God damn, kuinka paljon näitä Tom Clancy -pelejä onkaan aikojen saatossa ilmestynyt. Kaikki alkoi 90-luvulla terrorisminvastaisen superjoukon, Rainbow Sixin seikkailuista, homma laajentui armeijahenkiseen Ghost Recon -maastoiluun ja siitä aina Splinter Cell -hiiviskelyhippasteluun. Onhan näitä muitakin: löytyy EndWar-reealiaikastrategiaa, H.A.W.X. -ilmaherruusmittelöintiä ja vaikka mitä. Vakuuttavaa on, että Tom Clancyn menestyneimmät pelisarjat ovat saaneet oman vankan kannattajakuntansa ja jatko-osat myyvät vuodesta toiseen kuin häkä.
Kysymys kuuluukin: mihin voimme sijoittaa Ubisoftin uuden Tom Clancy -pelin, The Divisionin tässä mittavassa sotapeliseurakunnassa? Noh, jos lähes kaikissa edellisissä teoksissa se yksinpeli on ollut loppupeleissä kaiken toiminnan keskiössä, niin nytpäs ei: The Division on moninpelivetoinen maailmanlopun simulaattori, jota ei ilman kaveria saatika nettiyhteyttä juurikaan pelailla. Peliä voi hyvin verrata Bungien Destinyyn eli perinteistä räiskintää massiiviroolipelielementeillä höystettynä.