Mitä saadaan, kun heitetään samaan soppaan 2D-tasoinen arcademättö, hulvaton ninjameininki, näyttävät sekä veriset tapot, tyylitelty sarjakuvamainen grafiikka ja tiskaaminen? No tietysti The Dishwasher: Dead Samurai!
Tiskaajasta samuraiksi
The Dishwasher: Dead Samurai on kaksiulotteinen sivuttain rullaava mätkintäpeli, joka etenee tasoittain kuvaruutu kerrallaan. Kentät ja niissä liikkuminen on tarkasti määrättyä, ja genrelle ominaisesti jokaisen jakson lopulla on vaativampi pomovastus.
Pelissä on kolme erilaista pelimuotoa: kampanjassa voi pelata yksin juonellista ja rytmitettyä kampanjaa, Dish Challengissa pitää selvitä vihollisaalloista, kun taas arcade-tilassa mätetään vaadittu määrä vastustajia vain yhdessä huoneessa. Arcadea voi pelata yksin tai maksimissaan yhden kaverin kanssa joko Liven kautta tai yhteisellä boksilla samalla peliruudulla.
Kampanjan pinnallista, mutta pelimarkkinoiden vaatimaa juonta viedään eteenpäin lyhyillä ja tyylitellyillä sarjakuvastripeillä. Päähenkilömme, kunnioittavasti nimeltään vain The Dishwasher entisen ammattinsa mukaan, herätetään kuolleista ja samalla hänelle annetaan uskomattomat samuraivoimat. Kun hän sitten kuulee siskonsa Yukin liittyneen vapaaehtoisesti päähenkilön surmanneen rikollisjärjestön eli Kyborgien riveihin, alkaa valtava kostoretki kyseisen pahisarmeijan tuhoamiseksi ja maailman pelastamiseksi. Kulunut juonikuvio jaksaa kiinnostaa yhden haukotuksen ajan, vaikkei pelaaja mitään uutta Tolstoita välttämättä odottanutkaan kohtaavansa tämän lajin pelissä.
F***ing ninja!
Aseina astianpesijällämme on samuraimiekka, miniviikatteet, moottorisaha sekä konekivääri ja haulikko. Aseita saa etenemällä kampanjassa, ja niitä voi parannella vihollisilta saaduilla rahoilla.
Itse taistelu on kaunista katseltavaa. The Dishwasherin sivaltaessa vastustajaa (anonyymejä agentteja, sotilaita, zombeja yms.) veri roiskuu uskaliaasti, ja satunnaiset pisarat lennähtävät myös kuvaruutuun. Päähenkilömme hyppää A:sta, tekee nopeita iskuja X:stä, voimakkaita lyöntejä Y:stä sekä heittoja B:stä. Kombot ovat melko yksinketaisia (sisältävät vain X- ja Y-nappuloita), ja yleensä pelkkien nopeiden iskujen ja sattunaisten voimakkaiden iskujen saattelemana pärjää jo pitkälle. Kun vastustaja on kuolemaisillaan, se pökertyy ja sen yläpuolelle ilmestyy jokin nappuloista X, Y tai B, jolloin siihen voi tehdä hidastetun ja coremaisen lopetusliikkeen, esimerkiksi sivaltamalla pään irti tai ampumalla pään tohjoksi. Mieleen hiipii väistämättä Mortal Kombat pelisarja, mutta mitäs pienistä; se on silti näyttävää. Homma toimii mukavana ja piristävänä lisänä hektisessä taistelussa, mutta kun kesken kombon huomaakin jonkun pökertyneen, niin onkin jo vahingossa ehtinyt surmata hänet väärällä napilla. Tämä tietysti turhauttaa paatuneintakin pelaajaa, sillä onnistunut ”teloitus” on miltein ainoa keino saada lisää energiaa.
Dishwasher Gaiden vs. Ninja Hero
Kuitenkin myöhemmissä kentissä ja vaikeimmissa vaikeusasteissa pitää osata hyödyntää Ninja Gaiden taitoja eli siis vapauttaa sisäisen ninjansa hyppyjen, seinäloikkien, kombojen ja järisyttävien refleksien avulla. Kun tästä pääsee jyvälle, The Dishwasher: Dead Samurai voi antaa todella paljon. Kuitenkin pelkille X:n rämpyttäjille pelaaminen voi käydä tuskalliseksi nopeasti, kun retry-kuvaruutu pongahtaa turhan usein esiin.
Ajan hengen mukaisesti kampanjaan on myös siroteltu pikkupelejä, jotka ovat armottomia kopioita Guitar Herosta: siinä sankarimme tarttuu sähkökitaraan ja rämpyttää näyttävän soolon, kun pelaaja onnistuu vaadituissa näppäinsarjoissa. Mielenkiintoinen ja hauska lisä, jonka lähtökohta kuitenkin hieman epäilyttää.
Moni tisk… kakku päältä kaunis
The Dishwasher: Dead Samurai vetoaa pelaajaan yllättävän syvällisen taistelusysteeminsä, tyylitellyn grafiikkansa ja näyttävien lopetusliikkeittensä avulla. Se alkaa kuitenkin nopeasti toistaa itseään, eikä jatkuva silppominen jaksa kannatella kovinkaan kauan. Pelin hyvä fiilis ja rento rytmi paikkaavat silti The Dishwasherin onttoa sisältöä. Kaverin kanssa hupi tietysti lisääntyy, ja Live-tuki antaakin pelille lisää armonaikaa. Kyseessä on melko hyvä arcade-mättö, joka tietysti aina voittaa kotona tiskaamisen.