Penny Arcade on tuttu useimmille pelaajille onhan kyseessä yksi internetin suosituimmista sarjakuvista, joka tunnetaan osuvasta satiiristaan ja kritiikistään pelimaailmaa kohtaan Jo lähes kymmenen vuotta pelaajia nettisarjakuvassa viihdyttäneet Gabe ja Tycho seikkailevat nyt myös omassa pelissään. Nimihirviö On the Rain-Slick Precipe of Darkness on uuden episodipohjaisen pelisarjan Penny Arcade Adventuresin ensimmäinen osa.
Interaktiivinen sarjakuva vai sarjakuvamainen peli?
OtRSPoD vie pelaajan 1920-luvun steampunk-maailmaan, jossa jättimäinen, nettisarjakuvaa seuranneille tuttu Fruit Fucker robotti hyökkää idylliseen New Arcadian lähiöön. Oman hahmonsa luonut pelaaja tapaa pian Gaben ja Tychon, jotka ovat tutkimassa outoa hyökkäystä. Sankarit yhdistävät voimansa ja lähtevät yhdessä tutkimaan jättirobotin arvoitusta läpi kaupungin. Juonen edetessä kuvioihin tulee mukaan myös outo miimikoiden kultti.
Heti ensisilmäyksellä peli herättää huomiota upealla ulkoasullaan. Sarjakuvasta tuttu tyyli on siirretty onnistuneesti myös kolmiulotteiseen pelimaailmaan. Juoni etenee ja keskustelut hahmojen kanssa käydään kaksiulotteisella paperilla sarjakuvamaisesti, pienin efektein varustettuna. Hyppäykset 3D-tilasta sarjakuvaan ja toisin päin sujuvat luonnollisesti. Äänipuolella homma toimii ilman valituksia ja musiikki sopii pelin maailmaan hyvin. Hahmojen kanssa käytävät keskustelut eivät ole ääninäyteltyjä, mikä lienee tietoinen valinta sarjakuvamaisuuden säilyttämiseksi.
Pelillisesti kyseessä on perinteisen seikkailupelin ja roolipelin hybridi. Pelaaja pääsee tutkailemaan ympäristöjä melko vapaasti, mutta tarina etenee kuitenkin täysin lineaarisesti. Erilaisia etenemisreittejä kokeillessaan joutuu huomaamaan, että joihinkin paikkoihin ei pääse ennen kuin on käynyt tekemässä jonkin vaaditun tehtävän toisaalla. Mukana on myös muutamia ongelmanratkomisia, mutta niitä tarjoillaan pelaajalle ehkä hiukan liiankin harvoin. Seikkailua katkovat roolipelimäiseen tyyliin käytävät taistelut.
Yhdistelmä uutta ja vanhaa
Pelin taistelusysteemi on yllättävänkin syvä ja monipuolinen. Se yhdistelee onnistuneesti vuoropohjaista ja reaaliaikaista taistelua ja muistuttaa uusimman Final Fantasyn kehuttua mekaniikkaa. Pelaajalla on taistelun aikana käytettävissään kolme perusvaihtoehtoa: tavaroiden käyttäminen, hyökkäys tai erikoishyökkäys. Taistelut etenevät täysin reaaliaikaisesti, mutta liikkeillä on latausaika. Lisäksi liikkeet suoritetaan aina yksi kerrallaan joten oikeaan paikkaan iskuja säästelemällä saa käytettyä jopa kolme hyökkäystä peräkkäin. Taisteluiden interaktiivisuutta on lisätty myös tarkkaa ajoitusta vaativalla vastahyökkäyksellä, torjumisella sekä erikoisliikkeillä, joita voi myös yhdistellä monen hahmon voimin. Pelaajalla on käytettävissään myös apuhahmoja, joista on usein iso apu etenkin vaikeissa tilanteissa. Vaikka kesken taistelun tulisikin ns. kuollut hetki, tuntee pelaaja yleensä silti tekevänsä jotain oli se sitten liikkeen valmistumisen odottelua, taktiikan suunnittelua tai tavaroiden käyttämistä.
Hahmonkehitystäkään ei ole unohdettu. Taisteluista saa kehityspisteitä, joilla avataan uusia liikkeitä. Jokaisen hahmon aseita voi myös päivittää Fruit Fucker roboteilta saatavilla osilla. Robottien lisäksi vastaan asettuu mm. miimikoita ja pummeja. Taistelujen aikana voi myös käyttää ympäristöstä runsaasti löytyviä tavaroita. Näillä voi esimerkiksi parantaa hetkeksi jonkin hahmon nopeutta tai hyökkäysvoimaa tai vaihtoehtoisesti laskea vastustajien vastaavia ominaisuuksia. Toisin kuin yleensä, tavaroista on myös oikeasti hyötyä, sillä niiden latausaika on todella lyhyt ja vaikutus taistelun kulkuun erittäin suuri. Monimutkaiselta kuulostava taistelusysteemi on käytännössä erittäin yksinkertainen onnistuneiden ja helppojen kontrollien ansiosta. Taisteluissa tarvitaan vain paria näppäintä, joilla hoidetaan sekä hyökkäys että puolustus. Ympäristöissä liikkuminen hoituu vasemmalla tatilla ja pikanäppäimen takaa löytyvän valikon kautta voi siirtyä helposti paikasta toiseen tai tarkistaa inventaarion tilan.
Pelin ainoa merkittävä heikkous on ympäristöjen vähyys. Varsinkin pelin loppupuolella joutuu ravaamaan samoja paikkoja edestakaisin, jotta etenisi juonessa. Erilaisia ympäristöjä on pelissä nimittäin vain neljä. Onneksi sentään viholliset vaihtuvat, kun hahmojen taidot kehittyvät. Nämä seikat ovat oikeastaan ainoita, mistä huomaa pelin olevan episodimainen mm. PC:n Sam & Max episodipelit sortuvat samaan, paikoin jopa liiallisuuksiin menevän peliympäristöjen kierrätykseen.
Penny Arcade Adventuresin ensimmäinen osa avaa sarjan kuitenkin tyylillä. Sarjakuvan naseva ja paikoin jopa musta huumori on tuotu oivasti peliin. Toisaalta huumori keskittyy pelissä lähinnä hahmojen väliseen dialogiin eikä niinkään pelimaailman satiiriin. OtRSPoD tuntuu erittäin viimeistellyltä ja tuo ajoittain mieleen jopa LucasArtsin legendaariset seikkailupelit (onpa muuan Ron Gilbert ollut mukana tekijätiimissäkin). Peli yhdistelee onnistuneesti parhaita paloja eri genrejen huippupeleistä sortumatta kuitenkaan kopiointiin ja tuntuen kuitenkin tuoreelta.
Kuulostaa hyvältä, mutta mitä tämä maksaa?
1600 Microsoft-pisteen (~18,6e) hintaisena peli on tällä hetkellä kallein Live Arcadesta löytyvä peli. Hiukan alle kaksikymmentä euroa voi tuntua kalliilta neljän-viiden tunnin mittaisesta pelistä, mutta suosittelen ehdottomasti kaikkia seikkailu- ja roolipelien ystäviä tutustumaan tuotokseen. Suhteutettuna esimerkiksi nykypelien yleiseen kuuden-kahdeksan tunnin kestoon kyseessä on varsin hyvä hinta-/laatusuhde. PAA: OtRSPoD Episode One asettaa Live Arcade peleille aivan uuden laatustandardin ja on ehdottomasti yksi palvelun parhaista peleistä. Tällaisia yrityksiä soisi näkevän lisääkin.