Vuosi on 1985 ja Neuvostoliiton johtoon on juuri astunut Mihail Gorbatshov. Neuvostoarmeijan ikääntyneet kenraalit alkavat samaan aikaan kapinoida tuoreen johtajansa vapaamuotoista ulkopolitiikkaa vastaan. Gorbatshovia tukeva hallitus menettää otteensa armeijasta ja esiin astuu häikälemätön kenraali Ivan Vasili Guba, joka aikoo palauttaa kommunismin vanhoolliset ajat takaisin keinolla millä hyvänsä. Neuvostoliiton johto joutuu pyytämään poliittiseen kriisiinsä apua NATOlta, ennen kuin konflikti uhkaa laajentua maailmanlaajuiseksi sodaksi…
Vihdoinkin valmis!
Tsekkiläisen pelitalon Bohemia Interactive Studion kehittämä ja Codemastersin vuonna 2001 PC:lle julkaisema legendaarinen Operation Flashpoint oli heti genrensä kunnianhimoisin ja laajasti näennäisen realistista sotaa simuloiva räiskintäpeli, vaikka ideallisesti kylmän sodan aikakautta peilaava tarina tajoaakin fiktiivisen vaihtoehtotodellisuuden. Kyseistä sotapeliä kehitettiin aikoinaan varsin pitkään jo PC:lle ja käännöstyö kesti näköjään vuosia myös Xboxille. Operation Flashpoint Eliten julkaisua jouduttiin nimittäin lykkäämään useampaankin otteeseen, kunnes se vihdoin kääntyi myös konsolille.
Käännöstyö Xboxille on varmasti ollut Bohemialle vaativa ja vaikea projekti siitäkin huolimatta, että edelleen sama ikääntynyt grafiikkamoottori toimii Xbox-versionkin runkona. Alkuperäiselle PC-versiolle on kuitenkin haluttu olla uskollinen ja sekä tarina, että tärkeimmät pelilliset ominaisuudet on pyritty pitämään myös mahdollisimman samoina. On sanomattakin selvää, että OFP Eliteä voi pitää nykyään ainutlaatuisena myös konsolirintamalla, vaikka saattaakin herättää eriäviä mielipiteitä Xbox-pelaajissa. OFP Eliten pahin ongelma lieneekin ristiriitaisissa mielipiteissä, eikä allekirjoittaneen mielestä niinkään pelillisellä toteutustasolla.
Näyttää edelleen karkealta
OFP Elite on karkeasta visuaalisuudestaan huolimatta hieman viilatumpi versio kuin orginaali PC:llä. Xbox-versiosta tulevat esiin samalla tavalla varsin laaja ja monipuolinen ympäristö. Saari-karttoja ympäröivä meri näyttää selkeästi uskottavammalta, runsaampi aluskasvillisuus sekä paremmat varjo-, heijatus- ja blur-efektit hieman vielä kohentavat pelin muutoin karkeaa yleisilmettä. Mitään nykypeleille ominaisia kehittyneitä grafiikkaefektejä tai fysiikkamallinnusta ei kylläkään Flashpoint Elitestäkään löydä, pelkästään senkin takia, että peli olisi siinä tapauksessa jo auttamatta liian raskas Xboxille.
Xbox-version audiovisuaalisuus ei ole myöskään nykypeliksi mitään kovin ihmeellistä antia, mutta tuskin se tämän luonteiseen sotapeliin tarvitsee hirveästi sitä ollakaan. Kokonaisuudessaan äänimaailma luo varsin tyydyttävän tunnelman. Ääninäyttely olisi kuitenkin saanut kokea hieman selkeämpää parannusta, radioliikenteestä puuttuu myös tiettyihin taistelutilanteisiin uskottava ja ominainen äänenpainonsa.
