Rainbow Studiosin uusin kultakimpale on nähnyt päivänvalon. Rainbow Studios aloitti täysin uudentyyppiset ajopelit vuonna 1998, jolloin julkaistiin Motocross Madness PC:lle. Kyseinen peli ei luottanutkaan nopeaan tempoon ja huikeisiin hyppyihin, vaan realistiseen ajomalliin ja ajamisen rytmiin. Motocross Madnessia seurasi tietysti jatko-osa Motocross Madness 2, joka on ehkä täydellisin motocrosspeli ikinä, lukuunottamatta Namcon Arcade-hittiä Motocross Go!:ta. Tässä vaiheessa allekirjoittanut sekaantui oikein kunnolla Rainbow Studiosin toimintaan ja voitti peräti kaksi maailmanlaajuista mestaruuskisaa netin välityksellä. Näiden kahden loistavan pelin jälkeen Rainbow Studios koitti siipiään konsolipuolella tuottaen 2 Atv Offroad Fury peliä, jotka molemmat olivat myöskin loistavia. Monien onnistumisien jälkeen Rainbow Studiosin pojat päättivät tehdän täysin uuden motocross-pelin Xboxille.
Peli oli epäsuora jatko-osa Motocross Madness sarjalle. Tämäkin tekele oli hyvä ja sisälsi uusia virtauksia mm. Monstertruckien ja kauko-ohjattavien lennokkien merkeissä. Rainbow Studios oli lähtenyt pois päin simulaattoreista. Mx.Unleashedin jälkeen julkaistiin USA:ssa Atv Offroad Fury 3, joka ei ole koskaan Euroopaan asti päässyt. Pitkän vaelluksen jälkeen Rainbow Studios päätti tehdä maailman parhaan ajopelin, johon otettiin konsulteiksi vanhoja Motocross Madness 2 -mestareita meikäläinen mukaanlukien. Projetkia väännettin huulia puristaen lähes kolme vuotta ja vihdoin peli on valmis.
Vanhaa ja uutta hyvässä suhteessa
Peli tuntuu aluksi hyvältä ja hieman tutulta. Erilaisten pelitilojen määrällä ei mässäillä vaan niitä on varsin sopiva summa. Löytyy career, jossa lähdetään liikkeelle peräkylän mopo-pojasta kohti ammattilaisuutta ja isompia luokkia. Tämän lisäksi löytyy jälleen vapaa-ajaminen, kaksinpeli, nettipeli sekä pari myöhemmin avattavaa bonus-juttua moninpeliin. Itse radat voidaan jakaa
karkeasti kolmeen ryhmään. Nationals on tuttua ajelemista ulkona sijaitsevilla radoilla. Supercross on halleissa ajettavaa hieman show-tyylistä motocrossia korkeilla hypyillä. Viimeinen pelimuoto on Freestyle, joka sisältää paljon erilaisia juttuja. Freestylessä päästää mm. temppuilemaan pyörän selässä. Career on edelleen pelin suola ja sitä jaksaa tahkota tunnista toiseen uusien ratojen ja pyörien toivossa. Pelaaminen on myös yksikertaisesti aivan liian hauskaa ja addiktiivista. Nettipeliin pääsin tutustumaan vain hieman johtuen siitä ettei peliä ole vielä Euroopassa julkaistu, ja ainakaan Suomessa päivisin ei jenkkejä servereillä näkynyt joten tyydyin pelaamaan parin toimittajan kanssa. Nettikoodi on toteutettu hyvin ja ainakaan meillä ei lagia pahemmin näkynyt. Kilpailut ovat tiukkoja netissä ja onhan se aina hienoa ajaa eläviä ihmisiä vastaan. Itse pelin vaikeustaso on mielestäni sopiva ja totutulla systeemillä kisat vaikeutuvat uran edetessä.
Pyöriä ja mönkijöitä sopivassa suhteessa
Tärkein anti pelissä ovat juuri suuri ajoneuvojen lukumäärä. Niitä löytyy peruscrossipyöristä kummallisiin amerikkalaisiin viritettyihin golf-autohin. Pääosa kisoista tulee kuitenkin ajettua moottoripyörillä tai mönkijöillä. Täytyy olla iloinen, että moottoripyörien ohjaus on saatu vihdoin kuntoon. Hallittavuus on parempi ja realistisempi. Jousitus reagoi oikein hyppyreihin ja kytkin nappaa kiinni juuri sopivasti mutkissa. Idea on vallattoman hieno, että pelaaja saa valita joka mönkijän tai moottoripyörän. Joillain radoilla mönkijällä voidaan viedä pyöräkuskia jopa sekuntikaupalla toisilla radoilla taas toistepäin. Pelin eräs hienous onkin juuri strategointi oikeaa menopeliä etsittäessä. Jokaista ajoneuvoa on hyvin hauska ajaa ja niiden erilaiset ominaisuudet ja pieni virittelymahdollisuus syventää peliä huomattavasti. Ajoneuvoista löytää nopeasti omat suosikkinsa, mistä on enää vaikea luopua. Lopulta oikealla moottoripyörällä ajaminen on tietenkin erilaista, kuin pelissä. Toisaalta taas ei haittaa ettei peli ole turhan realistinen antaen anteeksi virheitä mitä oikeista crossipyöristä tietämättömät pädikuskit tekevät.
Rokkia ja nättejä maisemia
Musiikkipuoli on pelissä hoidettu jälleen mallikkaasti. Musiikkia on iso kasa ja noin puolet minulle tuntemattomia. Löytyy punkkia, rokkia, hip-hoppia, heavyä ja muuta mukavaa joten jokainen saa kuulla haluamaansa moottorin pärinän ohella. Äänet ovat pelissä muuten toteutettu jälleen kohtuullisesti. On mukava kuulla nelarin laulavan pitkällä suoralla, mutta miksi pyöriin ei ole hankittu ainutlaatuisia oikeita ääniä? Ympäristöt on suunniteltu hyvin ja viimeistellysti. Radat näyttävät kivalta
mutteivät ole mitään suoranaista graafista karkkia. Yksityiskohtia löytyy mukava määrä ja ainakin minun mielestä nykimistä ei pahemmin esiinny. Onneksi myös ratojen pintoihin on kiinnitetty huomiota. On selvästi erilaista ajaa lumella tai hiekalla. Olisin ehkä toivonut pari pidempää rataa peliin, nykyisten ollessa varsin kohtalaisia. Toivotaan seuravaan päivityksen tuovan korjauksen asiaan.
Yhteenveto
Kyseinen tekele on jotain täysin uutta ajopelirintamalla. Se ei ole täydellinen, eikä sitä voi suositella äklörealistista kaahailua odottaville. Peli sisältää huikeasti sisältöä ja ainakin minua motivoi uusien ja hienojen juttujen avaaminen ja testaaminen. Pelistä löytyy omat pienet puutteensa kontrollipuolelta, ne eivät kuitenkaan pilaa ajonautintoa vaan tekevät ajamisesta hitusen normaalia haastavampaa. Tässä pelissä koet täydellisen vapauden, mitä motoristi tuskin löytää jonottamalla DT125 Yamahan päällä Mannerheimintiellä.