Räiskintää ja roolipelaamista saumattomasti yhdistelevä Mass Effect on kieltämättä yksi tämän pelisukupolven kunnianhimoisimmista pelisarjoista. Biowaren scifi-eepos käynnistyi jo vuonna 2007, ja pelaaja on pystynyt jatkamaan tarinaa samalla hahmolla läpi kahden pelin ja useiden kymmenien pelituntien ajan. Trilogian päätösosa on mittakaavaltaan entistä massiivisempi ja eeppisempi, mutta itse pelaaminen ei ole merkittävästi kakkososasta muuttunut. Tarjolla on siis edelleen varsin hiottua ja hyvin toimivaa räiskintää monilla roolipelielementeillä höystettynä.
Shepardin mahdoton tehtävä
Mass Effect 3 alkaa synkissä tunnelmissa, kun orgaanisen elämän maailmankaikkeudesta tasaisin väliajoin hävittävät Reaperit hyökkäävät voimalla ja yllättäen galaksiin. Tästä alkaa taistelu ihmiskunnan ja koko galaksin selviytymiseksi ja Reapereiden tuhoamiseksi. Taistelu voi tuntua paikoin raastavalta ja epätoivoiselta, mutta komentaja Shepardin tukena ovat aiemmista peleistä tutut ystävät ja joukkuetoverit.
Aiempien pelien pelaaminen ei ole välttämätöntä mutta äärimmäisen suositeltavaa, sillä kahden aiemman pelin aikana Shepardista on muodostunut lukuisten päätösten myötä äärimmäisen henkilökohtainen hahmo, ja monet päätösten vaikutuksista näkyvät vasta kolmososan aikana.. Aloittamalla tyhjästä peli tekee tarinaan vaikuttavat aiempien pelien päätökset puolestasi, mikä rajoittaa hiukan mahdollisia valintoja kolmososan aikana. Lisäksi peli nojaa vahvasti tuttujen hahmojen läsnäoloon Shepardin ryhmässä ja niinpä vanhat hahmot voivat jäädä hiukan etäiseksi aiempia pelejä pelaamattomille.
Tarinan pääteemana on politikointi, kun Shepardin täytyy yhdistää galaksin rodut viimeiseen taisteluun Reapereita vastaan. Tehtävä ei ole helppo, sillä rotujen välillä on melko ristiriitainen ja sotaisa historia, eikä konflikteilta vältytä nytkään. Matkalla tulee vastaan runsaasti haasteita ja Shepardin tehtäväksi jää päätösten tekeminen ja vastaan tuleekin tilanteita, joissa joutuu oikeasti miettimään mitä aikoo tilanteelle tehdä.
Joukkojen kerääminen vaatii myös rotujen auttamista, mikä puolestaan tarkoittaa galaksin ympäri suhaamista taistellen ja pelastaen tärkeitä henkilöitä Reapereiden kynsistä. Kapuloita rattaisiin lisää myös kakkososassa Shepardin liittolaisena toiminut, palkkasotureista koostuva Cerberus, jolla on omat intressinsä sodassa Reapereita vastaan.
Yksinpelikampanjassa riittää pelattavaa, sillä pelkkään pääjuoneen saa helposti upotettua yli 20 tuntia ja sivutehtäviä löytyy jälleen mukavat määrät. Näiden lisäksi pelaaja voi jälleen harhailla ympäri galaksia ja etsiä planeettojen syövereistä esineitä ja sotajoukkoja skannerin avulla.
Eeppistä toimintaa
Scifi-teemaltaan Mass Effect 3 on vihdoin kasvanut eeppiseen mittaluokkaan. Välivideoissa nähdään hyvin toteutettuja ja massiivisia avaruustaisteluita; joidenkin planeettojen visuaaliset tyylit ovat paikoitellen huikaisevan upeita ja pelaajalle välittyy hyvin tunnelma galaksinlaajuisesta sodasta. Taustalla pyörivästä Unreal Enginestä on revitty viimeisetkin tehot irti, mikä näkyy upeina maisemina mutta samalla myös paikoitellen heittelehtivällä ruudunpäivityksellä.