Taktista virtuaalisotaa parhaimmillaan
Pelillinen osuus on militaristisen intensiivistä ja tunnelmallista toimintaa johon on yhdistetty monipuoliset ja taktiset ominaisuudet. Yksinpelikampanjan edetessä pelaajalta vaaditaan entistä enemmän myös vastuuta ja joukkueen komentamistaitoa, alku onkin asteittain vain pelin luonteeseen ja kontrolleihin tutustumista.
Pelaaja aloittaa tehtävänsä tavallisena rivimiehenä, kasarmilla käydään ensin läpi varsin huvittava ja turha verryttelyosuus ja sitten ollaankin jo kuorma-auton kyydissä matkalla tositoimiin. Kampanjan tehtävät sijoittuvat kolmeen erilaiseen saariryhmään jotka ovat pinta-alaltaan varsin massiivisia ja pari isoa lisäkarttaa tulee vielä mukaan Resistance-kampanja laajennuksesta.
Vaikeimmilla pelitasoilla kartoilla suunnistaminen ja kompassin lukeminen on myös oleellinen osa pelin hallintaa. Virtuaalisia taisteluja käydään vaihtelevasti niin maalla, merellä kuin ilmassa, eli Flashpoint ei keskity pelkästään jalkaväen simuloimiseen. NATOn ja Neuvostoarmeijan autenttista sotakalustoa löytyy pelistä kiitettävä määrä kuin myös siviiliajoneuvojakin. Kampanjassa keskitytään vaihtelevasti myös tankki-, taisteluhelikopteri- ja hävittäjäpommittajille ominaiseen sodankäyntiin ja komentamiseen, tosin ei kuitenkaan sentään hardcore-tasolla. Flashpointia voikin PC:llä ja Xboxilla luonnehtia lähinnä laajaksi kevytsotasimulaatioksi, jota pelaaja voi vapaamuotoisesti pelata niin ensimmäisestä persoonasta kuin ulkoisestakin kuvakulmasta. Tietyt komennustehtävät ja tilanteet yksinpeleissä ovat ajoittain täysin vapaasti pelaajan harkinnan varassa olevia pelillisiä seikkoja, eli on useampia strategisia vaihtoehtoja selvitä niistä kunnialla läpi.
Jalkaväen asearsenaali on OFP Elitessä myös varsin kattava, erilaisille hahmoluokille tarkoitettuja aseita löytyy tavallisen rivisotilaan M16/AK74-rynnäkkökivääreistä erikoisjoukkojen äänenvaimennettuihin MP5/Bizon-konepistooleihin. Panssarintorjunta-hahmoluokilla on käytössään vuorostaan kevytsingot sekä myös kohteeseen lukittavat/hakeutuvat stinger-ohjukset. Konekiväärimiehillä M60/PK ja tarkka-ampujilla M12/SVD Dragunov -kiikarikiväärit. Räjähdysainepuoli ei tee myöskään poikkeusta, käsikranaateista taktisiin valo- ja savukranaatteihin sekä myös telamiinoja/kasapanoksia jne. löytyy. Lisäksi erilaiset miehistökuljetus- ja taisteluajoneuvot pitävät sisällään vaihtelevaa aseistusta eri tarkoituksiin, perustuen niin ilmatorjuntaan kuin perinteiseen maasotaankin. Useisiin ajoneuvoihin mahtuu enemmänkin sotilaita ja se tarkoittaa esimerkiksi tankeissa sitä, että jokaiselle hahmolle on niissä myös oma tehtävänsä (ajaja, komentaja ja tykkimies). Miehistönkuljetusajoneuvoihin mahtuu ymmärretysti taas ajajien tai pilottien lisäksi myös enemmän jalkaväkeä.
