä pelin AI tuntuu tekevän välillä tahallisia virheitä tasoittaakseen tilannetta vastuksen hyväksi.
Loppukaneetti
Kaiken kaikkiaan Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers 2012 on erittäin viihdyttävä paketti, jonka hintalaatusuhde on varsin kohdallaan. Kaikkien kuppi teetä tämä ei ole, mutta vähänkin strategisesta pelaamisesta pitävälle DotP 2012 on loistava hankinta muuten niin hiljaiseen kesätarjontaan. Pelin laiha yksinpelikampanja jättää tosin toivomisen varaa, sillä nykyisellään se muistuttaa enemmänkin pitkää tutoriaalia kuin täysiveristä kampanjaa. Aloittelijalle pelin huima määrä erilaisia pikkusääntöjä voi aluksi tuntua ylivoimaiselta, mutta loistavasti toteutetun pelimekanismin ja ohjeiden avulla noviisikin pääsee parin tunnin harjoittelun jälkeen hyvin toimintaan mukaan. DotP 2012:n ehdoton suola löytyy kuitenkin moninpelipuolelta ja sitä ajatellen tämä tulisikin hankkia. Pelin moitteetta toimiva online-osuus ja sen loistavat co-op-mahdollisuudet tekevät DotP 2012:ta yhden varteenotettavimmista julkaisuista, mitä tänä vuonna Xbox Live -palvelussa on nähty.