Yksi vuoden odotetuimmista indie-peleistä on saapunut Xbox Onelle. Miltä tuntuvat Orin seikkailut?
Ori and the Blind Forest tuntuu, ja ennen kaikkea näyttää hyvältä. Pelin aloittaminen saa raavaankin miehen herkistymään, kun pelin alussa Orin kohtalo ja ennen kaikkea hänen pelastajansa vastoinkäymiset kostautuvat itsekkyyden takia ultimaattisella rangaistuksella.
Alun totuttelun jälkeen Ori löytää metsästä itselleen pienen Sein-nimisen valonlähteen, joka auttaa Oria taistelussa ja matkalla muutenkin.
Ori and the Blind Forest on äärimmäisen kaunista katseltavaa; jokainen yksityiskohta näkyy niin taustalla kuin etualallakin. Peli on niin sulava ja kaunis, että ajoittain ei erota vaaraa maastosta, kuten ei myöskään vihollisen ammuksia, jolloin voi helposti ottaa nenäänsä. Äänimaailma on kaunista kuunneltavaa itse musiikeista puhumattakaan.
METROIDVANIA AT IT’S MOST BEAUTIFUL WAY POSSIBLE
Metroidvaniamainen tasoloikka toimii kuin junan vessa. Orin ohjaus on sulavaa ja tottelee pelaajan kaikkia käskyjä tarkasti ja lähes viiveettä. Hahmo kehittyy pelin edetessä, ja lisää taitoja saaneena voi palata taaksepäin ja käydä keräämässä nekin tavarat, joihin ei aikaisemmin päässyt käsiksi silloisilla taidoilla. Orilla on kolme taitopuuta, joita voi kehittää pelin edetessä. Tarpeeksi kokemusta keräämällä saa lisää ability-pisteitä, joita löytyy myös maastosta piiloitettuina. Taitopuut painottuvat hyökkäykseen, puolustukseen ja yleisesti tutkimisen helpottamiseen. Itse seikkaileminen on tasapainoista, ja vaikeammille alueille pääsee vain löytämällä oikeat taidot. Kädestä peli ei pidä, vaan eteneminen on pelaajan omalla kontolla. Kartassa on tutkittavaa niin pienien palikkatehtävien muodossa, kuin myös salaisten käytävien etsimisessä. Tallennuspisteet pystyy luomaan itse. Jos unohtaa tallentaa, palaa juuri sinne, missä on viimeksi tallentanut. Tämä kannattaakin iskostaa takaraivoon heti alkuunsa, ettei tule turhaa toistoa.
FIND THE LIGHT
Orin tavoitteena on löytää keskuspuun kadonnut valo ja palauttaa metsä vanhaan loistoonsa. Kapuloita rattaisiin laittaa Kuro-niminen pöllö, joka on ottanut tehtäväkseen päästää Ori päiviltä. Valonlähteet pitää hakea omista haastepaikoistaan, jotka tosiaan ovat ajoittain vaikeita.
Tarkkuutta ja vauhtia tarvitaan, mutta Orissa hoidetaan sekin kunnialla. Pelistä on todella vaikea löytää huonoja puolia. Ori and the Blind Forest vaan yksinkertaisesti on erittäin toimiva paketti. Pelin suurimmat miinukset tulevatkin pienistä bugeista, joita ilmaantuu pelin käynnistämiseen Xboxin lepotilasta ja tallennuksista. Jos pelin läpäisee, vanhaa tallennusta ei pääse uudelleen pelaamaan, vaan peli on aloitettava alusta. Joten jos haluaa kaiken tutkia ennen läpäisyä, tulee se tehdä ennen Mount Horiin menoa.
Ori and the Blind Forest on parasta, mitä Xboxilla saa indie-puolelta. Ehdoton kokemus kaikille, jotka haluavat todellakin kokea kauniin ja toimivan paketin, eivätkä surra menetettyjä rahojaan. Ori on kaunis ja sulava, ja se vaan toimii.