Rockstar Gamesin uusin tuotos ei ole Grand Theft Auton tyylinen, vaan kyseessä on puhdas katumätkintäpeli, joka pohjautuu Soturit -elokuvaan vuodelta 1979. The Warriors yllättääkin olemalla yksi parhaista elokuvaan pohjautuvista peleistä ikinä.
Elokuvan olen nähnyt monta vuotta sitten ja jotkut pelissä tapahtuvat asiat, kuten intro muistuivat hyvin mieleeni. Mutta itse peliin.
Interaktiivinen elokuvako?
Tapahtumat alkavat ihan kiitettävän hienolla introlla, jossa ollaan Bronxissa kuuntelemassa ilmeisesti New Yorkin isoimman jengin pomon puhetta. Hän saarnaa papin elkein vaatien jengejä yhdistymään. Puheen tarkoitus on saada New Yorkin jengit yhdistymään yhdeksi valtavan isoksi kokoonpanoksi, jolloin paikallinen poliisi olisi merkittävästi heikommassa asemassa kun vastassa olisi tuhansia jengiläisiä. Valitettavasti kyseinen pomo murhataan ja paikallinen The Warriors -jengi saa syyt niskoilleen.
Tästä palataan ajassa taaksepäin 3 kuukautta. Elokuvassa ei tietääkseni ollut tätä kohtaa, joten kyseiset tapahtumat pitäisivät olla uusia elokuvan nähneille.
Peli alkaa siitä, että The Warriors -jengi saa uuden jäsenkokelaan, jonka tietysti on näytettävät kykynsä. Ensimmäisenä pelaaja joutuu hakkaamaan kasan juoppoja maahan, jonka jälkeen siirrytään näyttämään kykynsä ryöstelyssä.
Tappeluliikkeet ovat kohtuullisen monipuolisia, vaikkakin itselläni menivät sormet sekaisin erilaisten liikesarjojen ohjeita seurattuani. Jotkut liikkeet olivat yksinkertaisia kahden nappulan painamisia, jotkut sitten taas ääripäitä, jossa painetaan liipaisimia, paria nappulaa ja ajoitellaan komboja. Lisäksi harjoitellaan heittämiset, heittäytymiset, pesäpallomailalla hakkailut sun muut mukavuudet.
Peli on todella vapaa siinä mielessä, että melkein mikä roju tahansa käy vastustajan mukiloimiseen. Oli se sitten TV, rautaputki tai roskapönttö. Tietysti mukana on vielä jonkinlainen raivomittari joka päällä pitäisi olla jotenkin vahvempi ja iskut pitäisivät olla voimakkaampia. Itse en kyllä huomannut mitään huimaa eroa. Muutama erilainen kombo aktivoituu kylläkin käytettäväksi, mutta ei juuri muuta.
Mottona: ”Mummot kumoon ja stereot taskuun”
Pieniä yksityiskohtia on myös ihan mukava huomata. Pelin 70-80 luku on mallinnettu hienosti ja se näyttää juuri elokuvamaiseen tyyliin hiukan karskilta ja tummalta. Tunnelmakin on kuin 70 -luvun Nykissä ehkä juurikin sen rosoisen grafiikan ansiosta. Yksityiskohtina voidaan ehkä pitää myös sitä, että ryöstelyn ohella kadulla kulkijoita mukiloidaan, jolloin on vaarana se, että kyseinen tyyppi saattaa hälyttää poliisit.
Kukkahattutädeillä riittää ihmettelemistä jos näkevät kuinka pelissä voidaan hommata tienestiä ja elinvoimaa nappaamalla stereot joko autoista tai kaupoista, pöllimällä mummeleiden eläkerahat ja muuta vastaavaa. Jengimätkintä kun on kyseessä, niin tietysti mukana on myös graffitit joita tulee maalailla joka paikkaan toisten jengien kiusaamiseksi.
Pelin lisätoimintona voitaisiin mainita co-op toiminto, jossa voidaan valita pelihahmot ja lähteä kaverin kanssa mätkimään porukkaa kumoon, mutta eipä tuo kyseinen ominaisuus oikein ota tulta alleen varsinkaan allekirjoittaneella, kun ei löydy tarpeeksi aiheesta innostuneita kavereita.
Xbox Live -tuki puuttuu harmillisesti kokonaan. Verkosta mätkijöitä olisi voinut löytyäkin.
Musiikki rokkaa, pelihahmo ei
Äänet on sellaista normaalia mäiskettä ja mutinaa, mutta musiikki on kyllä yksi loistavimmista peliin sovitetuista elementeistä ja sopii kyllä kuin nyrkki silmään. Graafinen anti on sitä tuttua Rockstar -laatua, joskin hieman parempaa kuin Grand Theft Auto -sarjassa.
Ohjattavuudesta en pitänyt lainkaan. Jengiläiseni juoksee kuin saisi yhtäkkisiä epileptisiä kohtauksia juotuaan sangollisen urheilujuomaa. Sen lisäksi The Warriors kärsii kameraongelmista, joita sattuu eteen yhtenään. Tai sitten en vain osannut käyttää kameraa. Joka tapauksessa hahmo jolla pelataan joutuu joskus ulos näköalueelta kameran takia ja silloin tulee kiire yrittää kääntää kameraa tapahtumien keskelle.
Tästä huolimatta pelin tarina sekä muuten loistava pelattavuus vie mennessään, ja alun ehkä hieman hitaasta temmosta päästään hyvään tunnelmaan parin pelitunnin jälkeen.
The violence is out there
Peli on varustettu K-18 leimalla, ja aivan syystäkin. The Warriors ei ehkä ole sieltä näteimmästä päästä graafisesti, mutta silti pelihahmosta näkee koska hän on ottanut turpaansa. Itse en välttämättä antaisi tätä joululahjaksi 10 -vuotiaalle lapselle väkivallan, ryöstelyn sekä muiden moraalisesti arveluttavien syiden takia.
Nuorempi pelaajakunta ei luultavasti välitä pelistä muutenkaan, sillä pelin kohderyhmänä toimii ennemminkin elokuvan nähneet tai 70-80 -luvulla syntyneet. Itseäni ei koskaan ole kiinnostanut edellä mainittu jengitoiminta, mutta pirun hyvän pelin ovat tehneet, koska jäin koukkuun vaikka pelin aihe ei kiinnostanut minua juuri lainkaan.
Lopuksi mainittakoon vielä ääninäyttelijät, jotka hoitavat työnsä loistavasti äärimmäisen ammattimaisella taidolla. Vaikkei pelin aihe kiinnostaisikaan, tai et ole nähnyt elokuvaa niin kannattaa ehdottomasti kokeilla jossakin, ostaa peli alelaarista tai käytettynä. Kyseessä on kenties paras koskaan julkaistu elokuvaan perustuva peli.
Rockstar vei homman kotiin tälläkin kertaa.