NHL 2K -sarja on ollut 2000-luvulla ehdoton lätkäpelisuosikkini jokavuotisista ongelmistaan huolimatta. Välillä Live-tuki on ”unohtunut” Euroopan julkaisusta ja erilaisia ärsyttäviä, peli-iloa häiritseviä bugeja tuntuu löytyvän vuosi toisensa jälkeen, mutta itse peli on kuitenkin aina ollut parasta tarjolla olevaa konsolijääkiekkoa. Sarjan veteraanit eivät varmasti ole myöskään unohtaneet ”swooppia”, puhumattakaan jopa puoli vuotta myöhästyneistä julkaisuista. Muun muassa näiden edellä mainittujen syiden takia jotkut ovat jo menettäneet uskonsa pelisarjaan ja siirtyneet EA:n leipiin. En kuitenkaan lähde vertailemaan 2K7:ää EA:n vastaavaan ja hyviä arvosteluja saaneeseen NHL 07 -peliin, vaan fiilistelemään itselleni tutun ja turvallisen pelisarjan parissa.
Viimeinkin Next Geniä
Xbox 360:n julkaisupeli, Euroopassa puoli vuotta myöhässä julkaistu NHL 2K6 ei todellakaan näyttänyt seuraavan sukupolven tehoja tai grafiikkaa, vaan vaikutti enemmänkin hutaistulta porttaukselta Xboxin versiosta. Pelinkehittäjät ovat tällä kertaa viettäneet 2K7:n parissa huomattavasti enemmän aikaa, koska peli (ja varsinkin jää) näyttää todella nätiltä. Pelaajien ulkonäköön on panostettu ja animaatioita löytyy huomattavasti aiempia versioita enemmän, varsinkin maalivahdeilla. Lisäksi ruudunpäivitys on kohdillaan eikä peli hidastele yhtään.
Uusista ominaisuuksista mainittavin on Cinemotion-nimellä kulkeva tila, joka tuo pelitapahtumiin hieman elokuvamaista meininkiä. Peliselostus ja tutut, halleissa pyörivät soundtrackit vaihtuvat sinfoniamaiseen musiikkiin, joka säätyy pelitilanteiden mukaan. Lisäksi pelaajien välinen tikitalk ja muu huutelu kuuluvat selvästi ja tuovat peliin uutta fiilistä, tosin huutojen kuulemiseksi yleisön pitämää melutasoa on hieman laskettu. Kamerakulma on uudistuksen ohella siirtynyt oletuksena alemmaksi ja hieman kauemmaksi, ja se seuraa dynaamisesti kaukalon tapahtumia. Jotkut pitävät tätä varmasti loistavana ja pelaamiseen sopivana kuvakulmana, mutta itse vaihdoin tuttuun ja turvalliseen, ylhäältä kuvattuun kuvakulmaan välittömästi. Myös välianimaatioiden määrää on lisätty. Cinemotionin voi toki kytkeä pois päältä, jos uudistus ei miellytä. NHL 07:n SkillStickin tasoiseksi innovaatioksi tätä uutta ominaisuutta ei voi kehua, mutta se on hyvä vaihtoehto perinteiselle selostukselle.
Käyttöliittymä voisi olla ehkä hieman nopeampi, varsinkin Live-liigojen puolella. Pelin lataus- ja tallennusominaisuudet ovat myös hieman epäselvät. Musiikki on peruskauraa urheilupeleihin tottuneelle ja alkaa toistamaan itseään aivan liian pian. Onneksi omat soittolistat on keksitty.
Virtuaalijääkiekkoa parhaimmillaan
Jääkiekkopeleissä tärkeintä (ja samalla vaikeinta) on laittaa pelaajat liikkumaan jäällä aidosti kiekollisina ja ilman kiekkoa. Pelaajilla on massaa, jonka liikuttaminen jäällä luistimet jalassa ei pitäisi olla liian helppoa. Älyttömät ja painovoimaa uhmaavat käännökset kiekon kanssa tai ilman vievät peli-ilon välittömästi. Tietokoneen ohjastamien pelaajien aidosta liikkeestä huolehtii tekoäly, joka yrittää saada virtuaalijääkiekkoilijat matkimaan oikeita jääkiekkoilijoita; puolustajat pitävät siniviivan hyökätessä ja hyökkääjät ryntäävät vedon jälkeen maalille reboundien toivossa. Uskokaa tai älkää, mutta nämäkin yksinkertaiset itsestäänselvyydet eivät usein toimi jääkiekkopeleissä kuten niiden pitäisi.