Tekoäly ei ole helpoimmalla vaikeustasolla mikään kovin ihmeellinen osa-alue, mutta tarjoaa vastaavasti taas OFP Eliten vaativimmilla tasoilla taatusti riittävästi vastusta ja pakottaa pelaajan ryömimään myös useammin naama turpeessa, pysyttelemään ajoittain etsiviltä vihollispartioilta piilossa sekä harkitsemaan erilaisia ryhmätyöpainotteisia puolustus-, väijytys- ja hyökkäysoperaatioita entistäkin tarkemmin. Rambomaisella pelityylillä kuolo korjaa satoa varsin nopeasti ja sama koskee myös komennettavia AI-taistelutovereita, mikäli komentajana toimivan pelaajan strategiat ovat liian harkitsemattomia tai rohkeita.
Laaja moninpeli
Laajan yksinpelinsä lisäksi moninpeli vaikuttaa olevan myös yllättävän laaja käsite, jopa PC-versioon verraten, sillä pelkästään tiettyjä perusmuotoisia moninpelimuotoja on OFP Elitessä useita ja nämä ovat tehtäväeditorinkin tiimoilta loputtomasti kustomoitavissa. Tämän takia live-pelinkin luonne voi olla sangen vaihtelevaa tasoa ja pitkälti myös pelaajista itsestään kiinni. Tämä onkin juuri se seikka, mikä kuuluu samalla Flashpointin moninpelin hyveisiin ja paheisiin; mitään pelillisesti selkeitä tehtäväpohjaisia ja tiimit vastakkain-vääntöjä saattaa olla kuitenkin yleisiltä live-servuilta melko vaikea löytää myös Xbox-version kohdalla. Peli vaatisikin mieluimmin ensin tutun ja osaavan online-pelaajascenen ympärilleen missä vielä erikseen sovittaisiin yhteisistä moninpelimuodoista ja säännöistä.
Olisi loistavat edellytykset myös erittäin taktiseksi klaanipeliksi, mikäli vain näin laajalle sotapelille löytyisi riittävästi kiinnostuneita myös suomalaisesta Xbox Live-scenestä. Kiinnostavuuskäyrää saattaa syödä monen Xbox-pelaajan kohdalla tietysti jo sekin, että OFP Elite saatiin julkaistua vasta näinkin myöhään, kun uuden sukupolven X360 UK-julkaisukin on jo ovella. Tämä ei tietenkään silti estä OF Eliteä hankkimasta ja sitä pelaamasta, mikäli tämän tason sotapelisimulaatio sattuu olemaan erityisen lähellä sydäntä ja näyttävä visuaalisuus ei ole konsolipelaajalle se elintärkein pointti.
Pelaajamäärät hieman vaihtelevat erilaisissa pelimuodoissa, tietyissä tiimi vs tiimi-pelimuodoissa on mahdollista olla jopa max. 24 pelaajaa ja co-op -pelimuodoissa max. pelaajamäärät yleensä hieman vähäisempiä. Ainakin selkeästi yli 10 pelaajan joukkuepohjaiset moninpelipeliserverit tuntuvat toimivan livessä yllättävänkin hyvin, vielä kun huomioi sen, että useamman pelaajan live-pelisessiot löytyvät yleensä vain sieltä rapakon takaa. Voisikin olettaa, että Suomi-servuilla homma pelittäisi vieläkin paremmin, ehkä tällöin jopa huomattavasti kehuttavammin kuin PC-versiossa. System Link-peli tukee vuorostaan 1-14 pelaajaa.
Lyhyt yhteenveto
Kun käytännössä ymmärtää kuinka haastava ja laajamittainen käännöstyö todella on kyseessä, voi Operation Flashpoint Eliteä pitää surutta harvinaisen onnistuneena nimenomaan Xbox-versioksi. Tietysti joitakin bugeja ja puutteitakin löytyy, mutta kokonaisuuteen nähden ne ovat hyvin pieniä ja nimenomaan pelillinen osuus ja yllättävä monipuolisuus antaa paljon anteeksi.
Pelattavaa ja tutkittavaa nimittäin löytyy OFP Elitestä yllinkyllin myös paatuneimmillekkin pelaajille.