Pelin taistelumekaniikkaa ei ole juurikaan muutettu kakkososasta, vaan tarjolla on edelleen tuttua kolmannen persoonan räiskintää hahmojen erikoiskyvyillä ja suojamekaniikalla höystettynä. Suojasta toiseen liikkuminen on edelleen hiukan kankeaa verrattuna esimerkiksi sulaviin Gears of War -peleihin, mutta pääosin räiskintä ajaa asiansa hyvin. Kankeus tosin korostuu hiukan pelin loppuvaiheilla, kun vastaan tulee yhä suurempia vihollisjoukkoja.
Pelin hahmoluokat ja käytettävissä olevat kyvyt ovat suurimmaksi osaksi ennallaan, joten kovinkaan suuria yllätyksiä sarjan veteraaneille ei ole luvassa. Käytössä olevia aseita voi lisäksi päivittää erilaisilla osilla ja tehtävien aikana vastaan tulee myös hiukan eksoottisempiakin pyssyjä. Uusia aseita ja haarniskoita voi myös ostaa galaksin keskuspaikkana toimivasta Citadelista. Kakkososan tyyliin taisteluiden ja tavaroiden roolipelimäisyydet on pyritty karsimaan minimiin, mikä ei ole aivan kaikkien mieleen.
Sotimista myös verkossa
Uutuutena mukana on myös yhteistyömoninpeli, jossa maksimissaan neljä pelaajaa pääsee puolustamaan alueita vihollisten hyökkäykseltä. Idea ei ole välttämättä kovinkaan omaperäinen, mutta toteutus on laadukasta ja noin 20-minuuttiset tehtävät juuri sopivan mittaisia. Tehtävien välillä on mukavasti vaihtelua, sillä pelkän lahtaamisen lisäksi niissä voi joutua esimerkiksi puolustamaan tiettyä aluetta tai hakkeroimaan kohteita.
Tehtävistä kerätyillä krediiteillä ja kehityspisteillä voi parantaa omaa hahmoaan ja ostaa kaupasta parempia aseita, uusia hahmoja sekä kertakäyttöisiä tavaroita satunnaisesti sisältäviä paketteja. Niinpä pelaaminen onkin melko koukuttavaa ja sangen laadukkaasti toteutettua.
Hiukan kyseenalaisesti moninpeliä kuitenkin käytännössä pakotetaan pelaamaan, sillä moninpelitehtävien suorittaminen lisää yksinpelissä kerätyn armeijan valmiuskykyä. Tämä taas puolestaan toimii kertoimena joukkojen määrälle jolla on merkitystä pelin lopputaistelussa. Käytännössä parhaan lopun voi siis saavuttaa vain joko koluamalla kaikki yksinpelin pienimmätkin nurkat ja tekemällä kaikki mahdolliset sivutehtävät tai pelaamalla muutaman tunnin moninpeliä ja kasvattamalla joukkojen valmiutta tällä tavoin.
Trilogian lopetus jättää hiukan turhan paljon kysymysmerkkejä ilmaan, sillä pelin lopetus ei ole aivan sellainen kuin alun perin kuvittelisi. Sarjan aikana tehdyillä valinnoilla ei ole vaikutusta lopetukseen aivan niin paljoa kuin olisi toivonut eikä loppu tarjoile juurikaan vastauksia pelaajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Tämä onkin ehtinyt aiheuttaa melkoista porua netissä.
Hiukan kyseenalaisesta lopetuksestaan ja pienistä ongelmistaan huolimatta Mass Effect 3 on ehdottomasti onnistunut päätös trilogialle ja samalla ehdottomasti yksi vuoden kovimmista toimintaroolipeleistä. Pelisarja on kiistatta vakiinnuttanut paikkansa yhtenä tämän pelisukupolven helmistä ja tarjonnut pelaajille runsaasti laadukasti toteutettua ja käsikirjoitettua scifi-toimintaa.