NHL 2K7 on virtuaalijääkiekkoa parhaimmillaan. Pelaaminen on hauskaa mutta myös haastavaa, varsinkin kaveria vastaan pelattaessa. Syötön ollessa epätarkan ei hyökkääjä enää ”kaappaa” kiekkoa mukaansa mistä vaan eikä tee 360 asteen käännöksiä silmänräpäyksessä. Jos taas vauhti on pysähtynyt ja syöttö tulee ”seisoville jaloille”, kerää pelaaja varusteitaan jäältä suurella todennäköisyydellä pakin taklauksen avittamana. Pelaajien henkilökohtaiset taitotasot vaikuttavat myös paljon, joten hitaalla pelaajalla ei läpiajoihin karata eikä isoilla fyysisillä pakeilla ole ”herkkiä käsiä”, joilla kikkailla.
2K-sarjan veteraanit, jotka elivät swoopeilla tarvitsevat nyt myös uudet kujeet maalintekoon. Helpoimmin se onnistuu one timereilla tai maalivahdin pudottamista irtokiekoista, joihin maalinteko ehkä nojautuukin hieman liikaa. Vanhemmissa versioissa menivät usein liian helposti sisään vaikka millaiset vedot, mutta uudessa ei välillä tunnu uppoavan millään. One timerien asetuksen saa onneksi säädetyksi normaalilta vaikeaksi, mutta kuitenkin se on pääasiallinen maalintekotapa 2K7:ssä. Tosin suurempi peli-ilon pilaaja olisi maalilla seisova imuri, joka päästäisi kaikki vedot sisään. Olisin myös halunnut nähdä pelissä kunnon rannelaukauksia, joilla tehdään paljon maaleja NHL:ssa.
2K-peleissä on ollut mahdollista kikkailla asetuksien (sliders) kanssa lähes rajattomasti, jonka takia ”oikeita asetuksia” on ollut useita. Jokaisella on kuitenkin oma käsityksensä jääkiekosta ja kuinka jääkiekkopelin pitäisi sitä kotisohvalta pelattaessa toteuttaa. Asetukset herättävät aina myös keskustelua, varsinkin kun pelataan esimerkiksi liigoja tai turnauksia Xbox Liven välityksellä. Omaksi suosikikseni löysin välittömästi sim-asetukset. NHL:n nollatoleranssi on mallinnettu sinne mainiosti sillä vääristä otteista rangaistaan välittömästi. Pelinopeus on myös hieman hitaampi, joka tukee puolustamista ja tekee hyökkäämisestä vaikeampaa. Tämä tuo peliin haastetta, koska hyökkääjät eivät pysty vain vauhdilla kikkailemaan maalipaikkoihin, vaan onnistuneiden maalipaikkojen luominen vaatii pelaajalta monipuolisuutta ja mielikuvitusta.
Pelin franchise-puoli vie kaukalon ulkopuoliset tapahtumat vieläkin syvemmälle, jos vain pelaajan aika ja kärsivällisyys riittävät tutkimiseen ja näpräämiseen. Myös minipelejä löytyy lauantai-iltojen ratoksi useita erilaisia. Ainoa ongelma on se, että miten löytää tarpeeksi aikaa tutustua sekä pelin offline- että online-puoleen…
Verkon kuningas
Parasta 2K7:ssä on Livessä pelattavat ottelut, turnaukset ja liigat, joissa päästään tosissaan ottamaan selvää kaverista ja hänen kiekkotaidoistaan. Toteutus on loistava ja verkkoviivettä ei pahemmin esiinny. Eniten addiktoi, kun yksi pelaaja tekee liigan/turnauksen (2K Sports Online), määrittelee siihen säännöt ja asetukset, jonka jälkeen tutut tai tuntemattomat pelaajat liittyvät mukaan. Sen jälkeen aloitetaan otteluiden pelaaminen Liven välityksellä. Tilastot päivittyvät pelien jälkeen välittömästi nettiin ja Liveen, joten statistiikan seuraaminen on helppoa ja hauskaa. 2K6:ssa oli muutamia häiritseviä bugeja, jotka on nyt saatu korjatuiksi ja pelikokemus on huomattavasti nautinnollisempi. Lisäksi Livestä löytyy satunnaisille pelaajille useita erilaisia auloja (lobby), joissa pelataan erilaisilla asetuksilla ja säännöillä. Aulojen avulla sopivan ja samanlaisesta pelistä pitävän vastustajan löytäminen on helppoa, toki asetukset voi kustomoida itsekin. Luonnollisesti Liven kautta pystyy myös päivittämään pelaajarosterit aitoja vastaaviksi.
Täydellinen paketti
Kokonaisuutena NHL 2K7 on täydellinen paketti, tuttu NHL 2K -sarjan tuotos, jonka ominaisuudet on hiottu vastaamaan vaativan kiekkofanin toiveita ja onnistuneesti tällä kertaa. Kotisohvien selänteiden ja koivujen voikin olla vaikea valita 07:n ja 2K7:n välillä, mutta suosittelisin kuitenkin 2K-sarjaa sen tekoälyn, pelattavuuden ja loistavan Live-tuen takia.