Valtion elokuvatarkastamo (VET) ja Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry suorittivat perinteisesti pelien ikärajavalvontaa jälleenmyyjien keskuudessa loka-marraskuun aikana. Alle 18-vuotiaat koeostajat yrittivät ostaa heiltä kiellettyjä pelejä erilaisilta pelien vähittäismyyjiltä.
Viisi 14–16-vuotiasta nuorta liikkui tänä vuonna Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa. Koeostajat kävivät seuraavissa pelikaupoissa: Anttila, GameStop, Gigantti, K-Citymarket, Kodin Ykkönen, Konsolinet, Kärkkäinen, Mygamestore, Pelimies, Pelisenra, Prisma, Sokos ja Stockmann.
Ostoyrityksiä kertyi yhteensä 35. Nuori onnistui tänä vuonna saamaan pelin 12 kertaa (34 % ostoyrityksistä). Vuonna 2007 aloitettu ikärajavalvonta on katsottu tarpeelliseksi toteuttaa vuosittain. Ensimmäisenä vuonna nuori sai pelin 43 %:ssa ostoyrityksistä. Vastaavat luvut olivat vuonna 2008 26 % ja viime vuonna 30 %.
Tänä vuonna koeostoja tehtiin aiempia vuosia laajemmin eri puolilla Suomea. Jokaisella paikkakunnalla koeostaja sai ainakin yhdestä myyntipisteestä haltuunsa alle 18-vuotiailta kielletyn pelin. Ikärajojen valvonnan suhteen parhaiten pärjäsivät Oulu ja Turku. Eniten huomautettavaa oli Joensuun ja Jyväskylän alueilla, joissa alaikäisyyteen puututtiin vain joka kolmannella ostokerralla. Helsingin tulos oli keskitasoa – joka kolmannessa paikassa peli myytiin alaikäiselle.
– Päivittäistavarakauppiaat ovat viime vuosina panostaneet myyjien kouluttamiseen ikärajojen valvonnan osalta, mutta lisäinformaatiolle näyttää edelleen olevan tarvetta. Pelien ikämerkinnät ovat muiden ikärajoitettujen tuotteiden tapaan tärkeä huomioitava asia, kertoo elokuvatarkastamon tarkastaja Hanna Happo. Myös vanhempien on hyvä muistaa, että pelin ikäluokitus ei kerro sen teknisestä vaativuudesta vaan sisällön mahdollisesta haitallisuudesta.
– Tietoisuus pelien ikärajoista näyttää ailahtelevan. Pelien maahantuojat haluavat tietenkin myydä pelejä, mutta toivomme, että ikärajoja noudatetaan. Nuorille riittää ihan varmasti heille sopivia pelejä, toteaa FIGMAn toiminnanjohtaja Riku Olkkonen. – Pelien ikärajojen ymmärtäminen on tärkeää niin pelikaupassa kuin kotona. Noin 5 % peleistä on suunnattu aikuisille saaden K-18 merkinnän. Suomalaisen pelaajan keski-ikähän on jo 30 vuotta, jatkaa Olkkonen.
Valtaosassa pelejä käytetään yleiseurooppalaisia PEGI -ikämerkintöjä 3, 7, 12, 16 ja 18. Pelien ikärajat ovat suosituksia lukuun ottamatta punaisella merkittävää 18-ikärajaa. Ikärajojen lisäksi pelipakkauksiin merkitään niiden haitallista sisältöä kuvaavia symboleja (esimerkiksi seksi, kauhu, väkivalta tai rivo kielenkäyttö). Peliraati.fi -sivusto tarjoaa vanhemmille apua sopivan pelin valintaan sekä keskustelufoorumin peleihin liittyen.