The Sinking City on Frogwaresin kehittämä ja Big Ben Interactiven julkaisema kauhun ja mysteerien täyteiseen avoimeen maailmaan sijoittuva toimintaroolipeli. Muunmuassa Cthulhusta tuttu H.P. Lovecraftin tarusto pelin taustalla auttaa luomaan uskomattomia sijainteja ja mysteerejä, joita tekee mieli tutkia loputtomiin.
Thalassofobian alkulähteillä
The Sinking City keskittyy massiivisen tulvan runtelemaan fiktiiviseen Oakmontin satamakaupunkiin 1920-luvulla. Rotukiistojen ja uskontojen välisten riitojen täyttämä yhteiskunta on raunioina, eikä erimielisyyksien jakama kaupunki ole erityisen yhteistyöhaluinen, etenkään ulkopuolisten kanssa. Katastrofin kokenut, jakautunut kaupunki on myös siirtynyt vaihtotalouteen, jossa päävaluuttana toimii luodit. Tunnelma pelissä onkin vertaansa vailla, ja se ylläpitää uskomatonta immersiota ja mielenkiintoa tutkimukseen. Kauhun elementit on aavistettavissa jo pitkään, mutta uhan realisoituessa immersiokin kokee kolauksen, koska vaaralliset alueet on selkeästi rajattu, ja pelaaja tietää olevansa vaarassa vain vilkaisemalla karttaa. Uhkaavat tilanteet pysyvät kuitenkin läpi pelin varsin pelottavina, sillä luoteja on todella rajatusti ja pelattava hahmo on toimintatilanteessa varsin inhimillinen taidoiltaan sekä kestävyydeltään. Luoteja ja kulutustavaraa löytyy niin harvoin, että pelin pitkän päätarinan sivussa on lähes pakko lähteä tekemään myös sivutehtäviä pelkkien palkkioiden vuoksi.
Sherlock Reedin matkassa
Pelin päähenkilö, sodasta palannut armeijan sukeltaja ja nykyinen yksityisetsivä Charles Reed on tullut kaupunkiin selvittämään mystisiä näkyjä, joita hän ja monet muut ovat nähneet Oakmontista. Charles Reed sopiikin Film Noir-henkisen Oakmontin pelastajaksi kuin nyrkki silmään, sillä lukuisat mysteerit ja merta palvovat kultit riivaavat kaupunkia. Sukeltajan taitojaan hyödyntäen Reed lähtee aika ajoin meren alaista maailmaa, mutta näkyjensä ansiosta Reed on erinomainen etsivä myös pinnan yläpuolella. Tapauksia ja ongelmia ratkoessa Reed voi nähdä esineiden historiassa merkittäviä tapahtumia, sekä tapauksen ratketessa Reed pääsee kokemaan menneitä tapahtumia hologrammien tavoin. Etsiväksi Reed ei kuitenkaan ole penaalin terävin kynä, jonka vuoksi pelaajan täytyy välillä vääntää rautalangasta pelattavalle hahmolle ratkaisu, sillä vaikka pelaajalle olisi täysin selvää kuka on syyllinen, ei puhevaihtoehtoja tai edes syyllistä ole näkyvissä ennen kuin tietyt vaiheet tehtävässä on suoritettu. Reed on myös keskustellessaan täysin kyvytön huomaamaan vastaparinsa antamia signaaleja.
Hiekkalaatikko kaikkine leluineen
The Sinking City on kokoelma suosittujen peligenrejen ominaisuuksia, joiden sekoitus on saatu toimimaan vapaassa maailmassa yllättävänkin sulavasti mekaniikoiden määrästä huolimatta. Aluksi etsiväpelejen elementtejä hyödyntävä peli alkaa edetessään hyödyntämään niin roolipeleistä tuttua taitopuuta, kuin tulevaisuuteen vaikuttavia keskusteluvaihtoehtojakin. Kauhun elementtejä peli synnyttää puolestaan päähenkilön “harhakuvilla” ja niukilla resursseilla joista voi niin ikään rakentaa luoteja, ansoja, tai vaikka ensiapupaketteja. Etsivän ominaisuudet, ja vihjeet löytyvät selkeästi rajatuilta alueilta jonka vuoksi “jumiin” jääminen on todella harvinaista. Ongelmat on usein myös ratkaistavissa monin eri tavoin, tutkimalla rikospaikkaa, haastattelemalla kaupungin asiakkaita, tai vaikkapa tutkimalla arkistoja kaupungin julkisissa sairaaloissa, poliisilaitoksella, yliopistolla, tai paikallislehden toimituksessa.
Eikä H.P. Lovecraftille omistautunutta peliä ilman merta ja sen tutkimista. Pelille ominainen sukeltamismekaniikka on muusta pelistä hyvin irrallinen ja putkimainen, sillä veden alle laskeutuessa on aina kuljettava uusi vaarallinen reitti kahden pisteen välillä, eikä merta pääse tutkimaan avoimesti. Erityisen haasteelliseksi sukeltamisen tekee Reedin hitaat liikkeet sukelluspuvussaan, eivätkä vaaralliset ansat ja nopeat pedot helpota elämää pinnan alla.
Synkkä, aggressiivinen, ja hiomaton, mutta silti raikas
Vaikka H.P. Lovecraftin arvomaailman vastaisesti peli käsittelee hyvinkin ajankohtaisia teemoja, on sen kärjistetty maailma todella monipuolinen. Kalaihmisiä, Ku Klux Klanin jäseniä, ja ääriuskovaisia kuhiseva kaupunki on raikkaan arkailematon. Kriitikoilta paljon negatiivista palautetta saanut peli on kyllä ansainnut myös osan nuhteistaan. Vanhentuneet grafiikat ja animaatiot eivät herätä ihailua, ja ajoittain ylimielisen rouhea ääninäyttely saattavat erinomaisen pelin kyseenalaiseen valoon. Vielä kuusi vuotta sitten peli olisi kuitenkin ollut huippuluokkaa, ja siksi tunnelmaa korkeassa arvossa pitäville The Sinking City on pakkohankinta.