Arvostelussa tällä kertaa mielestäni varsin viihdyttävä peli. Peliä pelatessa mieleen pomppasivat vanhat Double Dragon ja Turtles 2 -pelit, joita kaverin kanssa pelattiin tuntikaupalla. Vihollisten mätkiminen oli silloin mielipuuhaa, varsinkin osaavan kaverin kanssa.
Mortal Gaiden Ninja Kombat
Uusi Mortal Kombat: Shaolin Monks seurailee hyvin pitkälle tätä linjaa poiketen kuitenkin esimerkiksi Ninja Gaidenista siten, että Shaolin Monksia ei ole lähellekään niin vaikea lähestyä. Lisään vielä tähän väliin, että tätä peliä ei pidä erehtyä luulemaan samanlaiseksi tappelupeliksi, joita muut MK-sarjan pelit ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Uutta Mortal Kombatia on hauska pelata. Sen juoni ei ole maata mullistava, eikä sen ääninäyttelyssä ole hirveästi hurrattavaa, ja kaikenlisäksi pelissä käytävä dialogi kuuluu niin pienellä volyymillä vahvistimestani, että ääntä luulee naisen tuhnutteluksi. Voi toki olla, että olen kuulolaitteen tarpeessa.
Mutta kukapa sitä dialogia seuraa kun edessä on vihulaisia, joita voi kurittaa erilaisin komboin. Niitä voi ostaa lisää saamillaan kokemuspisteillä, joita voi kerryttää lisää peliä pelaamalla ja vihulaisia mätkimällä. Pelin edetessä pelaaja saa myös uusia kykyjä, joilla sitten voi päästä taas hitusen verran eteenpäin. Minua esimerkiksi huvitti suunnattomasti se, että pelin alussa hahmoni ei osannut kiivetä ylös, ennen kuin kyseinen päivitys oli hallussa. Noh, antaahan se lisää motivaatiota pistää lihoiksi muutaman muta-aivon.
Fatality Flawless Victory
Väliotsikosta voi arvata, että peli on varustettu K-18 ikärajalla. Ei siinä mitään, ymmärrän sen täysin. Veri lentää monessa eri muodossa, joskaan ei onneksi missään muussa kuin punaisessa värissä. Eri tapoja tappaa örriäisiä on monia, ja niitä peli osaa esitellä todella mainiosti. Vanhoja Mortal Kombat pelejä pelanneena tiedän aika paljon kyseisen pelisarjan historiasta ja juonesta, jos sitä siksi voi sanoa. Tätä peliä pelatessa tuli monen monta vanhaa muistoa mieleen.
Muistatteko kentän, jossa vihollisen voi pudottaa sillalta alas piikkeihin? Tai napakalla käden liikkeellä katon piikkeihin? Nämä uudelleen lämmitetyt kentät ovat todella hienosti tehty. Mitään ylilyötyjä tekniikkakikkailuja ei olla käytetty, pakollinen 3D on kuitenkin tullut mukaan. Kentät näyttävät silti hyvin paljolti samoilta mitä ne joskus olivat. Kuitenkin ne ovat tarpeeksi erilaisia herättämään tunteita. Joka kerta uuden vanhuksen nähdessäni sain melkein kyyneleen silmääni.
Tästä saadaankin puheenaiheeksi se, että ennen nuo edellä mainitut liikkeet pystyi tekemään aiemmissa sarjan peleissä tiettyjä näppäinyhdistelmiä painelemalla. Nyt ne onnistuu paria nappia painamalla. Pelissä on tallella myös Fatalityt, joita eri hahmoilla on erilainen määrä. esim. Liu Kangilla niitä on liki 10 kpl. Fatalityt tehdään erillisellä napinpainalluksella, jonka jälkeen täytyy iskeä oikea näppäinsarja vihollisen, tai kokonaisen vihollislauman teurastamiseksi. Tokikaan pelissä nuo liikkeet eivät näyttele pääosaa, vaan ovat pelissä mukana lähinnä hauskuuden vuoksi. Harmi vain, että kaksinpelattaessa kaverin kanssa Fatalityjä ei pääse tekemään. Tästä tulee hieman miinusta, mutta liekö tuolla väliä.
