Section 8: Prejudice

Kirjoittanut: Livegamers

04.05.2011

Noin vuosi sitten kauppojen hyllyille ilmestynyt Section 8 jätti hieman laimean maun scifi-fanien suuhun. Jatko-osa tekee asiat toisin ilmestymällä Xbox Live Arcadessa 1200 MS-pisteen hintalapulla varustettuna. Saako Section 8: Prejudice pelaajat uhkumaan onnesta vai itkemään karvaisia kyyneliä?
Ollakseen Arcade-julkaisu, pelistä löytyy yllättävän monipuolisesti pelattavaa; yksinpeli tutustuttaa pelaajan perustoimintoihin, kuten rakettireppuun, korjausvälineisiin ja aseisiin, joita voi sitten käyttää parhaaksi näkemällään tavalla pelin verkkopuolella. Uramoodin tarina vaikuttaa kuitenkin hieman lattealta, eikä se oikein jaksa innostaa kovin pitkään. Ainakin alku kannattaa kuitenkin käydä läpi, sillä verkkopeli on erittäin monipuolinen, ja osa pelin ominaisuuksista saattaa jäädä käyttämättä yksinkertaisesti sen takia, ettei jostain asiasta ollut mitään hajua. Section 8: Prejudice on selvästi keskittynyt moninpeliin, joten näin tekee myös tämä arvostelu.

Jet packeja ja raivokkaita ravauksia

Pelin kontrollit ovat suhteellisen sujuvan tuntuiset ja valikoista voi valita itselleen parhaiten sopivan konfiguraation. Vaihtoehtoja on useita, ja kaikki saa vielä käännettyä vasenkätiselle. Pelaajan käyttämä ”superhaarniska” mahdollistaa rakettireppupyrähdykset ilmojen halki ja hetken sprintin jälkeen aktivoituvan pikajuoksun, joka kiidättää sotilaan nopeasti paikasta toiseen. Jet packit ja raivokkaat ravaukset tekevät välillä osumisesta vähintään haastavaa, mitä kuitenkin kompensoi oikeasta tatista aktivoitava lukittumistoiminto. Tähtäimen imeytyminen vastustajaan ei helpota peliä kuitenkaan liikaa, sillä se vaatii aika pitkän latautumisajan käyttökertojen välissä. Ainut kitisemisen aihe kontrolleihin liittyen kumpuaa panssarivaunun ohjastamisesta: järkäleen kanssa sompailu ei tunnu ollenkaan luontevalta ja päättyy usein kiroilun säestämäksi junnailuksi kiven kylkeen samalla kun viholliset rei’ittävät rohjaketta raketeilla.

Verkkoon vie sotilaan tie

Verkossa pelaaminen onnistuu kahdella eri tavalla: Swarmissa ja Conquestissa – valikot kuitenkin vihjaavat, että peliin olisi tulossa myöhemmin lisää pelimuotoja. Swarm-moodissa maksimissaan neljä pelaajaa puolustaa tiettyä sijaintia tekoälyn ohjastamia vihollislaumoja vastaan. Tapetuista vihollislaumoista saadaan rahaa, jota voi sijoittaa esimerkiksi puolustusta parantaviin minigun-, ohjus-, ja ilmantorjuntayksikköihin. Voitto koittaa, kun ruudun yläreunassa näkyvä aika kuluu loppuun. Swarm vaikuttaa intensiiviseltä ajanvietteeltä, jossa taktikoinnilla on suuri merkitys – varsinkin vaikeimpia botteja vastaan.

Conquest on selvästi pelin pääpelimuoto ja idealtaan varsin yksinkertainen. Se sisältää kuitenkin niin paljon mielenkiintoisia kommervenkkejä, ettei kaikkia hienouksia opi hetkessä; tämä aiheuttaa sen, että pelin pariin palaa mielellään uudestaan uusien kikkojen perässä. Conquestissa joukkueet kartuttavat pistesaldoaan valtaamalla ja pitämällä hallussaan kentän eri sijainteja. Kudosta kilisee tilille myös vastustajien vahingoittamisesta, teilaamisesta ja erilaisten vaihtuvien minitehtävien (Dynamic Combat Mission) suorittamisesta. Edellä mainittuja tehtäviä ovat muun muassa tekoälyn ohjaaman VIP:n saattaminen tiettyyn paikkaan kartalla ja ilmaiskun ohjaavan merkkipoijun kuljettaminen tiettyyn pisteeseen. Vaihtelevat DCM:t tuovat peliin mukavaa vaihtelua ja parhaimmillaan houkuttelevat pelaajia liikkumaan ympäri karttaa pisteiden perässä.

