Climaxin uusin tekele on saapunut. Moto GP -sarjan kolmas osa julkaistiin sopivasti näin syksyn alussa, jotta talven pimeinä iltoina kaikki pääseevät ajelemaan ja lujaa. Peliä on mainostettu sarjan innovatiivisimpana osana ja kaikki on lupauksien mukaan tehty entistä paremmin.
Kyykkyyn alas kyykkyyn ylös
RR-moottoripyöräilyn saaminen konsoliohjaimelle ohjattavaksi luulisi olevan vaikeaa, mutta Climax on onnistunut siinä jo kahdesti ja kolmas osa ei petä odotuksia. Pyörää voi ohjata millintarkasti ja pyörän kallistaminen on
entistä luonnollisempaa. Iso moottoripyörä ei ole helpoimpia laitteita kääntää varsinkaan kovassa vauhdissa. Padin kontrollit ovat kohdallaan täydellisesti, pieni väistö, hieman lujempi jarrutus ja kaasun liian nopea aukaiseminen johtavat aina tiukkoihin tilanteisiin ja alusta alkaen sarjaa paljon pelannut arvostelijakin huomaa pelin vaikeuden. Onneksi vaikeusasteita on neljä kappaletta, joista vaikein eli Legend on alussa kiinni ja avattavissa myöhemmin.
Kaatumisiin on panostettu entistä enemmän ja RR-pyöräilylle tyypilliset ”highsiderit” tulevat alussa tutuksi. Erityismaininta täytyy antaa jälleen ohjaimen tärinöiden käytöstä. Ohjaimesta tuntee kiihdytyksen sekä erilaiset jarrutukset.
Radalla ja kaupungissa
Peli tarjoaa kaikki kauden 2004 kuljettajat sekä kaikki 16 rataa tarkkoina kopioina. Radat ovat mallinnettu jälleen todella tarkasti ja pyörätkin näyttävät todella hyvältä. Aluksi aloittejoille on opetusosuus pyörän ohjaamisesta ja sen jälkeen pääsee luomaan oman kuskin sekä pyörän. Pyörä ja kuski customoidaan oman makunsa mukaan kohti tulevia haasteita. Säätömahdollisuudet ovat laajat ja pyörään saa lisättyä kaikenlaisia tekstejä ja kuvia. Oman kuskin ollessa valmiina valitaan Season eli kausi, jossa ajetaan kaikki Moto GP -osakilpailut. Muita pelimuotoja ovat yksittäinen kisa, aika-ajo, moninpeli maksimissaan neljän pelaajan kesken sekä Live-pelaaminen. Pelimuodoista kausi on koko pelin selkäranka ja siihen kannattaa panostaa. Jokainen 16 osakilpailusta on tarkkaan mallinnettu lämmittelyineen, aika-ajoineen sekä sisältäen viikonlopun kohokohdan eli kisa startin. Voitoista saa avattua uusia kilpakuskeja, moottoripyöriä, videoita aidoista Moto GP -kisoista ja muuta mukavaa.
Pelin täysin uusi osa-alue on arcademaisempi Extreme Mode, jossa kilpaillaan katuradoilla ympäri maailmaan erilaisilla custom-pyörillä. Valitettavasti näistä pyöristä puuttuvat lisenssit, joten aitoja merkkejä on tältä puolelta turha etsiä, toisin kuin Moto GP -osiosta. Extreme Mode on pilkottu vieläpä kolmeen osaan; 600cc -luokkaan, 1000cc -luokkaan sekä 1200cc -luokkaan, joten pelattavaa ainakin riittää. Uusi osa-alue on mukavaa vaihtelua varsin vakavaan simulaatiomaiseen Moto GP -tilaan. Radat ovat kapeita ja haastavia luoden uudenlaisen ajokokemuksen.
Verkossa kavereiden kanssa
Moninpeli on ollut yksi Moto GP -sarjan menestyksen syistä. Tämäkin osa-alue on jälleen hyvin hallussa. Kisat ovat todella tiukkoja ja varsinkin britit änkivät testeissä kaikki 15 minun lisäkseni ensimmäiseen mutkaan samaan aikaan.
Moninpeliin siis mahtuu peräti 16 henkeä, joka on mukavan suuri määrä moniin muihin ajo-peleihin verrattuna. Lagia ei esiintynyt testeissä lähes ollenkaan ja taistelu ihmisiä vastaan on todella hauskaa puuhaa. Live-puoleen uusina lisinä ovat tulleet kaksi omaperäistä tilaa; pelaaja voi kommentoida kisaa aitona kommentaattorina tai olla kisan katsoja. Varsinaista ideaa näille on hieman vaikea löytää, mutta ainakin kotisohvien kommentaattorikyvyt pääsevät näyttämään kyntensä. Live-puoli on kokonaisuutena hoidettu mielestäni esimerkillisesti.
Näyttää kivalta ja kuulostaa hieman pahemmalta
Graafisesti radat, pyörät, kuskit ja valikot ovat täsmällisiä ja tarkkoja. Valikot ovat asiallisia ja seuraavat Moto GP:n televisiolähetysten linjaa. Peli ei nyi missään vaiheessa ainakaan huomattavasti ja valot sekä varjot ovat loistavasti tehtyjä. Radat ovat mallinnettu todella tarkasti ja sitä osaan itse arvostaa varsinkin, kun tiedän oikeastikin Italian Mugellon pääsuoran jälkeisen mutkan olevan hieman kallellaan. Animaatio on mukavan sulavaa ja vauhdin todella tuntee.
Musiikkipuoli on pelin heikoin osa-alue. Musiikki on vaisua sisältäen arcade jumputusta sekä jonkilaista rockia. Onneksi omat musiikkiraidat voidaan laittaa tilalle ja oikeastaan kisat ovat yleensä täynnä niin tiukkaa taistelua,
ettei musiikista edes välitä. Itse moottoripyörät ovat ääniltään ihan mukavia. Varsinkin lähdöt kuulostavat kivalta ja saavat adrenaliinin virtaamaan. Äänet eivät ehkä ole kovin tarkkoja tai pyöräkohtaisesti uniikkeja, mutta ne ajavat asiansa.
Lujaa auringonlaskuun
Moto GP 3 on yksinkertaisesti todella hyvä peli. Se on vaikea, mutta opettelun jälkeen sen antaa pelaajalle suurta tyydytystä hienoista ohituksista ja tiukoista kilpailuista. Peli simuloi ehkä parhaiten ikinä moottoripyörillä kilpailemista hyvine ja huonoine puolineen. Sisältöä löytyy 32 radan verran, useine eri luokkineen ja kilpailuineen, joten tavaraa on saatu mukaan runsaasti. Sarjan salaisuus piilee ehkäpä tekemisen tasaisuudessa, suuret kokonaisuudet ovat täysin kohdallaan ja pieniä yksityiskohtiakin on mukavasti mukana.