Dude, wheres my Live and Mortal Kombat 2?
Pelissä on lukuisia avattavia lisiä. Kuten esimerkiksi lisähahmoja yksin- ja kaksinpeliin. Lisänä on myös taidetta itse pelistä, kuvia tekijätiimistä, videoita, jne. Mutta se tärkein lisäkilke näistä kaikista on alkuperäinen versio Mortal Kombat 2:sta, joka tuli silloin kauan sitten kotikonsoleille ja tietokoneelle. Ennenhän sitä pelattiin pelihallissa, joka muuten oli aivan törkeän vaikea. Nyt tämänkin voi kokea, sillä molemmat versiot ovat avattavissa. Suosittelen kuitenkin, että pelaatte kotiversiota tuon arcadeversion vaikeuden takia.
Kyseistä peliä en rupea enempää arvostelemaan. Sehän on jo klassikko. Jota olisi mielellään pelaillut livessä. Mutta eipä meille suotu sitä mahdollisuutta. Shaolin Monksissa ei nimittäin ole live tukea.
Tämän ymmärtää kyllä jotenkin, mutta ei se pahaakaan olisi tehnyt. Varsinkin kun kaksinpeliä voisi pelata jonkun hyvän kaverin kanssa todellakin tuntikaupalla. Mutta ei sitä liveä niinkään jää kaipaamaan.
3 2…1 Fight!
Uusi MK sisältää toki myös kaksinpelin. Siis sellaisen normaalin, jossa kaveria kuuluu lätkiä turpaan sen minkä kerkiää. Kyseessä ei ole enää samanlainen mätkintä mitä esimerkiksi aiemmassa Mortal Kombatissa oli. Pelaajat kuvataan suhteellisen kaukaa. Suunnilleen samalta etäisyydeltä, jossa yksinpelikin kuvataan. Siinä sitten pistellään yksinpelistä opittuja komboja kaverin turpaan ja tehdään kivoja erikoisliikkeitä ynnä muuta hauskaa.
Kuitenkaan itse en jaksanut tätä pelimuotoa hirveän kauaa, sillä ennemmin pelasin frendin kanssa yksinpeliä Ko-opina. Kaksinpelissä joku voi ärsyyntyä siitä, että pelaajat jakavat yhden terveysmittarin, ja jos kaveri ei osaa pelata niin hän saa luultavasti tauluunsa vieressä istuvalta ärsyyntyneeltä pelaajalta, joka kuoli frendinsä osaamattomuuden takia.
Kaiken kaikkiaan uusi MK on viihdyttävä paketti, jonka kanssa jaksaa vehdata hieman pitempäänkin. Varsinkin jos pidät siitä, että joudut avaamaan pelin ekstrahahmot kaverin kanssa pelaamalla kaksin yksinpeliä. Yksinpelissä toki voi avata jo aika paljon asioita, ja kaveria ei välttämättä siihen tarvita. Ellei halua jokaista tavaraa auki, jonka peli voi tarjota.
Uudelleenpelattavuusarvo on aika pieni yksin, mutta kaverin kanssa sitä jaksaa kyllä. Varsinkin kun saa avattua Ko-opiin uusia hahmoja joilla voi pelata pelin uudelleen läpi. Itselläni kului noin 10 tuntia pelin läpäisemiseen ja kohtuulliseen koluamiseen. Suosittelen peliä kaikille Ninja Gaidenin ystäville, koska Shaolin Monks muistuttaa sitä todella paljon. Se ei ole yhtä hyvän näköinen, mutta se on helpompi ja hauskempi.