Kuolon kylväminen, turrettien tuhoaminen ynnä muut tiimin voittoa edistävät toimet tuovat pelaajalle pisteiden lisäksi myös pätäkkää, jolla voi ostaa kaikenlaista kivaa ja jäynää: muun muassa maastoon sijoitettava ilmantorjuntatykki, ajoneuvoja korjaava ja suojat lataava tarvikepömpeli, hover bike ja tankki ovat kaikki tilattavissa ilmakuljetuksina pelaajan valitsemaan paikkaan.

Kartat ja kanuunat

Moninpeli sisältää neljä eri kenttää; määrä voi tuntua vähältä, mutta kartat ovat kuitenkin sopivan kookkaita. Pelaajat syntyvät pelin alussa – tai kuoleman jälkeen – muista peleistä varsin poikkeavalla tavalla: virtuaalitaistelijat saavat itse valita kartalta paikan, jonne heidät ammutaan kilometrien korkeudessa lentävältä alukselta. Vaikka laskeutumispaikan voi valita kentän rajojen puitteissa täysin vapaasti, kannattaa pitää mielessä, että vallattavat pisteet ovat ilmantorjuntatykkien suojeluksessa. Jos pelaaja päättää pudottautua suoraan kohteeseen, laskeutuu hän sinne pienen pieninä palasina. Mukava ominaisuus kiertoradalta spawnautuessa on se, että hahmoa pystyy jarrutuksen jälkeen hieman ohjaamaan ilmassa – parhaimmassa tapauksessa suoraan vihollisen niskaan. Josta seuraa siis vastustajan kuolema. Huonommalla tuurilla taistelija jysähtää maahan vastapelurin eteen, pakarat kohti haulikon piippua.

Aseita on vain seitsemän, mutta kaikki eroavat toisistaan kiitettävästi. Lisäarvoa varustukseen tuovat myös varsin laajat modifikaatiot, joita pystyy aukaisemaan leveliä kasvattamalla jopa yli 40 kappaletta. Mukana ovat muun muassa napalmikranaatit, kiikarikiväärin räjähtävät ammukset ja EMP-luodit, jotka syövät vastustajien suojia tehokkaasti. Varustusta voi muokata vielä erikseen päivityksillä, joita voi alussa jakaa eri osa-alueisiin 10 kappaletta. Kokemuspisteiden karttuessa päivityksiä saa käyttöön enemmän. Pelaaja voi muun muassa lisätä luotien tehoa volframilla, vähentää rekyyliä vakauttimella ja lisätä panssarin kestoa komposiittilaatoilla. Kaiken kaikkiaan oman hahmon ominaisuuksia voi muokata erittäin monipuolisesti.

Pelistä löytyy pelaajien itsensä tekemien pelien lisäksi dedikoituja servereitä, ja pelaajamäärä on maksimissaan muikeat 32. USA-servulla räiskiminen tapahtui pienellä viiveellä, mutta Euroopan sisällä käydyt taistot sujuivat yleensä muitta mutkitta. Pelisessioiden hakutoiminnot ovat varsin kattavat: kriteerejä ovat muun muassa pelattava kartta, onko pelissä mukana botteja, mikä on bottien vaikeustaso, onko peli suojattu salasanalla ja kuinka monta pelaajaa peliin voi liittyä. Peli tarjoaa myös erittäin tervetulleen ominaisuuden: kumpaakin pelimuotoa voi pelata offlinessa botteja vastaan, jolloin pelin salat ja karttojen koukerot pystyy opettelemaan kaikessa rauhassa.

Tuomio

Section 8: Prejudice yllätti täysin: 1200 Microsoft-pisteellä saa enemmän iloa kuin monesta täysihintaisesta pelistä. Moninpeli on täynnä mielenkiintoisia ominaisuuksia, ja oman hahmon kustomointi on varsin tyydyttävää. Eri ominaisuuksia muuttelemalla virtuaalisoltustaan saa tehokkaan tarkka-ampujan, kestävän lähitaistelijan ja kaikkea siltä väliltä. Suurin puute muuten erinomaisessa kokonaisuudessa on köykäinen yksinpeli – verkossa pelattuna Prejudice on kuitenkin terästä ja sillä pääsee pitkälle.