Chair Entertainment ansaitsi kannuksiaan varsinkin loppuvuonna 2007 julkaistulla Undertow-latauspelillään. Yhtiö on sittemmin siirtynyt Gears of Warista tunnetuksi tulleen Epic Gamesin omistukseen. Tämän yhteistyön hedelmänä on nyt julkaistu vahvasti kaksiulotteisten Metroidien kaavaan luottava Shadow Complex. Lopputulos on Live Arcaden ehdotonta kärkikastia ja varmasti 1200 Microsoft-pisteen arvoinen.
Kadunmies sotkee suunnitelmat
Jason Fleming on normaali kadunmies, joka lähtee vastikään tapaamansa Clairen kanssa tutkimaan paikallista luolastoa. Valitettavasti mimmi kidnapataan, sillä luola sattuu olemaan Restoration-nimisen ryhmittymän päämaja. Korkealle teknistyneen joukon on tarkoitus valloittaa San Francisco ja edelleen suorittaa vallankaappaus Yhdysvalloissa. Tällainen ei käy laatuun ja pian Jason löytääkin itsensä ryömimästä pitkin tuuletuskanavia ja hissikuiluja kuin Die Hardin John McClane konsanaan. Varsinainen vastarintakin helpottuu ajan kuluessa, sillä mukaan tarttuu kaikenlaista hyödyllistä aina hyppysaappaista ja ohjuksista Metroidien jääsädettä muistuttavaan vaahtoaseeseen saakka.
Tarina on henkinen jatko-osa Orson Scott Cardin romaanille Empire, mutta pelatessaan sitä ei millään tavalla huomaa. Muutenkin tarina toimii vain mukavana tekosyynä koluta pitkin poikin sokkeloista tutkimuslaitosta samalla Jasonin kykyjä päivitellen.
The last metroid is in captivity…
Shadow Complex on kaksiulotteinen epälineaarinen peli, jonka painopiste on suuren pelialueen tutkimisessa ja erilaisten asepäivitysten keräämisessä. Tunnelma on grafiikkansa puolesta hyvinkin kolmiulotteinen käytössä olevan Unreal Engine 3 pelimoottorin ja Xbox360:n tehojen ansiosta. Jason itse liikkuu tiukasti kahdessa ulottuvuudessa, mutta pystyy silti tarvittaessa ampumaan myös syvyyssuuntaan. Joskus tällainen kolmannella ulottuvuudella kikkailu aiheuttaa ongelmia, mutta muun kokonaisuuden toimivuuden huomioiden ei moisen pikkujutun kankeudesta juuri viitsi valittaa.
Jason aloittaa matkansa pelkkä taskulamppu aseenaan. Vaikuttavien valoefektien luomisen lisäksi lamppu paljastaa kentästä käsillä olevan etenemisesteen laadun. Keltainen levypelti antaa myöten aseella ampuen, vihreä tottelee kranaatteja, violetti paukkuu vaahtoaseella ja punainen vaatii ohjuksen rikkoutuakseen. Taskulamppu on siis vahva vastine Metroidien skannausvisiirille eivätkä yhtymäkohdat tähän lopu. Myöhemmin päälle puettava suojahaarniska on Shadow Complexin versio Varia Suitista ja kädestä singahtava vetokoukku on kuin ilmetty Grapple Beam.
Restoration-armeijan tukikohta on suuri ja sokkeloinen, johon eksyisi helposti ilman toimivaa karttaa. BACK-näppäimellä aukeava mappi päivittyykin koko ajan sen mukaan, missä Jason kulloinkin liikkuu. Näkymä jopa näyttää aivan suoraan käsikonsolien Metroid- tai Castlevania-peleistä kopioidulta. Shadow Complex muuttuu epälineaarisuudestaan huolimatta melko lineaariseksi, mikäli valitsee kulkea suoraan seuraavaan kohteeseen osoittavaa sinistä viivaa pitkin. Nostalgista labyrintissa harhailemisen tuntua kaipaavat tietenkin jättävät moiset nössöilyt valitsematta.
Tallentaminen tapahtuu erillisissä huoneissa, joita on ripoteltu strategisiin paikkoihin joka puolelle pelimaailmaa. On suositeltavaa palata ajoittain omia jälkiään taaksepäin tallentamaan, sillä kuoleman koittaessa kerätyt tavarat ynnä muut tehdyt suoritukset katoavat bittiavaruuteen. Ratkaisu on klassinen ja se toimii, mutta samalla pelaajan on syytä asennoitua oikein palaamalla aina välillä tallennushuoneisiin tankkaamaan.
Graafinen tykitys
Gears of Warin pelimoottoria on hyödynnetty hyvin, sillä maisemat ovat yksityiskohtaisia ja pelimaailma on täysin saumaton kokemus lataustaukojen puuttumisen ansiosta. Näkymät vaihtuvat ilahduttavan usein, mutta eniten silmä lepää maanalaisen tutkimuslaitoksen yläpuolella olevassa metsässä. Hahmoanimaatio on toteutettu sulavasti niin itse pelissä kuin välivideoissakin. Esineissä ei ehkä aina ole niiden edellyttämää massan tuntua, mutta muuten fysiikkamallinnus hoitaa sarkansa mallikkaasti.
Äänimaailma on kauttaaltaan onnistunut. Askelten ääni vaihtuu aina sen mukaan, millaisella pinnalla Jason kulloinkin kävelee ja aseista löytyy riittävästi munaa. Erityismaininnan ansaitsee kuitenkin ääninäyttely, joka on kautta linjan juuri sopivan eläytyvää ja tilanteeseen sopivaa.
Parasta A-ryhmää
Shadow Complex ei sisällä yhteistyöpelin mahdollisuutta tai kilpailullista moninpeliä, mutta tarjoaa kattavat tilastot vertailla omia suorituksia muiden taidonnäytteisiin. Kampanjan lisäksi tarjolla on myös Proving Grounds, joka koostuu sarjasta alati vaikeutuvia tasohyppelyhaasteita Bionic Commando Rearmedin Challenge Roomien jalanjäljissä.
Yhdentekevästä tarinasta ja omien ideoiden puutteesta huolimatta Shadow Complex on uusi latauspelien merkkipaalu. Pelaaja unohtaa hyvin nopeasti, että kyseessä vain Live Arcaden peli. Suosittelen nauttimaan tätä laatutuotetta pienissä erissä, sillä Jasonin saappaissa aika menettää merkityksensä ja tunnit kuluvat kuin siivillä.