Fysiikkapelit ovat viimeisen viiden vuoden aikana ottaneet oman paikkansa suosittujen pelien keskuudessa. Ehkäpä suurin kiitos kuuluu Mudrunnerille, joka löi läpi konsolimarkkinoilla muutama vuosi takaperin.
Zordix Racing Studiosin kehittämä ja Bigben Interactiven julkaisema Overpass on extreme-autourheilusta kiinnostuneille trailerin perusteella lupaava, mutta selkeästi pieniä tavoitteita on asetettu myös mainstream-yleisöä ajatellen.
Minkälaiseen lopputulokseen sitten Overpass-peli yltää?
Luo urasi extremeurheilijana, they said.
Overpass ei anna tilaa mielikuvitekselle valikoiden osalta, sillä todellista valinnanvaraa ei ihan hirveästi ole tarjolla. Valittavana ovat uramoodin lisäksi kustomoitavat pikakisat, haasteosiot ja moninpeli, joka positiivisena yllätyksenä tarjoaa mahdollisuuden ajaa kaverin kanssa jaetulla ruudulla, joskin molemmat ovat toisillensa pelkkiä haamuja. Ajettavat osuudet suoritetaan joko kierrosmääräisten esteratojen, mäkiajojen tai estepainotteisten etappiajojen muodossa.
Ajettavaa innokkaille riittää, sillä ratoja ja etappeja on runsaasti. Niissä on myös kiitettävästi vaihtelua. Yhtenä hetkenä kaasutellaan hiekkarannoilla aamuauringon aikaan ja seuraavaksi suditaankin jo viidakossa mutaisissa oloissa. Kulkupelejä on palttiarallaa parikymmentä ja ne jakautuvat UTV-ajoneuvoihin ja mönkijöihin. Vermeet ovat lisensoituja, joten taustalta löytyy ihan aitoja nimiä, kuten Yamahaa ja Polarista.
Uramoodi on monella tapaa se pelin suola, mutta se on myös yksi suurimpia kompastuskiviä. Siinä tavoitteena on luoda oma ura extremekuskina ja haalia mainetta ja mammonaa. Ensimmäinen sponsorisopimus onkin maaginen tunne, jos sinne asti innostus yltää. Pelaaja aloittaa nimittäin varsin tukalissa oloissa. Aloituspirssit ovat onnettomia, raha on tiukilla eikä sponsoreilla ole minkäänlaisia intressejä luoda suhteita. Lähes koko kauden voi sössiä ensimmäisen kahden kolmen kisan aikana. Myös auto ottaa vahinkoa ja sitäkin pitäisi jollain keinoin pystyä rahalla paikkaamaan. Overpass odottaa jopa helpoimmalla vaikeustasolla pelaajalta ihan liikaa. Mitalisijat vaativat muutaman hassun kisan jälkeen lähes nappisuoritusta, jotta väri olisi jotain muuta kuin pronssia.
Ennen pitkää rahaa alkaa kyllä kertyä riittävästi päivityspalikoihin, joilla oman menopelin suorituskykyä voi parantaa tai satsata kokonaan uuteen, parempaan ajoneuvoon, jolla suorittaminen muuttuukin jo mielekkäämmäksi.
Pelin kehitysbudjetti valitettavasti näkyy visuaalisessa annissa. Maisemat itsessään näyttävät ihan riittäviltä, mutta ympäristö kuten puut ja kasvusto eivät juurikaan liikehdi. Vesikin elementtinä on kovin vaisu. Pidemmällä testauksella myös autoon tarttuva pöly ja lika käyttäytyy joka kerta samalla tavalla eli sotku alkaa leviämään aina samasta kohdasta. Mutakin on niin sitkeää, että se ei oikein tunnu kunnolla tarttuvan renkaisiin. Radoissa on myös hyvin rajattu määrä elementtejä, jotka irtoavat niihin osuessa. Tällaisia ovat yksittäiset esteiksi asetetut renkaat tai puulankut.
Äänimaailma ei sekään oikein pääse oikeuksiinsa. Suuressa osaa ratoja ympäristön ääniä hädin tuskin kuulee ellei pysähdy paikalleen ja väännä äänenvoimakkuutta oikeasti kovalle. Kivet eivät myöskään kolise koriin. Pirssien puskemat moottoriäänet ovat nekin kovin geneerisiä eikä eroja huomaa edes UTV:n ja mönkkärin välillä. Persoonallisuus puuttuu. Ja ne pelin musiikit. Ei vaihtelua, vaan samaa rallatusta kerrasta toiseen. Onneksi ne voi säätää valikoista pois.
Pelin suurin synti ja varsinainen ”muudin” tappaja on kuitenkin yleinen performanssi. Kuvanpäivitys ei tunnu pysyvän vauhdissa mukana missään tilanteessa, joka sitten esiintyy kuvassa jatkuvana repeilynä. Sitä tapahtuu ihan koko ajan, oli rata mikä tahansa. Jopa Xbox One X.n kanssa resoluutiokikkailu ei helpottanut tilannetta ollenkaan.
Ajotuntumaltaan Overpass on siellä jossain välimaastossa, mutta pääosin ajokit käyttäytyvät uskottavasti. Epätasaisessa maastossa renkaat ja kori reagoivat kumpareisiin. Mudassa pito alkaa kadota renkaista. Jyrkät mäet kannattaa ajaa mahdollisimman suoraan korin kaatumisen välttämiseksi, ja riippuen pinnan liukkaudesta sekä epätasaisuudesta tulee kaasun käyttöä annostella maltilla.
Kukin ajoneuvo voidaan säätää kesken ajon nelivedosta takavedoksi tai siten, että molemmat pyörät pyörivät yhtäaikaisesti. Näitä onkin opittava hyödyntämään, mikäli mielii mitaleille päästä. Mönkijöillä ajaessa on vielä huomioitava kuskin tasapaino. Muuttujia piisaa.
Ajotuntumaa varjostavat kuitenkin muutamat murheet. Kulkupeleissä ei tunnu juurikaan massa, mikä aiheuttaa välillä ongelmia nopeissa käännöksissä. Tämä painottomuuden tunne vaikeuttaa lisäksi kaasun säätelyä haastavammissa esteissä, ja joskus isoissa hyppyreissä ajokki saattaa käyttäytyä arvaamattomasti osuessaan maahan, kuten pyörähtää fysiikan lakien vastaisesti 180 astetta toiseen suuntaan.
Satasta päin puuta
Ei Zordix Racingin Akuilla ja Iineksillä tämä yritys loikata menestykseen oikein tunnu tuottavan tulosta. Overpass-pelissä on paljon käyttämätöntä potentiaalia, jota olisi toisenlaisilla suunnitteluratkaisuilla voitu viedä ihan toiseen suuntaan kuin se nyt on mennyt. Vähän pelottaa kehittäjätahon menneiden projektien puolesta, että sen suurempia korjauksia ei Overpassiin ole tiedossa. Onhan pelin julkaisustakin jo jonkin aikaa eikä repeilyä ole vieläkään saatu aisoihin.
Tällä hetkellä en voi sellaisessa kunnossa peliä suositella kuin korkeintaan korkkaamaan alelaarista reilun alennuksen kanssa.